perjantai 9. joulukuuta 2011

George Orwell: Eläinten vallankumous

George Orwell: Eläinten vallankumous
suom. Panu Pekkanen
s. 126, WSOY

Vihdoin ja viimein minäkin sain luetuksi George Orwellin Eläinten vallankumouksen. Tämän pienen suuren kirjan, joka jokaisen pitäisi lukea. Alkuun tosin hieman pelästyin kun kirjaa kutsuttiin poliittiseksi satiiriksi ja se on julkaistu 1945. Kehen ja keihin tällä satiirilla viitataan? Miten hyvät taustatiedot tarvitsee ennen kuin kirjaan tarttuu? Vaikka historiaa on tullut luettua enemmänkin, niin olen maailman huonoin mitä poliittiseen historiaan tulee, tai jos pitäisi muistaa kuka on ollut vallassa milloinkin tai sotavuosia. Mutta täysin turhaan mietin tällaista, sillä kirja on (kuten takakannessa sanotaan) "poliittisen satiirin sanoma on ajattoman pelottava vielä tänäkin päivänä". To-del-la osuvaa! 

Eläinten vallankumous on tarina maatilastas, jossa eräänä päivänä eläimet toteuttavat vallankumouksen erään jo edesmenneen sian ihannetta toteuttaakseen ja ajavat ihmiset pois. Näin eläimet alkavat pyörittää Eläintilaa omien ihanteidensa mukaan. Pääajatuksina ovat tasa-arvo, oman työn tuotto tasaisesti kaikille, ihmiset ja ihmisten tavat ovat pahoja jne. Ei herroja tai sortoa. Suoraan sanoen melko kommunistinen Eläintila. 

No kuten ehkä tiedämme, myös kommunistinen valtio eli tässä tapauksessa Eläintila ei välttämättä toimi kuin ajatuksena. Eläintilallakin meno pian muuttuu kaikkea muuta kuin tasa-arvoiseksi ja loppupeleissä homma on kaikkea muuta kuin kaunista. Onko se sitten ihmisen tai sian luonto, vai mikä, ettei homma toimi?

Tässä kirjassa on kyllä todella osuvia juttuja ja kaikki kauheus on suoraan oikeasta elämästä. Kapitalismi, alkoholi, ahneus, viha, jo edesmenneiden ajattelijoiden ihannointi... Mielestäni tässä on myös paljon muitakin hyviä piikkejä. Esimerkiksi uskontojen merkityksestä: "Monet eläimistä uskoivat sitä. Ne järkeilivät, että koska niiden elämä nyt oli nälkää ja työtä, oli vain oikeus ja kohtuus, että parempi maailma oli olemassa jossakin muualla." Kukapa kurjuudessa haluaisi elää, ellei usko, että vielä joskus asiat on toisin ja vähintään sitten kun maanpäällinen kurjuus loppuu, niin paratiisi odottaa toisaalla? Ovatko uskonnot syntyneet pelkästä tarpeesta uskoa parempaan? No, se on jokaisen oma pohdittava asia.

Toinen osuva piikki on mielestäni tämä: "Vinku ei koskaan väsynyt selittämään, miten loputon työ oli maatilan valvomisessa ja sen kaikkien toimien järjestelyssä. Suuri osa tästä työstä oli sen laatuista, että muut eläimet olivat liian tietämättömiä sitä ymmärtääkseen. Vinku kertoi niille esimerkiksi, että sikojen täytyi joka päivä uurastaa suunnattomasti salaperäisten asioiden kimpussa, joita nimitettiin 'raporteiksi', 'pöytäkirjoiksi' ja 'muistioksi'. Nämä olivat suuria paperiliuskoja, jotka piti tarkoin täyttää kirjoituksella, ja heti kun ne oli näin täytetty, ne poltettiin liedessä." Kuinkapa moni ei nykyäänkin päivittelisi sitä kaikkea paperihelvettiä, mitä niin yksinkertaisetkin asiat tuntuvat vaativan? Joillekin kuitenkin maksetaan palkka siitä papereidenkin pyörittelystä ja minne ne paperit sitten päätyvät?

Tämä oli niin käsittämättömän osuva ja tässä on niin paljon ammennettavaa, että tästä voisi kirjoittaa varmaan pidemmän jutun kuin mitä koko kirja on. Kuinka köyhät köyhtyy ja rikkaat rikastuu, miten johtajia totellaan ja miten kaikkea uskotaan lähes sokeasti. Ihan kipeää tekee, niin totta tämä kirja oli!

Osallistun tällä kirjalla myös Rumat Kapinalliset - haasteeseen. Tässä kirjassa on mielestäni sekä kapinallisuutta eli eläinten vallankumous ja rumuutta, sillä kirja ei todellakaan siloittele kuvaa siitä, miten Eläintila (=valtio) voi toimia. Miten kurjasti ja orjuuttavasti. Kirja sisältää myös väkivaltaa ja ruumiita, julmuutta ja pahuutta. Kirjasta jää jopa hieman ahdistava tunne. Tällaisiakö me ihmiset oikeasti olemme? Tämähän on kuin meidän historian kirjamme!

Jos et ole vielä lukenut tätä, niin ehdottomasti lukulistalle!


6 kommenttia:

  1. Ajaton, osuva ja koskettava. Kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, mutta...

    VastaaPoista
  2. Todellakin! On niin ärsyttävää se, että tässä asiassa täytyy olla se mutta. Se kyllä repii ihmistä aina välillä.

    VastaaPoista
  3. 1984 on sitten huomattavasti raskas lukusempi teos. Ja ehkä synkempi. Mutta suositeltavaa lukemista sekin on.

    VastaaPoista
  4. Mikko: Kellä sekin lukulistalla on! Yritän vaan ottaa rauhallisesti kaikkien klassikoiden ja vastaavien teosten kanssa, koska minulla tuppaa käymään niin, etten pidä niistä!

    VastaaPoista
  5. Ihanaa, että osallistuit tällä haasteeseen :)

    Eläinten vallankumous on yksi suosikkikirjoistani. Se on mustuudessaan jopa hauska - mutta välillä olen miettinyt että juuri muut eläimet sallivat kaiken tapahtua omaa tyhmyyttään. Joskus olen myös pohtinut sitä, toimisiko romaani, jos henkilöt olisivatkin ihmisiä vai katoaisiko jotain. Kenties.

    Ja sitten: kuinka isoa osaa lukutaito teoksessa näytteleekään! Tämä on jo jonkin verran sivutietä, mutta kuinka tärkeää se olisikaan että kaikki ihmiset osaisivat lukea.

    Hieno ja osuva postaus :)

    VastaaPoista
  6. Noora: Siinäpä se onkin, että muut sallivat sen kaiken. Niin ällöttävän osuvaa. Ja lukutaito on kyllä yksi iso taito, joka kaikilla pitäisi olla.

    Tämä on kirja, josta voisi keskustella kauan.

    VastaaPoista

♥ Kiitos kommentistasi!

Kommenttisi tulee näkyviin heti hyväksymisen jälkeen. Kommentien hyväksyntä on käytössäni roskapostin estämiseksi. Pyrin vastaamaan kommentteihin mahdollisimman nopeasti.