lauantai 5. marraskuuta 2011

Chun Shu: Beijing Beibi

Chun Shu: Beijing Beibi
suom. Riina vuokko
s. 334, Voltti


Käytin sitten lähes koko lauantain siihen, että luin Chun Shun kirjoittaman Beijing Beibin toiseen kertaa. Ensimmäisestä lukukerrasta on jo useampi vuosi ja muistan vain silloin sen, etten erityisemmin pitänyt tästä kirjasta. Ajattelin sen johtuvan siitä, etten ymmärtänyt tätä kirjaa. Niimpä kun törmäsin siihen kirpputorilla, ostin sen ja päätin lukea toiseen kertaa. Jospa nyt ymmärtäisin paremmin ja pitäisin enemmän. No, ymmärsin kyllä enemmän, mutta pidin tästä vähemmän kuin muistinkaan. Aina ei kannattaisi antaa sitä toista mahdollisuutta.

Beijing Beibi on omaelämänkerrallinen teos, joka kuvaa lyhyttä aikaa Chun Shun nuoruudesta. Kiinassa tämä on ollut kohuttu menestys kuulemma. Johtunee ilmeisesti siitä, että kirja yrittää kuvata kapinoivaa ja takakkannen mukaan underground piireissä pyörivää nuorta tyttöä. Ja kaippa tämä Kiinassa onkin rohkea, erilainen ja kapinoiva kirja. Itseäni kirjassa houkutti niin ensimmäisellä kuin toisellakin kerralla ajatus siitä, että voisi tutustua Kiinaan ja Kiinan kulttuuriin. Ja vieläpä kapinoivan tytön silmin. No, pettymys oli suuri. 

Minusta tuntuu, etten ole tutustunut juuri muuhun kuin narsistisen ihmisen ajatusmaailmaan. Tai ainakin sellainen tunne tästä kirjasta jäi. Teksti on masentavaa, ja ajatukset ovat pitkälti masentavia. Masennuksen lisäksi päähenkilö tuntuu naiivilta ja itserakkaalta. Hän ei tunnu kunnioittavan mitään tai ketään, saati ajattelevan kenestästäkään kovin positiivisesti ja silti häntä pitäisi kunnioittaa ja rakastaa. Hän uhkaa tappaa toisen ja näkee unia joissa tappaakin tämän. Tyttö on tästä vain hyvillään. 

Osan tytön pahasta olosta ymmärtää. Elämä Kiinassa ei ole helppoa, varsinkaan jos ei tunnu kuuluvansa siihen yhteiskuntaan tai koulujen sääntöihin. Mutta sympatioita hän ei silti kerää, ainakaan minulta. Itseäni suorastaan inhotti, miten päähenkilö kohteli vanhempiaan. Ainakin minun näkökulmastani hänen äitinsäkin teki paljon hänen puolestaan, mutta tätä ei kunnioitettu lainkaan. Eikä hän kunnioittanut mitään perheen yhteisiä sääntöjä, vaan vanhemmat joustivat viimeiseen asti. Joillakin on oikeasti todella huonosti asiat kotona, mutta jos ei ole, niin on typerää alkaa niitä väkisin perheeseen vääntämään. Kirjan loppu on puistattava.

Minusta on lisäksi yksi seikka hyvin huvittava. Päähenkilö on olevinaan jonkin sortin anarkisti ja kapinoitsija. Itsekin olen aina ollut vähän täynnä kapinahenkeä ja no minullakaan ei ole tapana oikein juosta toisten pillien mukaan. Mutta en todellakaan ymmärrä tytön jatkuvaa nillitystä sen sijaan, että eläisi omien sääntöjensä mukaan. Uhmaikä on siinä neljä vuotiaana. Vanhempana voi sitten jo alkaa rakentelemaan omaa elämäänsä juuri sen näköiseksi kuin haluaa ja kykenee. Ja tiedän, että tämä on vähän eri juttu Kiinassa kuin Suomessa, mutta siitä huolimatta mielipiteeni on tämä. Ja eipä kukaan tyttöä estänyt jättämästä koulua kesken ja aloittamasta kirjoittaa kirjaa! Aika isoja juttuja mielestäni.

Kirja on hyvin epäkiinnostava ja myös tylsä. Kirjoitustyyli ei iske (tai tässä tapauksessa suomennos) ja lisäksi kirjailija, joka kirjoittaa omasta elämästään, tuntuu unohtaneen, etteivät muut välttämättä tiedä siitä mitään. Kirja on kuin raapaisu pintaa. Kerrotaan millä värillä päähenkilö värjää tukkansa tai kenen kanssa makaa. Mutta vasta kirjan viimeisillä sivuilla tulee ilmi esimerkiksi sellainen seikka, ketä hänen perheeseensä kuuluu.

Nyt tämä on luettu kahdesti ja kolmatta kertaa ei tarvita. En haluaisi antaa tälle yhtään sydämiä, sillä luin tämän vain äkkiä, jotta ei tarvitsisi kauaa kitkuttaa tämän kanssa. Mutta koska tämä herätti minussa ainakin voimakasta inhoa, niin annetaanpa siitä hyvästä sitten yksi sydän! Vaikka olisi toki voinut noudattaa kirjailijan antamaa neuvoa: "Tiedän, että monien on vaikea sietää tällaista synkkää näkökulmaa. Jos et kestä, ole hyvä äläkä luea eteenpäin. Minä en halua painostaa ketään."

8 kommenttia:

  1. Voi ei, nyt tämä alkoi kiinnostaa mua :) Pitää laittaa kirjan nimi muistiin ja (yrittää) lukea joskus kun oikein haluaa ärsyyntyä jostakin!

    VastaaPoista
  2. No siihen tarkoitukseen tämä voi olla sopiva. Pääosin tämä kyllä oli aikas tylsähkö.

    VastaaPoista
  3. Voi, kiinnostus heräsi minullakin! Mietin kommenttiasi lukiessani, etten voi ymmärtää varmaan puoliakaan kääntämisen vaikeuksista, kun kääntää niin erilaisesta kielestä kuin kiina. Myös kulttuurierot tuovat omat hankaluutensa.

    Muistaakseni ostin tämän joskus kummitytölleni lahjaksi - toivottavasti hän ei pitkästynyt ihan kuoliaaksi... :-)

    VastaaPoista
  4. Paula: No tämä ainakin herättää melko voimakkaita tunteita lukijassa!

    Minä itse mietin hirvittävästi tuota, että miten paljon kääntäminen on muokannut kirjaa. Eli miten kiinalainen tämä lukisi ja miten minä sen luen. Sama tietysti koskee koko kirjaa. Onhan tässä aikamoiset kulttuurierot minulla ja kirjan kirjoittajalla.

    Osittain siis ymmärrän hyvinkin, miksi tämä on varmaan Kiinassa ollut ihan menestynyt. Mutta näin länsimaalaisen silmin niin ei vaan uponnut. Tyttö ei tosissaan vaikuttanut kapinoivalta, vaan narsistiselta.

    Lukekaa joku tämä! Niin voidaan sitten keskenämme pohtia kirjaa :D

    VastaaPoista
  5. Tulipa kirja luettua vähän narulla työntämällä. Aika ja hetket hyppivät eteenpäin ilman yhdistäviä naruja, opiskelu ei kiinntostanut, mutta tuntui etenevän. Suhteet muihin; vanhempiin, ystäviin ja yhteiskuntaan vaikuttivat merkityksettömän olemattomilta.
    Kiinalaiseen elämänmenoon ei tästä kirjasta saanut otetta, hetkelliset kuvaukset olivat kuitenkin ihan hyviä.
    Pitäisi varmaan olla syvällisempi tuntuma kiinalaisesta ajatusmaailmasta ennen kuin tätä osaa arvostaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin mietin, että jos olisi ennestään tuntemusta kiinalaiseen ajatusmaailmaan ja muutenki kulttuuri olisi tutumpi, tämäkin ehkä aukeaisi eri tavalla. Tai - sitten ei. Eniten itseäni kyllä tuntui ärsyttävän tytön tyhjänpäiväinen valitus.

      Poista
  6. Minä blokkasin tästä just. Aika samanlaisia fiiliksiä kuin sinulla, luin tämän melkein puoliväkisin enkä innostunut yhtään. Olisi tosiaan pitänyt noudattaa kirjoittajan ohjetta ja jättää koko juttu lukematta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin. Tätä ei kyllä voi suositella kenellekään.

      Poista

♥ Kiitos kommentistasi!

Kommenttisi tulee näkyviin heti hyväksymisen jälkeen. Kommentien hyväksyntä on käytössäni roskapostin estämiseksi. Pyrin vastaamaan kommentteihin mahdollisimman nopeasti.