maanantai 7. helmikuuta 2011

Kirjablogi?

Ennen kuin kirjoitan sanaakaan itse kirjoista, haluan kertoa heti alkuun tämän blogin synnystä, luonteesta ja kirjoittajan mielenlaadusta.

Olen niitä ihmisiä, jotka lukevat ahkeraan blogeja ja itsekin yrittävät sellaisia ylläpitää. Paino sanalla yrittää, sillä mun kaikki blogit ovat alku innostuksen jälkeen jääneet aina unholaan. En vaan ole tainnut löytää vielä sitä omaa juttuani, jonka parissa jaksaisin muutamaa merkintää kauemmin pakertaa. En ole kovin intohimoinen, mitä tulee vaatteisiin tai pukeutumiseen ja maailman epäkohtien pohtiminenkin julkisesti alkoi kyllästyttää, kun tuntui, että sensuroin omaa ajatusmaailmaani liikaa. Omasta elämäntyylistä nyt ei kovin jännää blogia saa, ellei joku halua päivästä toiseen infoa siitä, miten aamulla herään töihin, olen töissä, teen ruokaa, dataan ja muuta yhtä jännää.

Into kirjoittaa ja jakaa omia ajatuksia on kuitenkin suuri. Olen pitänyt aktiivisesti nettipäiväkirjaa livejournalissa jo yläasteelta tai jopa ala-asteelta asti, sen lisäksi kirjoitan mitä tahansa esseistä fiktiivisiin tarinoihin, novelleihin ja runoihin asti. Kirjoittaminen on mulle luontevin tapa ilmaista itseäni. Näin ollen siis blogithan ovat kuin mulle tehty. Paitsi että, mistä kirjoittaa?

Ajatus iski kirjastossa. Kirjablogi! Minulla on tasan kaksi harrastusta, jotka ovat säilyneet lapsuudesta tähän asti, ja ne ovat kirjoittaminen ja lukeminen. Olen lukenut niin kauan kuin olen osannut aivan kaikkea, mutta eritoten kirjoja. Mulla on lähes aina kirja kesken, joskus kirjan lukeminen vie kaksi tuntia joskus kaksi kuukautta, mutta jos minä jotain teen, niin luen. Ja ellen ole lukemassa uusia tuttavuuksia, niin sitten palaan vanhojen rakkaiden tarinoiden pariin. Olen lukenut Potterit niin useasti, etten enää itsekään pysy laskuissa.

Kirjablogin aloittaminen tuntui myös siksi mielekkäältä, etten ole vielä löytänyt oikein yhtäkään kirjablogia, joka iskisi muhun ihan täydellä. No, miksen sitten kirjoittaisi sitä itse? Ja tässä sitä nyt ollaan. Kirjoittamassa avausta koko blogille.

Se, miksi en ole aiemmin tätä tehnyt, on pelko. Kun nuorena luin kirjoja, menin kirjastoon, katsoin hyllystä kivan näköisiä kirjoja ja luin ne niin, että upposin tarinoihin täysin. En ollut täällä, olin siellä, keskellä kirjan tapahtumia. Vanhemmiten tuo taito kadota kirjaan niin täydellisesti on vähän heikennyt. Tai sitten luen huonoja kirjoja! Oli miten oli, lukeminen on ollut mulle aina puoli elämää. Ei ole niinkään tärkeää, luenko nyt niitä "oikeita" kirjoja, ja että luenko taas kerran ne Potterit läpi, vaan itse lukeminen.

Pelkään sitä, että jos kirjablogi saa mut vaatimaan itseltäni liikoja. Pistän itseni lukemaan useamman kirjan kuukaudessa kuin oikeastaan edes huvittaisi, tai yritän lukea kirjan loppuun vain siksi, että pääsisin päivittämään. Pelkään, että tämä syö nautintoa itse lukemiselta. Sitä en halua. Haluan vain jakaa ajatuksiani lukemistani kirjoista, kirjoista ylipäänsä ja itseni tuntien tulen varmaan kirjoittamaan paljon myös aiheen vierestä.

Minä en tosiaankaan ole mikään suurikaan nero, mitä tulee kirjallisuuteen ylipäänsä. En seuraa, mitä muut lukevat juuri tällä hetkellä ja en ole lukenut kuin muutamia klassikoita. Rakastan tarinoita. Tarinat jäävät usein mieleeni, kirjojen nimet tai kirjailivat eivät. Ei tämä sitä tarkoita, että olisin ihan kuutamolla! Kyllä minä voin nimetä useitakin tunnettuja kirjailijoita, ja kirjoja ja voin puhua yleisesti kirjallisuudesta, jos joku haluaa. Voin mainita jopa ihan uusiakin kansaa kuohuttaneita teoksia, jos niikseen tulee. Mutta yleisesti ottaen mulle on itse kirja ja sen tarina se, miksi kirjan luen. Tietenkin kirjallisuus minua kiinnostaa, tunnen sen historiaa ja nykyhetkeä, mutta tarinoista minä elän. Ei saa siis odottaa mitään kovin suuria, ettei tulla pettymään, kun merkintä onkin tällainen: "Kirja oli totaalisen paska!"

Halusin kirjoittaa tämän siksi, että tämä kirjablogi luultavasti tulee poikkeamaan monista muista. En tule hehkuttamaan tänne uutuuskirjoja (ainakaan kovin usein...) tai jakamaan kovin syvällisiä analyyseja. Enemmänkin haluan vain kertoa, mitä mieltä olen milloinkin lukemastani kirjasta. Joskus se vaatii useamman kappaleen tekstiä, joskus vain yhden lauseen! Niin ja nyt mulla on vihdoinkin oma paikka hehkuttaa kirjastosaalistani!

Ja heti jos tämä homma alkaa viedä iloa itse lukemiselta, niin minä lopetan.

Katsotaan mitä tästä kehkeytyy!

3 kommenttia:

  1. Tervetuloa kirjabloggaajien maailmaan. :)

    VastaaPoista
  2. Onnea uudelle blogille! Minä aloin seurata kirjablogeja viime syksynä ja aloitin omani pari kuukautta sitten aivan haltioissani siitä, miten mielenkiintoisia mielipiteitä ja inspiroivia ihmisiä täällä kirjablogien bittiavaruudessa liikkuu. Kiitos siis sekä vanhoille konkareille että uusille tulokkaille!

    VastaaPoista
  3. Hanna, kiitos!

    Luru, kiitos. Itsekin olen kirjablogeja jo hetken aikaa lukenut ja nyt vihdoin uskalsin alkaa myös kirjoittaa!

    VastaaPoista

♥ Kiitos kommentistasi!

Kommenttisi tulee näkyviin heti hyväksymisen jälkeen. Kommentien hyväksyntä on käytössäni roskapostin estämiseksi. Pyrin vastaamaan kommentteihin mahdollisimman nopeasti.