perjantai 8. huhtikuuta 2011

Day 08: Most overrated book

Olen lukenut itseasiassa melko montakin kirjaa, joita on hehkutettu aivan mielettömästi ja minä kirjan luettuani en ole voinut tajuta miksi. Yksi parhaiten mieleeni jääneitä on ehdottomasti klassikko Charlotte Brontën Kotiopettajattaren romaani. Muistan tämän olleen jo yläasteella äidinkielenopettajan kirjalistoilla ja lukiossa. Muistan, että kirjaa myös kehuttiin paljon ja no olihan se klassikko, joten jossain vaiheessa minä tartuin siihen vapaa-ajallani ja - petyin. Ei herra isä miten tylsä. Lopulta luin kirjan lähinnä pakkopullana ja ihmettelin jokaista kirjaa kehunutta. Pystyn ymmärtämään sen, että tämä on varmasti aikoinaan hätkähdyttänyt lukijakuntaa, mutta nykypäivänä luettuna oli todella laimea. Siitä ei itseasiassa ole kauaa, kun joku sanoi tätä tärkeimmäksi kirjakseen ja mut valtasi ainoastaan epäusko. En muuten osaa sanoa, onko tämä yliarvostettu, osaan vain sanoa, että minun mielestäni tätä on kehuttu aivan turhan paljon nähden siihen, että omasta mielestäni kirja oli tylsä. Brontën sisaruksista Emilyn kirjoittama Humiseva harju sen sijaan oli hyvä!

Toisena yliarvostettuna haluan mainita erään kirjailijan (ja hänen kirjansa). Kaikki blogiani lukeneet voivat ehkä arvata, että kyseessä on tosiaankin Paulo Coelho. Mulla ei kyllä mene tajuntaan, mistä tämä mies on kaiken arvostuksensa saanut. Joku sanoi, että miehen paras kirja on Veronika päättää kuolla. No, minä luin sen. No, en pitänyt sitä keskivertoa kummempana. Olisi tosin ehkä pitänyt tuon miehen "parhaan" kirjan jälkeen tajuta pysyä erossa koko hemmosta. Nyt jumitan Zahirissa, jota kohtaan kiinnostus on nolla, eikä luonto anna lupaa jättää kesken.

Coelhon kohdalla on kyllä sanottava, että olen joskus pohtinut, johtuuko epäkiinnostukseni siitä, että olen aikoinani lukenut niin paljon filosofiaa. Coelhon kirjojahan kuvataan muun muassa filosofiksi ja omaa maailmaa muuttaviksi teoksiksi. En kuitenkaan itse ole kirjoissa törmännyt yhtenkään itselleni uuteen ajatukseen tai kokenut tekstejä muutenkaan mitenkään hätkähdyttäviksi. Ehkä syynä onkin lukion filosofian kurssit ja meidän opettaja ja se, että tuntien jälkeen oli välillä ihan vaikea sopeutua normaaliin elämään kun juuri oli väännetty koko maailmankatsomus uuteen uskoon. Ehkä kun on läpikäynyt sen, todennut, että maailma on hullu, niin joku Coelho ei paljon hetkauta. Tekstit ovat keskivertoja, ei kovin kummoisia eikä niitä ainakaan kertaa useammin lue, kun se kertakin tuppaa olemaan jo liikaa.

Luin muuten Lauran blogista hänen vastauksensa, ja voisin senkin allekirjoittaa ainakin siltä osin, että minunkin mielestä Sieppari ruispellossa sekä Nancy ovat olleet aivan turhan kohuttuja nähden siihen, että kirjat ovat tylsiä.

Mutta, nämähän ovat makuasioita.

2 kommenttia:

  1. Hih, minä aion palata Coelhoon tässä haasteessa hieman myöhemmin enkä mitenkään myönteisissä merkeissä. Minäkään en näe hänen kirjoissaan mitään hyvää, vaikka jostain käsittämättömästä syystä olen tuonut kolme niistä blogiinikin.

    Kotiopettajattaren romaania sen sijaan rakastan.

    VastaaPoista
  2. Minua kiehtoi pitkään Coelhon kirjat, kuten Alkemisti ja Veronika päättää kuolla. Eipä kiehdo enää. Ihan tavatonta kuraa kyllä.

    Mun mielestä Kotiopettajattaren romaani on ok. Ei erityisen huono, mutta ei tosiaankaan mielestäni kaiken hehkutuksen arvoinen. Ehkä pettymykseni oli siksi niin suuri, että suorastaan rakastan menneiden aikojen rakkaustarinoita ja muita tarinoita, ja tämä kirja ei vaan vastannut odotuksia.

    VastaaPoista

♥ Kiitos kommentistasi!

Kommenttisi tulee näkyviin heti hyväksymisen jälkeen. Kommentien hyväksyntä on käytössäni roskapostin estämiseksi. Pyrin vastaamaan kommentteihin mahdollisimman nopeasti.