maanantai 25. kesäkuuta 2012

Delphine de Vigan: No ja minä

Delphine de Vigan: No ja minä
suom. Kira Poutanen
s. 233, Wsoy 2012
(No et moi, 2007)


Olen vaikuttunut ja ennen kuin kirjoitan enempää, haluan sanoa, että tämä kirja kannattaa lukea. Itse päädyin lukemaan kirjan, kun Noora antoi sen minulle luettavaksi Ota riski ja rakastu kirjaa - haasteen tiimoilla. Ensimmäisten parin sivun jälkeen olin hieman ihmeissäni, kunnes homma lähti kunnolla käyntiin ja ymmärsin, miksi Noora oli ehdottanut kirjaa. Nyt ei tuntunut siltä, kuin joku olisi kirjoittanut kirjan minulle, vaan siltä, kuin joku olisi kirjoittanut aivokoppani myrskyä paperille.

No ja minä kertoo 13 vuotiaasta Lousta, jonka älykkyysosamäärä on 160 ja joka ei huippuälykkyydestään huolimatta kykene ymmärtään kaikkea. Hän ei ymmärrä kodittomien maailmaa, miten joku päätyy kodittomaksi ja miten asioille ei tehdä mitään - mutta eihän sitä pitäisikään ymmärtää. Lou tapaa No nimisen tytön, joka on koditon. Heistä tulee ystäviä ja Lou haluaa auttaa häntä. Mutta suuri älykkyysosamäärä tai edes suuri sydän ei aina riitä, eikä mikään ole niin helppoa kuin alkuun kuvittelisi. 

"Minä ajattelin, että jos jokainen ottaisi kotiin yhden kodittoman, jos jokainen päättäisi huolehtia yhdestä ihmisestä, yhdestä ainoasta, päättäisi auttaa häntä, olla hänen kanssaan, ehkä kadulla olisi vähemmän asunnottomia. Isä vastasi, ettei se ollut mahdollista. Asiat ovat aina monimutkaisempia kuin miltä vaikuttavat. Asiat ovat niin kuin ovat, ja on on paljon asioita, joille ei voi mitään. Se pitää varmaan hyväksyä, jotta tulee aikuiseksi."

Kirjassa on melko vahva nuortenkirjan leima, mutta aiheensa puolesta ja tarkkanäköisyytensä vuoksi tämä kyllä sopii vanhemmallekin lukijalle. Kirjastossa löysinkin tämän aikuistenpuolelta ja ehkä tämä onkin hyvä herättelijä niille, jotka ovat jo aikaa luovuttaneet ja antaneet asioiden olla. Kodittomien määrä lisääntyy, köyhyys kasvaa, tyytymättömyys ja ongelmat ovat arkipäivää, mutta niin kauan kuin itsellä on kaikki hyvin, niin asioihin ei jakseta puuttua tai tehdä mitään. Kerjäämistä esitetään kiellettäväksi lailla, koska se häiritsee hyvinvoivien ihmisten elämää. Ehkäpä se pilaa heidän hienon katukuvansa tai pistää omatunnon soimaan kun lähtee ostoksille ihan huvikseen. Parempi lakaista maton alle.

Vaikka kirjan esittämä asia ei ollut minulle uusi tai vieras, niin silti kirja pisti ajattelemaan montaakin eri asiaa. Epätasa-arvoa, sitä miten huonosti osa ihmisistä voi, sitä miten me olemme oppineet elämään silmät vain puoliksi auki, nuoruuden intoa ja totuuksia, elämän monimutkaisuutta ja sitä, miten ihmeellinen maailma loppujen lopuksi on. Kirjaa lukiessa minua välillä ihan nauratti, sillä jotkin ajatukset olivat kuin suoraa teini-ikäisen minun sanomiani. Kirja ei ole mikään iloisin kirja, mutta ei myöskään vaivuta lukijaansa alakuloonkaan. Kipeät asiat on osattu kirjoittaa niin, että ne haluaa lukea.

"Me osaamme lähettää yliäänikoneita ja ohjuksia avaruuteen, tunnistaa rikollisen hiuksen tai pikkuriikkisen ihohiukkasen avulla, kehittää tomaatin, joka säilyy kolme viikkoa sileänä jääkaapissa, ladata mikroskooppisen pieneen siruun miljardeja tiedostoja. Osaamme antaa ihmisten kuolla kadulla." 

Tämä on kirja, joka useamman pitäisi lukea. Ei siksi, että tämä välttämättä olisi kirjallisuuden saralla mieletön helmi vaikka hyvä onkin, vaan juurikin siksi, mitä tämä kirja sanoo lukijalleen. Jotta emme kulkisi silmät kiinni.

"Ajattelen tasa-arvoa, veljeyttä ja kaikkia niitä asioita, joita opimme koulussa ja joita ei oikeasti ole olemassa. "

♥♥

Kiitos Nooralle, joka antoi tämän kirjan minulle. Hänen arvion kirjasta voit lukea täältä.

11 kommenttia:

  1. Hei Katri, luin tämän kirjan vähän aikaa sitten ja oli se jollain tasolla koskettava. Samalla kiinnostuin suomalaisten asunnottomien tilanteesta ja löysin joitain tilastoja (blogissani) ja meillä on tosi hyvä tilanne nuorten kohdalla. Ranskassa nuorten naisten 16-18v, asunnottomuus kirjan mukaan on hurjissa luvuissa ja se oli aika järkyttävää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin Suomessa tilanne ei ole aivan samaa luokkaa kuin väkiluvultaan suuremmissa maissa ja isommissa kaupungeissa, kuten nyt vaikka Ranskan Pariisissa.

      Poista
  2. Minulla oli suudet odotukset tämän kirjan suhteen, ja luin ja blogasin sen silloin heti tuoreeltaan. En kuitenkaan ollut ihan näin vakuuttunut, vaikken enää musitakaan miksi. Tarina oli kyllä tärkeä ja hieno. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minuun upposi eritoten Loun ajatukset ja juurikin sellainen tietynlainen terävä katse tekstissä. Ilman niitä minäkään tuskin olisin ollut kovin vaikuttunut :D

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  3. Tämä lähtee varmasti mukaani jos ja kun siihen kirjastossa törmään! Ilman esittelyäsi tuskin olisi lähtenyt, nimi ja kansi vähän vastustivat ennen kuin tiesin mistä kirja kertoo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannesta kyllä tulee mieleen aika perus nuortenkirja. Mutta suosittelen!

      Poista
  4. Kappas, Poutanen kääntääkin oman kirjoittamisen lisäksi! Ranskankielinen kirjallisuus on yhtä vierasta kuin possulle runous (Asterixeja lukuunottamatta! :D), joten tämäpä pitää laittaa ylös vaihtoehdoksi, kun Eurooppa-haasteessa tulee Ranska vastaan... :) Mukavan ja mielenkiintoisen kuuloinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jeps, minäkin ihan ihmettelin kun luin suomentajan nimen! Minä olen lukenut hyvin vähän ranskasta tulevaa, mutta sen mitä olen lukenut, olen kyllä tykännyt :) Suosittelen ja tämän ainakin lukee nopsaa.

      Poista
  5. Hienoa, että pidit. Vaistoni osui oikeaan. ;D

    Tosiaan tärkeä kirja, ja käsittelee ongelmaa tuoreellakin tavalla. Auttamistakin on erilaista - ei pelkästään järjestöjen tukemista. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaistosi osui oikeaan, vaikka parin ensimmäisen sivun kohdalla olin, että "voi ei... mitä se Noora on oikein keksinyt pään menokseni" haaha :D

      Kyllä ja mielestäni tässä on paljon hienoja ajatuksia, joiden ainakin pitäisi pistää lukijansa pohtimaan.

      Poista

♥ Kiitos kommentistasi!

Kommenttisi tulee näkyviin heti hyväksymisen jälkeen. Kommentien hyväksyntä on käytössäni roskapostin estämiseksi. Pyrin vastaamaan kommentteihin mahdollisimman nopeasti.