lauantai 15. syyskuuta 2012

Muriel Barbery - Siilin eleganssi


Muriel Barbery: Siilin eleganssi
suom. Anna-Maija Viitanen
s. 374, Gummerus 2011
(L'Élégance du hérisson, 2006)

Tiedättekö sen tunteen kun jo ensimmäisten sivujen aikana ihastuu? Kun puolen välin jälkeen on rakastunut? Kun haluaisi yhtä aikaa lukea kaiken heti ja toisaalta ei raaskisi millään vaan haluaisi pitkittää loputtomiin? Kun pelkkä kannen katseleminen saa hykertelemään? Niin minulle kävi Siilin eleganssin kanssa. Ihastuin, rakastuin enkä halunnut sen koskaan lähtevän luotani. 

Kirja on melkein sellainen, jota ei haluaisi jakaa muiden kanssa. Haluaa pitää sen turvassa itsellään, rakastaa sitä ilman, että muut voivat arvostella sitä tai kyseenalaistaa. Eikä siitä oikein halua sanoa mitään. Kun joku kysyy, tekee mieli vain hymähtää. Mutta yritetään nyt muodostaa tämä tunne sanoiksi.

Siilin eleganssi on kirja, jossa filosofia, kulttuuri, kirjallisuus, elämän tosiasiat ja haaveet, kauneus ja karuus, hyvyys ja viisaus sekoittuvat kauniisti yhteen. Kirja, joka on sekä raastava että hellä ja jonka ääressä hymyilyttää samaan aikaan kuin melkein itkettää. Kirja, jonka parissa viihtyy, mutta joka saa myös ajattelemaan. Kirja, joka vähän ravistelee lukijaansa, mutta hellästi.

Tarina itsessään kertoo hienon pariisilaisen kerrostalon ovenvartijarouva Renée Michelestä sekä talon rikkaista ja hienoista asukkaista. Renée on kuin kuka tahansa ovenvartijarouva, hieman ruma, hieman tyhmä - mutta vain niille, jotka eivät näe. Piilossa hän on kaikkea muuta. Piilossa haluaa pysytellä myös eräs talon rikkaan perheen 12-vuotias tytär Paloma, joka on päättänyt tappaa itsensä maailman tarkoituksettomuuden edessä. Renée ja Paloma eivät kuitenkaan voi piilotella loputtomiin, sillä taloon muuttaa uusi asukas, joka tuntuu löytävän ja paljastavan heidän piilonsa.

Tarinan ja tapahtumien sijaan kirjan keskiö on kuitenkin enemmän ajatuksissa, viisauksissa ja elämän tarkastelussa - ei kuitenkaan ollenkaan tylsällä tavalla. Tarina siis myös itsessään on viihdyttävä ja kiinnostava, vaikka itse annan arvoa enemmän kirjan sanomalle. Tiedättekö kun istuu keittiön pöydän ääressä ja juo teetä, no ulkopuolisen silmin näyttää varmaan harvinaisen tylsältä puuhalta ja hetkeltä, sillä ulkopuolinen ei näe sitä, kuinka oma pää tuntuu pian räjähtävän kaikista ajatuksista, hetkistä, tunnelmista ja tapahtumista. Vain katselijalla on tylsää. Jotenkin kirjassa on jotain samaa ja sitä samaa hetkeä se kai yrittää kertoa. Kaikki ei ole sitä miltä näyttää ja aina ei tarvitse tapahtua, joskus pelkkä ajatus riittää.

Itse ajattelen kirjaa myös eräänlaisena ylistyksenä kulttuurille ja tietynlaiselle elämän kauneudelle. Se antaa kuin lämpimän halauksen lukijalle ja hyväksynnän jatkaa lukemista, vaikka ulkopuolisten silmissä tuhlaat elämäsi kirjojen sivuilla. Jos ei ymmärrä kirjallisuutta, jos ei lue, ei ehkä koskaan tule ymmärtämään sitä, että hyvän kirjan kanssa ei ole tylsää eikä se tunnu tuhlaukselta. Toisten mielestä ehkä nyhjäät vain kotona, mutta hyvän kirjan kanssa ei koskaan ole vain kotona. Fyysisesti ehkä, mutta muuten liihoittelee ties missä.

Kuten sanoin, minä rakastuin kirjaan. Rakkauteni ei kuitenkaan ollut sokea, joskin annoin kyllä herkästi anteeksi pieniä virheitä, kuten asiaan kuuluu. Muutama kömpelyys kirjaan mahtui, tai ehkä ei kömpelyys, enemmänkin sellainen turha painotus, jonka lukija olisi kyllä ymmärtänyt vähemmästäkin. Lopussa myös tuntui, että joidenkin kohtien ohi haluttiin kiirehtiä nopeasti. Ehkä kirjailija ei oikein tiennyt, kuinka laittaa tapahtumat ojennukseen, mutta sellaista sattuu, ajatushan on tärkein. Enempää en viitsi purnata, sillä mikään tai kukaan ei ole täydellinen, mutta jos on näin hyvä, sen saa kyllä anteeksi.

Kiitos ja kumarrus. Olen löytänyt kirjan, jota voisin pitää loppuelämäni tyynyn alla tarttuakseni siihen aina epäuskon hetkillä.

 ♥♥♥
"Hänen tunneillaan saa sellaisen käsityksen, että tekstit on kirjoitettu vain siksi että niistä voitaisiin hakea henkilöhahmot, kertojanääni, tapahtumapaikat, juonenkulku, ajankohta. Hänelle ei tunnu juolahtavan mieleen, että tekstit kirjoitetaan ennen kaikkea luettaviksi ja herättämään lukijassa tunteita. Uskokaa tai älkää, mutta hän ei ole vielä ikinä kysynyt meiltä: "Pidittekö tästä tekstistä?" Se nyt on kuitenkin ainoa kysymys, minkä takia tekstiä kannattaa miettiä kerronnan tai rakenteen kannalta..."

"Vaikka tietäisinkin että maailma on ruma, en minä sitä halua nähdä."

Kirjasta bloganneet myös ainakin Linnea, Sanna, Anki, Leena Lumi, Elma, Katja / Lumiomena, Sonja ja Amma.

17 kommenttia:

  1. Olipa inspiroiva kirjoitus selvästi kunnolla kolahtaneesta kirjasta! Ihanaa lukea tällaista, usko kirjallisuuden ja lukemisen voimaan saa vahvistusta ja herää pieni kateuskin - minäkin haluan lukea jotain noin vaikuttavaa! Toivottavasti pian löytyisi se aarre, viime aikoina on nimittäin ollut vähän kolhuista tämä lukeminen...

    Itse en ole tätä Siilin eleganssia lukenut. Selvästi olisi syytä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsellänikään ei ole pitkään aikaan osunut kohdalle tällaista kirjaa. Hyvä näin, sillä itsellänikään ei ole ihan parhaita kirjoja ollut viime aikoina, vaikka ihan hyviä kyllä. Toisaalta taas tämän jälkeen on vaikea lukea mitään :D

      Tämä oli minulle niin se kirja, etten edes uskalla suositella tätä :D Mutta ehkä kannattaa kokeilla, ehkä.

      Poista
  2. En uskaltanut lukea kirjoitustasi ihan kokonaan, koska tämä odottaa omassa hyllyssäni vuoroaan. Mutta IHANAA! Toivottavasti tämä iskee minuun samalla tavalla. Jostain syystä oloni on ollut tämän suhteen vähän epäilevä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juonipaljastuksia ei ainakaan tarvitse pelätä tekstejäni lukiessa. Jos jotain vähänkään isompaa juonesta kerron, niin siitä on isot varoitukset ennen sitä :D

      Toivotaan, että pidät :)

      Poista
    2. Juu! En vain halua asettaa liian suuria odotuksia kirjan suhteen. En tällä hetkellä tiedä siitä oikeastaan yhtään mitään, joten lukeminen on ehkä vähän helpompi aloittaa. Varsinkin noiden epäilysten takia :)

      Poista
    3. Hih aivan. No kokeilemalla selviää onko tämä sinun kirjasi vai ei. Sen voin sanoa, että kaikkien kirja tämä ei ole.

      Poista
  3. Ihanaa että koit tämän niin vahvasti! On aina ilo lukea blogitekstejä, joista loistaa rakkaus kirjaa kohtaan. Näitä aah-elämyksiä toivon meidän kaikkien kirjahullujen kokevan, ne ovat niitä huippuhetkiä joita bloggauksen ansiosta voi jakaa toistenkin kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli ihanaa pitkästä aikaa lukea näin omanlainen kirja! Antaa taas puhtia lukea vähemmän helmiä.

      Ja blogi on kyllä nykyään niin iso osa tätä kirjaharrastusta, että olen iloinen löydettyäni omankin tieni tähän maailmaan :)

      Poista
  4. Voisin allekirjoittaa koko tekstisi! Aivan ihana kirja, josta haluaisin alleviivata useita ihania ja viisaita lauseita. Ajaton kirja, jonka voit lukea vaikka kuinka monta kertaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana oli kirja! Ja todellakin ajaton täynnä viisautta. Kiva, että sinäkin pidit!

      Poista
  5. Kiitokset vinkistä ja aivan lumoavasta arviosta. Toivon, että kirja vaikuttaa minuunkin noin, sillä tuo fiilis kirjan lukemisen jälkeen on niin korvaamattoman ihana, että sitä toivoo kokevansa hyvin usein.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Toivottavasti pidät tästä ja saat kokea saman tunteen ehkä tämän tai jonkun muun kirjan parissa :)

      Poista
  6. Voih, olisinpa kokenut kirjan yhtä vahvasti! Tiedän, että edellytykset sille ovat kirjassa olemassa, mutta minä en päässyt siihen niin syvälle sisään. Englanniksi lukeminen saattoi vaikuttaa asiaan. Ihanasti kirjoitettu arvostelu, jonka takia haluaisin lukea kirjan uudelleen paremmalla keskittymisellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä kirja ehkä tarvitsee myös oikean ajan. Toisaalta myös englanniksi lukeminen voi vaikuttaa, koska itse pidin suomennosta erittäin hyvänä ja lähelle tulevana. Olisi vaikea ehkä esimerkiksi saada irti kielen kauneuden ylistämisestä, ellei se olisi kirjoitettu omalla kielellä. Tai riippuu tietenkin lukijasta :)

      Poista
  7. Minua kirja ei vienyt mukanaan ensisivuilta vaan hiljalleen. Moniulotteinen, välillä haastavakin, ihana lämmin kirja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus hyvä kirja on juuri sitä, joka vaatii lämmittelyä ja haastaa lukijan. Omalla kohdallani tämä oli juuri minun kirjani, mutta en voisi kuvitellakaan, että se olisi sitä kaikille.

      Poista
  8. Oi, tämä on niin ihana kirja ja vei mennessään. Olen katsonut myös kirjan ranskankieliset filmitarielrit, vaiika en ranskaa osaakaan;-)

    Kunpa saisimme kohta Barberylta kirjan...

    VastaaPoista

♥ Kiitos kommentistasi!

Kommenttisi tulee näkyviin heti hyväksymisen jälkeen. Kommentien hyväksyntä on käytössäni roskapostin estämiseksi. Pyrin vastaamaan kommentteihin mahdollisimman nopeasti.