perjantai 29. huhtikuuta 2011

Suzanne Collins: Matkijanärhi (Nälkäpeli #3)

Suzanne Collins: Matkijanärhi
Nälkäpeli sarjan kolmas ja viimeinen osa
Suom. Helene Bütsow
s. 362, wsoy


Korvasinpa sitten viime yön unet tällä Nälkäpelin päätösosalla. Ja tulipa siitä mieleeni, että olen tainnut kaksi aiempaakin osaa lukea nimenomaan yön pikkutunneilla, kun illalla olen typeränä kirjaan tarttunut ajatellen lukevani muutaman sivun. Eilenkin kello oli siinä yhdentoista paikkeilla kun päätin jatkaa kirjaa pari sivua, olin siinä vaiheessa sivulla 80... tulipa sitten luettua parin sivun sijaan vajaat 300 sivua.

Joka tapauksessa kirjasta on sanottava se, että vaikka tämä ei vieläkään yllä mihinkään kovin "laadukkaaseen" kirjallisuuteen, niin kyllä tässä aikamoinen vetovoima on, koska kirja on lähes pakko lukea yhdellä kertaa loppuun. Kirja on hyvin viihdyttävä, jos pystyy antamaan anteeksi pieniä kömpelyyksiä kirjassa. Ja tämän painoksen kohdalla kirjoitusvirheitä.

Pidin ensimmäistä Nälkäpelin osaa ihan hyvänä, toinen tuotti lievän pettymyksen ja tämän kohdalla taas yllätyin positiivisesti, koska tämä päihitti ainakin toisen osan kirkkaasti. Toisaalta kirjassa oli vieläkin vähän turhan paljon samojen ideoiden kierrätystä. Välillä vähän jopa turhautti, ettei kirjassa ollut kovin paljon uutta ammennettavaa.

Kirjan juoni ja tapahtumat etenivät turhan nopeasti, ja mielestäni vähän turhan "helposti". Tuli tunne, että kirjailija on halunnut saada kirjan hyvin nopeasti päätökseen. Mielestäni nimittäin tästä olisi saanut helposti pidemmän ja silti se olisi varmasti ollut ihan sujuva ja mielenkiintoinen. Nyt tuntui siltä, että ensimmäisestä tapahtumasta ei ole vielä päässyt edes jyvälle kun seitsemän seuraavaa käännöstä on jo käsitelty. Tai sitten alan tulla vain turhan vanhaksi, enkä pysy enää edes kirjan juonen perässä.

Positiivinen asia kirjassa oli se, että kun ensimmäisen ja toisen osan kohdalla mua ärsytti päähenkilö Katnissin naiivius, niin tässä hän tuntuu ehkä vähän aikuistuneen. Se on suuri plussa, kun toisten osien kanssa sai repiä tukkaansa ja kiroilla turhautumista. Tai ehkä se oli sitten tarkoituskin. 

En sen enempää kirjasta viitsi sanoa. Tämä oli vähän sellainen kirja, että oli pakko lukea, kun oli kerta sarjan aloittanut. Kirja ei ole mikään helmi, mutta koska se saa minut valvomaan yötä myöten huolimatta seuraavan päivän kahdeksalta alkavasta työpäivästä, niin kyllä siinä jotain on!

Tämä muuten ottaa aika hyvin kantaa siihen, millaisia me ihmiset ollaan. Ajankohtainen aihe sinänsä.

 ♥♥


"Se maksaa paljon enemmän kuin hengen. Viattomien ihmisten murhaaminen maksaa kaiken, mitä ihminen on."

"Suoraan sanoen esi-isillämme ei tunnu olevan aihetta kerskailuun. Tarkoitan, että he jättivät meille sodat ja pilatun planeetan. He eivät selvästikään välittäneet vähääkään siitä, mitä tapahtuu heidän jälkeensä tuleville ihmisille."

"En tunne minkäänlaista liittolaisuutta ihmisiksi sanottuja hirviöitä kohtaan, ja halveksin itseänikin."

2 kommenttia:

  1. Minua Katniss ei ärsyttänyt ainakaan ensimmäisessä osassa, mutta jotkut hänen tekemänsä ratkaisut muissa osissa olivat vähän sellaisia kauhuelokuvamaisia, että miksi-toi-nyt-lähti-omille-teilleen-kun-juuri-sanottiin-että-pitää-pysyä-yhdessä-ettei-mitään-käy-kenellekään. Mutta niin paljon kun pidänkin Potter-sarjasta niin Harry on kyllä tehokkaasti ärsyttänyt minua ihan ensimmäisestä osasta asti. Siksi olenkin miettinyt, että ehkä sarjoissa on tärkeämpää kiintyä sivuosa-tyyppeihin kuin siihen päähenkilöön:)

    VastaaPoista
  2. No minä kyllä ärsyynnyin typykkään. Vitsit meinasi hajota pää, kun on joku "suutelin ollia, miksi olli nyt kuvittelee meistä jotain" arr. Tosin ekan lukemisesta on sen verran aikaa, etten enää muista mikä muu siin ärsytti.

    Minä en onneksi ole kamalasti Harryyn kirjoissa ärsyyntynyt. Elokuvissa ehkä enemmän :D

    VastaaPoista

♥ Kiitos kommentistasi!

Kommenttisi tulee näkyviin heti hyväksymisen jälkeen. Kommentien hyväksyntä on käytössäni roskapostin estämiseksi. Pyrin vastaamaan kommentteihin mahdollisimman nopeasti.