tiistai 27. maaliskuuta 2012

Hanif Kureishi: Esikaupunkien Buddha

Hanif Kureishi: Esikaupunkien Buddha
suom. Seppo Loponen
s. 335, WSOY - Loisto 2009
(The Buddha of Suburbia, 1990)


Esikaupunkien Buddha on nyt luettu, mutta ennen kuin kirjoitan mitään itse kirjasta, niin sanon pari sanaista, jotka kannattaa huomioida arviota lukiessa. Nimittäin tämä kuukausi ei tosissaan ole ollut minun kuukauteni ja ihan kaikki lukemisesta lähtien on takunnut. Eli tämäkin kirja on tullut luettua aika väsyneissä fiiliksissä ja tästä syystä oon aika varma, että multa on mennyt paljon tämän kirjan suhteen ohi. Kirja nimittäin ei noussut minnekään kärkilemppareihin, ja tällä kertaa en todellakaan tiedä, syyttääkö kirjaa vai ihan vaan väsähtänyttä lukijaa. Syytän nyt vähän molempia.

Ja ensimmäistä (tai ehkä toista) kertaa kopioin nyt ihan suoraa takakannen tekstiä tähän: "Karim Arim on pakistanilais-englantilainen nuorukainen eroottisen elämänsä kynnyksellä. 1970 luvun Lontoo sykkii ja tarjoaa 17-vuotiaalle Karimille nautintoa ja loistoa tulvillaan olevan väylän itsensä etsimiseen. Hilpeän kirjan henkilögalleriassa liikkuvat juoppo äiti, buddhismi-istuntoihin keskittyvä isä, nouseva rocktähti, syömälakkoon ryhtyvä setä... Kirjan vaihtelevista teemoista - homoseksuaalisuudesta, perhesuhteista, rakkaudesta, uskonnosta ja luokkaeroista - syntyy iloisenkirjava taideteos." Minä vaihtaisin ehkä iloisenkirjavan taideteoksen sijalle tuhdin ja rönsyilevän sillisopan, josta ei meinaa löytää päätä saati häntää. Niin, mähän sanoin, että multa saattoi mennä jotain ohi.

Ensinnäkin kirja on todella runsas kieleltään ja täynnä kaikkea pientä tietoa ja kuvausta, jota lukiessa ydin tuntuu katoavan kaiken sen sekamelskan alle. Kirjaa lukiessa välillä ihan suoraan sanoen väsyi sen runsauden alle. Ja vaikka keskiössä onkin Karim, niin kirja kertoo myös samalla monen muun hahmon tarinaa, joten senkin suhteen kirjaa voi kuvailla runsaaksi. Samalla hahmot ja tarina kuitenkin jää kaukaiseksi, enkä minä ainakaan osannut yhtään eläytyä tarinaan. Kirja tuntui siltä, kuin sulle olisi läjäytetty jäätävä läjä vain sekalaisia sanoja, jotka sun pitää kahlata läpi. 

Kirja on eroottinen, ja ehkä tämä on yksi syy sille, etten oikein innostunut. Minusta sillekin on aikansa ja paikkansa, mutta tässä kirjassa se ei ehkä ihan toiminut toivotulla tavalla. (Seuraa pieni juonipaljastus...) Sillä itse en ainakaan alkanut lukea tätä kirjaa siksi, että saisin kuvailun siitä, kuinka joku työntää kynttilän toisen persuksiin. (Loppuu juonet!) Luulen tosin, että tämä on voinut 20 vuotta sitten ehkä ravistella lukikaa, mutta nykypäivänä kaikki on nähty. Alastomuus tai seksi ei ole enää tabu, vaan sen lonkerot yltää aivan kaikkialle. Ehkäpä tästä syystä kirja ei minua hätkähdyttänytkään. Lisäksi eroottisuus tässä tuntui välillä täysin tarpeettomalta, joka ei aukaissut tarinaa yhtään sen enempää.

Uskon tosiaan, että tämä on joskus ollut hätkähdyttävämpi ja rohkea teos ja että toiset voivat nähdä tässä jotain uutta nykypäivänäkin. Onhan tässä paljon muutakin kuin sitä erotiikkaa. Esimerkiksi maahanmuuttajia. Mutta itse en tästä kovin paljon saanut revittyä irti ja en osaa edes sanoa, että kuvasiko tämä aikaansa hyvin. Ehkä. Ehkä ei. Tarina nyt oli mitä oli. Siinä oli hetkensä, mutta eipä niiden varaan voi koko kirjaa laskea.

Ei siis tosiaan ollut ihan paras lukukokemus, ja nyt olisikin hauskaa, jos joku kirjan lukenut ja siitä pitänyt vähän jakaisi ajatuksiaan kirjasta. Olisi kiva saada vähän muutakin näkökulmaa kuin tämä oma.




17 kommenttia:

  1. Olen miettinyt tämän kirjan lukemista, mutta nyt tuli kyllä stoppia. :S Ei kuulosta yhtään hyvältä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No pakko kyllä sanoa, että kirja ei ollut sitä, mitä ehkä odottaisi. Mutta toisaalta ei mitenkään erityisen huonokaan.

      Lue vaan tämä, niin saan sitten kuulla vähän muidenkin ajatuksia tästä :D

      Poista
  2. Voi, muistan tykänneeni tästä kovasti, mutta lukemisesta on jo tosi tosi kauan.

    Hämärästi muistan jotain hauskaa ja hulvattomasti poukkoilevaa kerrontaa eri sukupolvien ja pakistanilaisten ja valtaväestön välisistä yhteentörmäyksistä, seksiä en muista, mutta tunnelma taisi olla vähän rokimpi kuin kirjoissa keskimäärin ;)

    Voi olla, että mun tykkäämiseen vaikutti myös muistot ekasta kielikurssimatkasta muutamaa vuotta aikaisemmin, Lontoo siintelee mielessä vieläkin aika hauskana paikkana.

    Mutta ehkä tästä on aika ajanut ohi, en toisaalta oikeastaan edes ihmettele sitä. Monesti uutena jotenkin erityisen ajankohtaisilta tuntuvat kirjat vanhenee muita nopeammin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voisin hyvin kuvitella, että tästä on aika ajanut ohi. Esimerkiksi kun itse odotin enemmänkin keskittymistä maahanmuuttoon, niin tässä se on jotenkin taustatekijänä koko ajan, mutta sille ei ihan hirveästi anneta aikaa.

      Ja kieli... vieläkin ihan väsyttää ajatella!

      Poista
  3. Mullakin on tämä pokkarina hyllyssä, mutta ei kyllä kuulosta erityisen hyvältä:/ No, ehkä joskus luen tämän kuitenkin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei, selvästi vaan säikytän kaikki potentiaaliset lukijat kirjalta tällä postauksella :D

      Mutta lue ihmeessä ja kerro mistä tässä oli kyse! Edelleenkin olo, että missasin jotain oleellista.

      Poista
  4. Mä luin aikoinani ja pidin niin kuin Ejakin tuossa ylempänä. En kyllä osaa sanoa, että miksi, koska siitä luekmisestani on jo aikaa. Paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No höh! Olis tosiaan kiva kuulla tästä muitakin näkökulmia, että miten tämä on muille auennut :)

      Poista
  5. Hmm. Kirja on minulla TBR-listallani, koska olen halunnut jo kauan lukea Kureishia, mutta tuo kaiken sekavuus ja runsaus hieman pelottaa. Pitää kuitenkin joskus kokeilla. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mjoo. Mietin juuri itse tämän luettuani, että kannattiko lukea vai ei. No joo, ainahan kannattaa lukea, mutta en ainakaan itse koe saaneeni tästä mitään uutta irti :(

      Mutta lue! Niin ehkä sinä tajuat tämän paremmin :)

      Poista
  6. Minäkin luin tämän joskus muinaisella 90-luvulla, muistaakseni oli ihan ok. Ei kuitenkaan paras lukemani Kureishi – esim. novellikokoelmat The Body ja Midnight All Day sekä tuorein romaani Something to Tell You jäivät paremmin mieleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itseasiassa kirjaa lukiessa tuli kyllä mieleen, että kirjailija vaikutti tosi lupaavalta, vaikka kirjassa olikin juttuja, joista en piitannut. Esimerkiksi henkilöhahmot olivat mielestäni aika onnistuneita. Ehkä pitää siis tutustua johonkin toiseen hänen teokseensa :)

      Poista
  7. Mullakin tämä odottaa hyllyssä kulttimaineensa vuoksi, mutta olen kyllä kuullut, että tyyli on erikoinen ja monelle vaikea. Silti aion yrittää joskus, kun on sopiva hetki. Ilselän Minna tykkäsi tästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tyyli oli kyllä erikoinen tai ainakin erilainen, mitä on tottunut lukemaan.

      Jään odottamaan sinun mielipidettästi tästä 8)

      Poista
  8. Itse uskallan veikata, että voit ihan hyvin syyttää kirjaa siitä ettei se vaikuttanut. Muistan kuin luin postauksen, jossa sanoit ostaneesi kyseisen kirjan ja ajatelleeni "Voi raukkaa tuo kirja on kamala". Itse luin kirjan reilu vuosi sitten lukion ensimmäiselle äikän kurssille, okei se ei ollut niin kamala, mutta silti kamala juurikin kaikki nämä pienet yksityiskohdat joita pursusi tuon tuostakin ja jotka tuntuivat minusta väliin turhiltakin olivat hyvin rasittavia. Eroottisuus ja muu sellainen ei olisi minua niinkään häirinnyt, mutta jollain tavalla minusta kaikke ne eroottiset tapahtumat oli kuvattu niin ällöttävällä tavalla ja inhottavassa valossa, ettei niitä tehnyt mieli lukea.
    Mutta niin itse voisin hyvinkin syyttää itse kirjaa siitä, ettei se vastannut ainakaan minun odotuksiani kun sen alunperin lainasin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No itseasiassa mietin kirjaa lukiessa koko ajan, että "tää vaan vaikuttaa näin kököltä, kun oon itse niin väsynyt enkä jaksa keskittyä", mutta tuo ajatus on kaikonnut, kun luen tällä hetkellä toista kirjaa ja omasta väsymyksestä huolimatta sen kanssa ei ole yhtään samoja fiiliksiä, vaikka kirja ei mikään ihan huipputeos tunnu olevankaan :D

      Poista
    2. Hyvin samanlaiset kokemukset itsellekin kirjasta jäi. Juuri sain kirjan loppuun, huomenna käsitellään Brittiläisen jälkikolonialistisen kirjallisuuden kurssilla. Katsoin myös kirjasta tehdyn minisarjan, joka seurasi uskollisesti juonta.

      Poista

♥ Kiitos kommentistasi!

Kommenttisi tulee näkyviin heti hyväksymisen jälkeen. Kommentien hyväksyntä on käytössäni roskapostin estämiseksi. Pyrin vastaamaan kommentteihin mahdollisimman nopeasti.