torstai 8. marraskuuta 2012

Diana Gabaldon: Muukalainen


Diana Gabaldon: Muukalainen
suom. Anuirmeli Sallamo-Lavi
s. 825, Gummerus 2008
(Outlander, 1991)

Olen juuri lukenut Gabaldonin Muukalaisen loppuun, enkä tiedä uskallanko kirjoittaa tästä lainkaan. Pyydänkin armoa kaikilta Gabaldonin suurilta faneilta jo valmiiksi. Tämä Matkantekijän ensimmäinen osa kun ei tehnyt minuun juurikaan vaikutusta. Kirjahan oli kuin 800 sivuinen väkivaltainen harlekiini! Lähellä oli etten tehnyt kuten Laura ja jättänyt kirjaa heti alkumetreillä kesken. Mutta jaksoin loppuun, vaikka lievä hyytyminen ja epäusko kyllä iskivät monesti, varsinkin loppumetreillä. Mikä sitten tökki? No sanotaanko, että vähiten tökki se, että kirjan luki kaikesta huolimatta yllättävän rivakasti.

Juonihan on kutakuinkin seuraava: Claire onnistuu siirtymään ajassa taaksepäin 1900 - luvun puolivälistä pari sataa vuotta taaksepäin suoraa väkivaltaiseen Skotlantiin. Tätä siirtymistä seuraa seikkailuja, sairaalloista väkivaltaa ja rietasta seksiä. Pääasiassa kirjassa edetään tappelusta, vangitsemista, ruoskimisesta tai raiskaamisesta aina seuraavaan väkivaltaiseen yhteenottoon ja siinä välissä harrastetaan seksiä, vähän leperellään, kiroillaan, epäillään noidaksi ja setvitään sukulaissuhteita.

Luulin kirjan ytimen olevan ajassa siirtymisessä, mutta todellisuudessa tätä tapahtumaa setvittiin kirjassa lähinnä alussa ja lopussa, muuten se jäi taustalle. Claire, tämä "muukalainen", sulautui 1700-luvun aikaan loistavasti eikä juurikaan tuntunut kaipailevan takaisin omaan aikaansa saati oman aikansa aviomiehen kainaloon. Sen sijaan uusi kainalo löytyi suhteellisen äkkiä skottienkin joukosta. Ja pikku juttuhan se on siirtyä kaikkien mukavuuksien keskeltä kiviseen linnaan, jossa miehet ovat raakalaismaisia ja naisetkin kaikkea muuta kuin nykyajan naiset. Mitä suotta hämmentymään, kun voi alkaa keräillä yrttejä, parannella toisten haavoja ja harrastaa seksiä sen sijaan että pohtisi sitä, mitä hel...tiä on juuri tapahtunut.

Niin, kirjan juoni oli tosiaan mielestäni täysin vailla punaista lankaa. Väkivalta oli sairaalloista ja sitä oli paljon, mässäilyyn asti. Myöskin seksi oli rivoa ja sitäkin riitti. Kirja oli epäuskottava enkä ymmärrä miten yksi päähenkilöistä muka selvisi siitä kaikesta hakkaamisesta ja luiden esiin pongahteluista hengissä. Enkä muutenkaan ymmärtänyt enää loppua kohden sen väkivallan määrän syytä. Se ei enää tuntunut edes lukijassa missään kun siihen oli niin turtunut. Ja niin tuntuivat turtuneen kirjan sankaritkin - sen verran heppoisesti onnistui muidenkin satuttaminen. 

Kirjan henkilöhahmoista sen verran, että varsinkin pääpari aiheutti minussa lähinnä vain ärtymystä. Toinen oli marttyyerien perikuva, mitä nyt harvinaisen väkivaltainen sellainen ja toinen vaikutti välillä todella naiivilta ja alistuvalta mutta sitten taas toisessa tilanteessa varsin päättäväiseltä ja voimakkaalta hahmolta. Mentiin ääripäästä toiseen vailla erityistä järkeä. Miksikään henkiseksi kasvuksi sitä en nimittäisi.

Kirjan kieli oli, no sellaista, että kirjan luki pääosin aika nopeasti. Kieli oli melko yksinkertaista ja helppoa. Mutta ei elämä miten se skottien tapa puhua oli suomennettu! Se oli niin naurettavaa ja söi lopunkin uskottavuuden kirjan tapahtumilta. Kirjaan kylvetty huumori kalpeni sen rinnalla, miten paljon tuo kieli nauratti. "Mää" ja "sää" ja sanojen lopun pois jättäminen kuten "sais_ tulla" - huh, melkein kuin olisi Turussa oltu (itsehän siis olen turkulainen, joten tästä ei kannata suotta pahastua). Niin, eikä se kirjan kieli muutenkaan erityisen kiehtovaa ollut. Olisi varmaan pitänyt laskea monestiko kirjassa esiintyi sana perse, muna, vehje, kalu, kulli ja monestiko ilmaus kuten pölvästi, ääliö tai skottipaska. No en laskenut, mutta voin sanoa, että monesti. Sen sijaan vähemmän viehkeät ilmauksetkin kesti, mutta sitten kun edellisessä virkkeessä oli mainittu vaikka kuinka munat on jäässä ja seuraavassa ollaan taas runollisia niin - no nauruhan siinä pääsi.

En todellakaan ymmärrä miksi kirja oli pitänyt venyttää näin pitkäksi. Kirjassa ei hirveästi paneuduttu monienkaan kiinnostavien asioiden, kuten ajassa siirtymisen puimiseen, vaan syöksyttiin tapahtumasta toiseen. Mutta täysin turhia kohtia oli venytetty ja pitkitetty. Lopun filosofiat olisi voinut huoletta jättää toiseen kirjaan, tässä ne vain puuduttivat eivätkä tuoneet kirjaan enää siinä vaiheessa mitään uutta, sen sijaan aiheuttivat turhautumista lukijassa, eivätkä sopineet kirjan muuhun tyyliin.

Mutta kirjan ruoskimiselta (heh heh...) sanottakoon, että sain kuitenkin kirjan luettua loppuun. Ja ehkä olisin saattanut pitää tästä enemmän nuorempana, silloin, kun luin oikeasti harlekiinimaisia kirjoja. Tämä kun tuntui todellakin turhan raskaalta harlekiinilta. Jatkoa tälle kirja-sarjalle en aio lukea, vaikka myönnän, että vähän kiinnostaisi tietää "mitä sitten?". Ei kuitenkaan niin paljon, että jaksaisin toista väkivallan ja rietastelun täyteistä tiiliskiveä lukea. 

Ai niin, vaikka en olekaan tämän hetken ehkä kohutuinta kirja-sarjaa lukenut, niin pakostakin tuli tätä lukiessa mieleen tämä nykyaikaisempi sadomasokistinen teos. Ei nimittäin puutu sekään osuus tästä kirjasta. Tosin en tiedä miten tuo on esitetty tässä tuoreemmassa tapauksessa, mutta tässä kirjassa se meinasi saada minut oksentamaan. En tiedä mitä ajatella siitä, että molemmat ovat varsinaisia hittejä. No, toinen tykkää äidistä ja toinen tyttärestä, kolmatta kiinnostaa vain se poikaystävä...

Että sellainen Muukalainen.


Lauralta tämä kirja jäi kesken, mutta Sara piti kovasti, Kirsi on koukussa kirja-sarjaan ja Vinttikamarissa kirja on luettu useamman kerran.

26 kommenttia:

  1. Olin ihan varma, että tykkäsit tästä, kun edistyit niin hyvää vauhtia. Hups, et sittenkään! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, joo no enemmänkin se oli sellaista "mun pakko saada tää luettua" ja varsinkin tänään päätin, että tämän päivän jälkeen en lue tätä enää sivuakaan, joten räpiköin loppuun asti sitten vain kerralla.

      Poista
  2. Nauroin ihan kuin luin tätä kirjoitustasi, sillä kuvaamasi asiat olivat niin tuttuja, vaikka hyydyinkin itse jo kirjan alkumetreillä :D Väkivaltainen harlekiini on kyllä tosi hyvä termi kuvaamaan kirjaa :D

    Onneksi en kituuttanut kirjaa loppuun, kun ei siinä ilmeisesti tapahtunut mitään parannusta alkuun verrattuna!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No en voi sanoa, että olisit tosiaan mitään menettänyt vaikket kirjaa loppuun lukenut. Ehkä parin ihan jännän käänteen, mutta siinä se, muutan samalla linjalla mentiin alusta loppuun.

      Minä en keksinyt tälle muuta määritelmää kuin väkivaltainen harlekiini :D

      Poista
  3. Juu, koukussa ollaan, tunnustetaan :) Silti olen valmis allekirjoittamaan jokaisen kriittisen lauseesi. Koukuttavaa, mutta miksi? Sitä en tajua vieläkään, seitsemän järkälettä paikoin hyvinmkin turhautuneena kahlattuani. Sen verran olen jo vieroittunut, että annoin kirjat pois ja aion lukea viimeisen (?) osan kirjastosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun luin sinun arviotasi, niin meinasin tukehtua juotavaani luettuani, että tälle on noin paljon jatko-osia :D Jo tämä 800 sivuinen meinasi nujertaa minut...

      Minä koukutun aika herkästi kirjasarjoihin. Olen lukenut monista lyhyistä sarjoista kaikki osat, vaikka edes ensimmäinen ei olisi ollut mitenkään erityisen hyvä. Kai se sitten on se maailma, johon jää vähän kiinni ja kun tietää, että jatkoa on, niin haluaa lukea senkin. Eihän sitä kirjaakaan herkästi kesken jätä, joten miksi sarjaakaan?

      Kyllä minuakin kiinnostaa miten tässä sarjassa käy, mutta en ole valmis lukemaan sen takia useampaa tällaista järkäletta :D Sen sijaan jos joku tiivistäisi tapahtumat vaikka 100 sivuun, niin voisin harkita ;)

      Poista
  4. Hihii, tätä oli hauska lukea - reipas avautuminen on aina välillä paikallaan! :D

    Ja minähän siis tykkään kyseisestä kirjasta paljonkin. Just mulle sopivaa hömppää puutteistaan huolimatta. :)

    Onneksi Wikipedia palvelee niin ei ole pakko lukea jatko-osia: täältä kun klikkailet kirjojen nimiä niin näkyy löytyvän vaihtelevan mittaisia juoniselostuksia! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näiden 800 sivun aikana ehti tulla jo melkein patoutumia...

      Minä olisin varmaan pitänyt tästä nuorempana, kuten sanoin, mutta nyt tämä ei kyllä oikein mennyt edes kevyestä viihteestä.

      Kiitos linkistä. Pitänee vilkaista!

      Poista
  5. Hah hah, väkivaltainen harlekiini on osuva ilmaus! Minuun osui ja upposi, ups...

    VastaaPoista
  6. No, huh, kylläpäs kuulostaa kerrassaan järisyttävältä kirjalta! Veikkaan vähän, etten juurikaan pitäisi, mutta jotenkin juttusi sai myös hieman kiinnostuksen heräämään! Näissä aikamatkoissa taaksepäin on mielestäni aina jotain kiehtovaa ajatuksena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aikamatkat ovat kyllä kiehtovia, mutta tässä se tuntui olevan sivulauseen arvoinen, joten suosittelen kyllä katsomaan muita aikamatkustamiseen liittyviä kirjoja tämän sijaan :D

      Mutta toiset ovat tästä pitäneetkin, että ei sen puoleen.

      Poista
  7. Voii, minä rakastin Muukalainen-sarjaa aivan mielettömästi silloin joskus! Nautin silti suuresti myös tästä arviostasi! XD Mikä tyrmäys koko varhaisaikuisuuttani hallinneelle kirjalle! Naureskelin, sillä olen kyllä nykään samaa mieltä kanssasi monesta kirjan piirteestä, mitkä ei silloin ennen häirinneet lainkaan. Ainoa asia, mitä vihasin oli juuri tuo skottimurteen käännös suomenkielelle, yäk!

    Tämä sarja ei taida kestää uudelleenlukua, haluan vaalia hyviä muistojani. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha no hyvä, että pidit arviosta! Pelkäsin jo, että mitähän tuleman pitää, kun tiesin monien tästä pitäneen ja itse en oikein tajunnut, että miksi... mutta nuorempana olisin varmaan itsekin pitänyt!

      Ehkä ei kannata lukea uudelleen, vaikka toisaalta olisi hauska kyllä kuulla, millä silmin tämän nyt lukisit ;)

      Poista
  8. No kun noin sievästi pyysit armoa niin jos nyt tämän kerran - hih, toista kertaa ei näemmä ainakaan tämän sarjan parissa olekaan luvassa ;D

    Ei mutta totta puhuen hauska ja hyvin perusteltu kirjoitus! Eihän sarjan kieli tosiaan ole mitenkään poikkeuksellista, tarina oli se, mikä osui minulla viihdytyshermoon oikein mukavasti. Uusin (Luiden kaiku) ei enää hirveästi ihastuttanut, sivuhenkilöt alkavat viedä liikaa huomiota ja tarina tuntui venytetyltä. Luen silti seuraavatkin osat (tosin John Greystä kertovat sivuprojektit eivät hirveästi kiinnosta) ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, etten ainakaan vielä joudu tuomiolle ;)

      Minulla tämä meni vähän yli sen viihteenkin. Voin lukea kyllä Pottereita tai vaikka Twilighteja, jos kaipaan kevyttä viihdettä, joka ei juurikaan vaadi kummoisia (paitsi Potterit ovat kyllä oikeasti ihan lempparini), mutta tämä ei nyt vaan osunut. Mutta jokaisella on oma makunsa ja hyvä niin :)

      Poista
  9. Voi! En uskaltanut lukea pidemmälle "väkivaltaisesta harlekiinista". Voi mikä pettymys, jos tämä kauan odottamani kirja osoittautuukin sellaiseksi. Muistan kun kirja ilmestyi, olen siitä lähtien halunnut lukea sen, mutta jostain syystä olen sijoittanut kirjan lokeroon lue-juuri-oikealla-hetkellä eikä se hetki ole vielä tullut. Kokeilen kirjaa varmasti vielä joku päivä, mutta en ehkä kestä henkisesti, jos kirja osoittautuu huonoksi:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, toiset ovat tästä pitäneet paljonkin, että eihän sitä tiedä miten sinulla tämän kanssa käy ;)

      En kuitenkaan suosittele ottamaan tätä esim matkalle ainoaksi kirjaksi, ihan vaan siltä varalta, ettei nappaakaan...

      Poista
  10. Itselläni on kaksi ensimmäistä Gabaldonia omana, joskus yläasteella luin kolme ensimmäistä kirjaa ja puolet neljännestä, mutta sitten tuli sellainen stoppi ja pitäisi aloittaa alusta. Mutta siis itse pidin/pidän sarjasta paljonkin ja minusta oli mukava, että skottien puhe oli erilaista kuin esimerkiksi Clairen ja juuri mää sää on minun silmissäni ollut ihan hyvä valinta. Kaverini tätä aikoinaan suositteli minulle, itse hän on lukenut kirjat ties kuinka monta kertaa sen jälkeen kun ala- ja yläasteen vaihteessa luki ne ensimmäisen kerran läpi (heillä perheessä kaikki talon naiset ja jopa isäkin ovat lukeneet kirjat läpi).

    Väkivallasta ja seksistä en nyt sano muuta kuin että kyllä minä pystyin/pystyn näiden kirjojen seksikohtaukset lukemaan ongelmitta, mutta kun vilkaisin kaverin luona Greytä niin en voinut muuta kuin nauraa ja kieriä sängyllä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No monethan ovat pitäneet tästä kirjasta! Minusta tämä ei vain kovin paljon poikennut harlekiineista, joista olen selvästi kasvanut yli :D

      Nuorempana olisin ehkä itsekin pitänyt näistä enemmän, mutta nyt ei tosiaan mennyt ihan edes viihteestä enää. Mutta makunsa kullakin :)

      Poista
  11. Kovillehan se ottaa, kun miestä koitetaan hengiltä - eikä millään onnistu. Kyllähän siinä useampi tuhat sivua saadaan kulumaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. JEP. Harvinaisen sitkeä sissi kyllä, se on sanottava.

      Poista
  12. Voisin sellaisen vinkin antaa jatkossa lukemiselle, kannattaa lukea kirjat alkuperäiskielellä, ei mene ne vitsit ja runoilut sitten kääntäessä mönkään, itse aloitin toisesta kirjasta, jonka luin suomeksi, sitten löysin muita englanniksi niin vasta silloin jäin koukkuun. Ja tämä siis pätee muihinkin kuin pelkästään tähän sarjaan :) Mutta arviosi oli todella mielenkiintoinen ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lukisin mielelläni enemmän alkuperäiskielellä, mutta kielipääni on sen verran huono, että sitten ne vitsit vasta ohi meneekin :D Ja tästä kirjasta en vain pitänyt. Ei ollut minun juttuni :)

      Mutta pitäisi kyllä yrittää lukea enemmän ainakin englanniksi, joten kiitos vinkistä.

      Poista
  13. Haha, hauskaa, että on muitakin joihin tämä ei kertakaikkiaan ollenkaan iskenyt! Ollaan aika pitkälti kaiken suhteen samoilla linjoilla. Sitä mieltä kuitenkin olen, ettei omaa mielipidettään kannata pyydellä anteeksi. ;) Sinulla on oikeus siihen, ihan niin kuin kaikilla muillakin. Kyllä Gabaldon-fanit ymmärtävät!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, etten ole ainoa! Ja heh, olin jo melkein unohtanut tämän vanhan postauksen. Enää en pyytelisi anteeksi ;)

      Poista

♥ Kiitos kommentistasi!

Kommenttisi tulee näkyviin heti hyväksymisen jälkeen. Kommentien hyväksyntä on käytössäni roskapostin estämiseksi. Pyrin vastaamaan kommentteihin mahdollisimman nopeasti.