lauantai 21. huhtikuuta 2012

Marina Lewycka: Meidät kaikki on tehty liimasta


Marina Lewycka: Meidät kaikki on tehty liimasta
suom. Arja Kantele
s. 419, Sammakko 2011
(We All Are Made of Glue, 2009)


Ihan harmittaa se tosiasia, että tässä kirjassa olisi ollut ainekset täydelliseen teokseen, mutta se ei ollut sitä. Ihastuin silti kirjaan ja minulle entuudestaan tuntemattomaan kirjailijaan, jonka teoksia aion varmasti jatkossakin lukea. Lewycka nousi kyllä heti yhdeksi kiinnostavimmista kirjailijoista tällä kirjalla.

Meidät kaikki on tehty liimasta kertoo Georgiesta, jonka aviomies on häipynyt ehkä lopullisesti, tytär muuttanut pois kotoa ja poika jumahtanut tietokoneen maailmaan. Georgien elämä saa kuitenkin melkoisen käänteen, kun hän törmää Naomiin. Naomi avaa hänelle oven kirjaimellisesti vanhaan ränsistyneeseen taloon, ja kuvainnollisesti uuteen maailmaan, joka vilisee juonittelevia sosiaalityöntekijöitä, mielisteleviä kiinteistönvälittäjiä, sekopäisiä vanhuksia, aletuotteita ja kissoja. Naomin ja ränsistyneen talon ansiosta Georgie törmää myös kolmeen palestiinalaiseen mieheen, jotka tuovat mukanaan ripauksen Lähi-Idän historiaa ja nykypäivän ongelmia. Siinä sivussa Georgie yrittää saada aikaan artikkeleita liimasta ja kirjoitella romaania.

Kirja on yhtä aikaa mielenkiintoinen ja leppoisa lukuromaani, sekä selvä kritiikki nyky-yhteiskuntaamme kohtaan. Varsinkin vanhusten huolto saa kyytiä. Kirja on myös kurkkaus historiaan, etenkin Israelin syntyyn ja juutalaisvainoihin. Vaikka samaan kirjaan onkin ympätty paljon, tarina pysyy melko hyvin kasassa ja vie mukanaan. Kieli on helppolukuista ja miellyttävää. Hahmot ovat kuin oikeasta elämästä, vaikka kaikista ei ehkä saakaan otetta ja toiset jäävät aika tylsiksi taustahahmoiksi. Mutta niinhän se on oikeassakin elämässä.

Kuten alussa sanoin, kirja olisi voinut olla melkein täydellinen, mutta se ei ole. Mukaansa tempaavan alun jälkeen tuli aikamoinen lässähdys ja minun piti hetki ponnistella, jotta pääsin taas mukaan ja sain kirjasta irti jälleen jotain. Lisäksi odotin koko ajan jotain enemmän. Sellaista huippua tai käännettä, joka olisi piste i:n päälle tässä tarinassa, mutta ei. Jotenkin tarina, vaikka hyvä olikin, jäi hitusen laimeaksi. Se ei ollut huono, mutta ei myöskään huippu. Teki melkein mieli itkeä, että miksi näin hyvästä alkuasetelmasta ei kiskota enemmän irti. 

Itse aion kyllä jatkossakin lukea Lewyckaa ja suosittelen kyllä häneen tutustumista. Lupaavalta vaikuttaa, kunhan nyt antaisi itsestään vielä vähän enemmän teoksilleen.

4 kommenttia:

  1. Tätä en ole lukenut, mutta kun kerran pidit Lewyckasta, niin suosittelen ehdottomasti Traktorien lyhyttä historiaa ukrainaksi, se on mainio:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, se on kyllä aikeissa lukea, sen verran kirjailijasta kiinnostuin :)

      Poista
  2. Minulle jäi tästä kirjasta samanlainen fiilis, kuin sinulle. Periaatteessa kaikki ainekset löytyivät, eikä kerrontakaan ollut huonoa, mutta jokin tökki... Ehkä eniten minua häiritsi Georgien pojan osuuden irrallisuus muuhun juoneen nähden. Mutta lisää Lewyckaa aion minäkin jossain vaiheessa lukea :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin jotenkin kirja rönsyili turhaan. Jo pelkästä Naomista ja talosta olisi saanut aikamoisen paketin pienellä hiomisella, ilman, että soppaan sekoitetaan niin monta muutakin asiaa.

      Poista

♥ Kiitos kommentistasi!

Kommenttisi tulee näkyviin heti hyväksymisen jälkeen. Kommentien hyväksyntä on käytössäni roskapostin estämiseksi. Pyrin vastaamaan kommentteihin mahdollisimman nopeasti.