perjantai 14. joulukuuta 2012

Bloggaaja avautuu: lue itse!


Sain kommentin anonyymilta erääseen kirja-arvioon, jossa pyydettiin kertomaan kirjan loppuratkaisu. En tietenkään kertonut. Motiivi tämän pyynnön takana on toki vain arvailtavissa, mutta kun katsoo mikä on ollut viime aikoina luetuimpien tekstieni joukossa, niin villi veikkaukseni voisi olla, että koulutyöhön liittyisi. Annankin nyt neuvon jokaiselle, joka pähkäilee mitä tehdä koulusta luettavaksi annetulle kirjalle: lue se

On jotenkin surullista, että kirjablogin pitäjänä pysyy väkisinkin kärryillä, mitä kouluissa milloinkin luetaan, sillä yhtäkkiä vanhat arviot nousevat päivän, viikon tai kuukauden luetuimmiksi. Ainahan koulutöihin on haettu apua netistä, mutta tässä se jotenkin konkretisoituu kun katsoo kuinka vanha merkintä on yhtäkkiä luettu lyhyessä ajassa useamman kymmenen kertaa ja kun hakusanat, joilla blogiini on päädytty, liittyvät väkisinkin koulutöihin. Mahdollisesti tälläkin hetkellä jonkun koulutyössä on minun sanojani ja ajatuksiani, ehkä vain pelkkää ajatusta lainaten, ehkä kokonaista lausetta? En tiedä, mutta se tuntuu varkaudelta.

Lokakuussa kirjablogeissa otettiin kantaa plaginointia vastaan, joten mikään uusi ilmiö tätä ei tietenkään ole. Itsekin olen tätä asiaa tosiaan mielessäni ajatellut, mutta vasta tämä kommentti oikeasti pysäytti kunnolla minutkin. Kun luin kommentin, en voinut kuin ajatella, että miten röyhkeää. On kuitenkin eri asia lukea julkisesti julkaisemaani tekstiä, kuin esittää suoraa tuollainen pyyntö.

Alusta alkaen blogissani on ollut se linja, että kirjan juonen selityksen sijaan keskityn enemmän siihen, mitä minä pidin kirjasta. Alunperin tähän oli syynä se, etten itse koe mielekkääksi tietää kirjasta liikaa ennen sen lukemista, joten en halunnut pilata kenenkään muun lukukokemusta kertomalla tai analysoimalla itse liikaa kirjan tarinaa. Pitkät juoniselostukset ovat mielestäni myös tylsiä, kun taas kirjan herättämät tunteet ja ajatukset sitä blogien parasta antia. Nyt kun blogini lukija- ja kävijämäärä ei ole enää aivan pieni, niin olen tähän päätökseen entistä tyytyväisempi. Blogistani ei löydy yhdenkään kirjan juonta kokonaan, ja muutenkin juonen selitys ja analysointi on minimissä - sen sijaan minun ajatuksiani blogi pursuaa.

En halua sensuroida blogiani  saati lopettaa sitä sen vuoksi, että joku ei viitsi nähdä oman koulutyönsä eteen sen vertaa vaivaa, että lukisi yhden kirjan, mutta aion kyllä jatkossakin pitää tiukan linjan siinä, mitä kirjoitan. En usko, että juonen tarkka selostus palvelee ketään, paitsi näitä, jotka yrittävät mennä siitä mistä aita on matalin.

Vaikka tempaus plaginointia vastaan (kts. yllä linkki) varmasti herätteli bloggareita, niin haluan nyt vielä itsekin sanoa, että kannattaa muistaa kirjoista kirjoittaessa, että blogejamme lukevat muutkin kuin toiset lukutoukat. Että eiköhän jatkossakin keskitytä pitkien juoniselostuksien sijaan muihin juttuihin ja jätetään ne loppuratkaisut edelleenkin vain kirjoihin. 

Te, jotka yritätte saada tekstiä kokoon kopioimalla sitä muilta, niin hyi teitä! Sen sijaan, että yritätte urkkia kirjan lukeneelta juonen, niin LUKEKAA ITSE. Niin minäkin tein ja teen. Varoitan toki, että siinä lukiessa saattaa jopa viisastua vähän.

Kirjaisaa ja lukuisaa viikonloppua ihan kaikille! Jopa sille tämän postauksen innoittajana toimineelle anonyymille, joka toivon mukaan viettää viikonlopusta edes hetken yrittäen selvitellä kyselemäänsä loppuratkaisua. Suosittelen, sillä se kirja on tosiaan hyvä. Loppuratkaisusta en sano mitään.



24 kommenttia:

  1. Hehee. Optimistisesti haluan uskoa että ainakin osa niistä hauista tulisi koululaisilta jotka ovat lukeneet kyseisen kirjan ja joilla on ehkä jopa mielipidekin kirjasta mutta katselevat josko löytyisi kiinnostavia toisia näkemyksiä ajattelua herättämään; tämä on erittäin kannatettavaa.
    Älkäämme alkako arvella kuinka yleistä tämä on niihin muihin verrattuna :)

    Jonkin verran on ehkä myös niitä jotka ovat ainakin jotenkuten lukeneet kirjan mutta katsovat silti paremmaksi tulla nappaamaan jonkun muun mielipiteen kun luottamus omiin näkemyksiin ei ole tarpeeksi vahva tai niitä ei osaa laittaa paperille (vaikka sen harjoittelu onkin juuri niiden tehtävien idea)...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin haluan uskoa, että osa hauista on juurikin kirjan lukeneilta, mutta jotka haluavat ehkä sitten muuten vähän apua tekstin tuottoon. Se onkin ihan ok.

      Tuon kommentin laittaneen vaan en nyt jostain syystä usko lukeneen kirjaa ja siksi tuli tarve kirjoittaa tästä ihan näinkin julkisesti. Herätteli ainakin minua bloggaajana.

      Poista
  2. Asiaa! Minulla on myös taas muutamia tältä haiskahtavia hittejä viime ajoilta, joskaan suoria kommentteja ei ole tullut.

    Aina se plagiointi/kopiointi/muu tyhmäily ärsyttää. Nyt kun olen koulumaailmassa töissä, olen kauhukseni tajunnut, kuinka huonoa medialukutaitoa ja netinkäyttötaitoa ja tiedonkäsittelytaitoa nuorilla on. Tietysti on fiksuja ja asiallisiakin nuoria, mutta turhan monet ottavat tosi monet asiat annettuina, eivätkä yhtään kyseenalaista sen enempää käyttämiään lähteitä kuin omaa toimintaansakaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minua tässä juurikin ärsyttää se, että aika pitkälti tämä viittaa siihen, että saatetaan ihan suoraa kopioida blogeista ja näin ollen oma ajattelu ja oman tekstin tuottaminen jäävät tekemättä. Mielestäni ne ovat kuitenkin opiskelussa aika oleellisia juttuja.

      En itsekään usko, että kaikki nämä haut liittyvät siihen, että on jätetty kirja lukematta, sillä fiksuja nuoriakin toki on, mutta ihan jo omia kouluaikoja muistellen tiedän, että joukossa on myös näitä. Meidän luokalla yleensä vain murto-osa luki kirjan itse kun sellainen piti lukea.

      Poista
  3. Eipä se mukava ajatus ole, että omia juttuja voisi löytyä jonkun koululaisten tehtävistä. Mutta toivon, että moni äidinkielen opettaja on plagioinnin suhteen valveutunut ja tätä voidaan ainakin jossain mittakaavassa ehkäistä. Vaikeaksihan se tietysti menee silloin, jos plagioija on kopioinut ajatuksia sieltä sun täältä ja muutellut lauseita "omanlaisiksiin", mutta jotkut ovat kuitenkin niin laiskoja, että kopioivat tekstit sellaisinaan suoraan sieltä mistä ne löytävätkin.

    No, jos plagioijat ikinä lähtevät korkeakouluopintojen pariin, niin siellä homma muuttuukin jo vaikeaksi, kun useassa yliopistossa ja ammattikorkeassa on käytössä plagioinnintunnistusjärjestelmiä ja moni on ottamassa sellaisen pian käyttöön. Sitten täytyy jo itsekin viitsiä tehdä jotain :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotenkin toivoisin, että nuoret lukisivat ne kirjat! En minä ainakaan muista, että koulussa nyt niin montaa kirjaa olisi edes joutunut lukemaan ja lukuaikaa oli aina runsaasti. Toki näin kirjaihmisenä helppo sanoa, mutta eiköhän jokainen elämänsä aikana pari kirjaa kykene lukemaan.

      Meillä lukiossa opettajat olivat aika tarkkoja kopioinnin suhteen ja tarkastelivat aineita netistä, en tiedä oliko käytössä joku laite erikseen vai käytettiinkö ihan vaan googlea(?). Minusta se on hyvä, sillä niin moni kuitenkin väänsi aineet melko suoraakin kopioiden.

      Poista
  4. Kyllähän niitäkin on, jotka etsivät nimenomaan lähteitä, eivätkä tilaisuutta plagioida... tai enhän minä hakusanojasi tiedä, mutta itse googletan kirjoja paljonkin, inspiroidun ja saan näkökulmia omiinkin kirja-arvioihini.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjojen nimilläkin blogiini tullaan, mutta näissä on siis samassa ollut esimerkiksi kirjan nimi + juoni, kirjan nimi + tiivistelmä jne. Eli viittaa vähän muuhun kuin pelkkään inspiroitumiseen mielestäni. Ja uskon, että monet hakevatkin vain tukea netistä, kuten itsekin toki olen tehnyt, eivätkä aio vain suoraa kopioida.

      Jos minulla on lukuvuorossa joku kirja tai tulossa pian lukuvuoroon tietty kirja, niin välttelen siitä kertovia arvioita, jotta oma arvioni olisi aina minun näköiseni eikä saanut turhaan vaikutteita muilta :)

      Mutta siis tokihan kirjablogien tarkoitus on lukea niistä kirjoista. Joidenkin mahdollinen suora kopiointi ei vain miellytä.

      Poista
  5. Itse yritän aina kirjoittaa omiinkin mielipiteisiin sellaista, mikä vaikuttaisi hassulta 16-vuotiaan kirjoittamana. Esim. "kahden kouluikäisen lapsen äitinä pystyn samaistumaan tämän kirjan päähenkilöön."

    Kun olin koulussa töissä, pistin oppilaat kirjoittamaan lukemastaan tunnilla, eikä ihan perinteisimmistä juoni+päähenkilöt-aiheista. Joskus jopa luetutin kirjoja tunneilla, että nyt vaikka 45 minsaa on lukenut kirjaansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin kirjoitan kirjoista aina hyvin subjektiivisesti, joten ainakin haluan uskoa, että omaäänisyyteni kuuluu niistä. Näin ne eivät ehkä tai toivottavasti ainakaan sellaisenaan istu kenenkään aineeseen kovin helpolla. Mutta en tiedä. Kyllähän minäkin juonia täällä availen ja toki niistä saa varmaan hyvääkin materiaalia niille, jotka tahtovat suoraan kopioida eivätkä ole itse kirjaa lukeneet.

      Se on varmaan aika toimiva, että kirjoitetaan tunnilla! Ja juurikin ne näkökulmat. Ja ainakin itse oppilaana tykkäsin kaikesta uudesta ja vähän erilaisesta :)

      Poista
  6. Hear hear! En rehellisesti sanoen ollut koskaan tullut ajatelleeksi sitä, että joku saattaisi lukea tarinoitani kouluesitelmää tehdessään, ennen kuin huomasin, että juttuani eräästä klassikkokirjasta oli käyty lukemassa moninkertaisesti enemmän kuin muita juttuja. Minua se ei varsinaisesti ärsyttänyt, mutta vähän säikäytti. Entä jos joku nyt lainaa minua, ihan tavis-lukijaa, joka sattuu pitämään julkista lukupäiväkirjaa? Minä en ole kirjallisuuskriitikko tai muukaan kirjallisuuden "auktoriteetti", jota kannattaisi lainailla esitelmiinsä.

    Onneksi olen alusta asti pitänyt aika tiukkaa linjaa juoniselostusten suhteen - kerron yleensä kirjan lähtötilanteen, mutta en juuri muuta. Minustakin on tylsää lukea liian pitkiä juoniselostuksia, tykkään enemmän lukea bloggaajan henkilökohtaisista vaikutelmista, ajatuksista ja tuntemuksista, joten niistä pyrin itsekin enimmäkseen kirjoittamaan. Toisekseen en vihaa mitään niin paljon kuin sitä, että joku spoilaa sellaisen kirjan/elokuvan juonen, jota en ole vielä lukenut/nähnyt. Liian pitkissä juoniselostuksissa on aina vaara, että selostus menee spoilerin puolelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta sillä ei sinänsä ole väliä kenen tekstiä kopioi, sillä väärin se on. Ellei sitten nimenomaan lainaa ja kerro, mistä se on lainattu.

      Minäkin olen aika varovainen lukija, mitä pitkiin juonisepustuksiin tulee. Olen muutaman kerran spoilaantunut sen verran pahasti, että olen ottanut opikseni.

      Poista
    2. Juu, siis totta kai ilman asiallisia lähdeviittauksia lainaaminen on väärin, ihan sama lainaako tieteellistä julkaisua tai vaikka sitten mutu-blogia. En vain ehkä ihan luota yläasteikäisten lähdekritiikkiin. Minä en ainakaan yläasteikäisenä olisi välttämättä osannut erottaa, mikä on materiaalia, jota kannattaa lainata ja mikä ei. Suunnilleen kaikki painettu sana oli minulle samalla viivalla. Voi tietysti olla, että nykyiset teinit ovat lukutaitoisempia kuin minä olin, ainakin mitä tulee internetistä löytyvään materiaaliin. Ei ihan houkuta ajatus siitäkään, että joku lainaisi mua, vaikka sitten mainitsisikin lähteen. Olen sitä mieltä, että mua ei vain yksinkertaisesti kannata lainata. Pienellä vaivalla löytyy ns. uskottavampiakin lähteitä, mutta sellaisten etsiminen saattaisi tietysti vaatia (OMG) käyntiä siellä vanhassa laitoksessa, jota kirjastoksikin kutsutaan. :)

      Poista
    3. Yläasteikäisten lähdekritiikistä on toki vaikea sanoa. Enkä itsekään muista kuinka kriittinen sitä osasi olla, vaikka meillä puhuttiin paljon mediakriittisyydestä jo hyvin varhain. Ihan ala-asteella jo.

      Ei minuakaan kannata lainata, mutta toki blogistani löytyy ihan sellaistakin materiaalia (esim juuri kirjojen teemoja ym), joita varmaan pystyy käyttämään.

      Minua tässä tapauksessa nyt harmitti vain tämä kommentoija, jonka aikeet olivat aika läpinäkyvät. Varsinkin kun juuri tätä vanhempaa arviota, johon hän kommentoi, on viime aikoina luettu ahkeraan.

      Poista
    4. Joo, tuo kertomasi esimerkki on kyllä aika härski, ja ihan oikein että reagoit. Tämä on tärkeä aihe, ja hyvä että pidät sitä esillä.

      Pitää ehkä toivoa, että suurin osa koululaislukijoista olisi etsimässä esimerkiksi hdcaniksen mainitsemia asioita. Pää menee sekaisin, jos alkaa miettiä liikaa millä motiiveilla lukijat ovat liikkeellä. Lusmuilu on kuitenkin onnistunut jo aikaan ennen kirjablogeja, niin liikaa vastuuntuntoa tms. yhdenkään bloggarin ei ainakaan pitäisi potea.

      Poista
    5. Joo ei tätä liikaa kannata pohtia saati kauheasti muuttaa omaa tyyliä vain sen vuoksi, että joku ehkä niitä tekstejä käyttää. Ei sitä voi ottaa vastuuta toisten tekemisistä. Mutta toki ehkä kannattaa harkita, mitä blogiin kirjoittelee ja kuinka tarkkaan, sillä näköjään näitäkin tekstejä ainakin katsotaan sillä silmällä. Itse kun mielelläni en haluaisi päätyä toisten esseisiin ja aineisiin.

      Poista
  7. Vähän aiheen vierestä mutta itse keskityn myös enemmän mielipiteeseeni kirjasta. En kuitenkaan varo spoilaamasta mikäli se liittyy arviooni siihen mistä pidin/en pitänyt kirjassa, mutta puhtaita juoniselostuksia blogissani on kai hyvin harvoin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minunkin blogistani löytyy pieniä spoilauksia, mutta aina kyllä varoituksen kera, sillä minua vahingossa spoilaantuminen harmittaa niin vietävästi. Mutta ne spoilaukset ovat yleensä sitä luokkaa, ettei niistä kyllä juurikaan irti saa muuta kuin juuri sen, että ne toimivat esimerkkeinä oman mielipiteeni rinnalla.

      Poista
  8. Hyvä kirjoitus!

    Itse kyllä tykkään monien kirjojen kohdalla selostaa aika paljon juonestakin, mutta kuitenkin niin, että yritän olla pilaamatta kenenkään jännityksen nautintoa. Ja muiden blogiesta tykkään myös lukea mielelläni juoniselostuksia, sillä erilaisten tarinoiden lukeminen on minusta kivaa! (Kun ei niitä kaikkia maailmaan mahtuvia kivoja kirjoja itse kuitenkaan ikinä kaikkia ehdi lukemaan)

    Mutta luulenpa, että kouluaineissa (ei ainakaan lukiossa) pääse juuri kovin kummoisiin arvosanoihin pelkällä juonen referoinnilla, sillä yleensä kirjallisuusesseissä pitää pohtia jotakin tiettyä tutkimuskysymystä.

    Mietin, tarkoittaakohan se, että tietyn ajan sisällä googlaillaan tiettyä kirjaa, aivan välttämättä sitä, että oppilaat ovat plagiointipuuhissa. Kenties jotkut. Esimerkiksi itse kirjallisuustieteen opiskelijana tapaan googlailla aika paljon niitä kirjoja, joita opintoihini kuuluu sen lisäksi, että olen itse lukenut ne. Muiden kirjoittamien juttujen lukeminen avaa teoksiin uusia näkökulmia, joita ei itse ole tullut ajatelleeksi. Ehkäpä oppilaatkin - ainakin osa - etsii kirjablogeista tausta- tai lisätietoa?

    Plagiointi tosin on todellinen ongelma, joten jokaisen on varmasti hyvä miettiä, voisiko aisalle itse tehdä jotakin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulenpa, että nämä jotka aineistonsa netistä suoraa hakevat, eivät välttämättä edes pyri kovin korkeisiin arvosanoihin... Eri asia sitten he, jotka hakevat muissa merkeissä tietoa netistä ja eri kirjoista, kuten juuri annoit hyvän esimerkin.

      Itsekin uskon, että pitkälti blogiin varmasti tullaan muissa aikeissa kuin suoraa kopioida mitään. Tässä kohtaa vain kun sain tämän kommentin, niin heräsin siihen todellisuuteen, että ilmeisesti joku ihan oikeasti hakee näistä blogeista kiertoreitin väsätä aineen ilman, että lukee kirjaa! Huh!

      Poista
  9. Hyvä kirjoitus ja täyttä asiaa! Olen kanssasi todellakin samoilla linjoilla siitä, että ei mitään juoniselostuksia blogeihin, koska en myöskään halua tietää teoksista liikaa etukäteen enkä jaksa lukeakaan mitään juonisepustuksia. Tietysti on eri asia hieman valottaa juonta ja ruotia joitakin yksityiskohtia omasta näkökulmasta tai siitä miten itse koki tietyt asiat/elementit/teemat teoksessa. Minua aina pistää joka paikassa vihaksi, jos koko juoni puretaan käsiin pieniksi paloiksi: niin koulun kirjallisuustunneilla (pyysin itse asiassa kurssipalautteessa opettajaa puuttumaan asiaan, koska se on "järisyttävän ärisyttävää"..) ja samoin kirjallisuuspiirissä jotkut kertovat juoniselostukset niin, että totean valitettavan usein mielessäni "eipä tarvitse tuotakaan teosta sitten varmaan koskaan lukea". Vanhoissa teoksissa "jotka kaikki ovat jo lukeneet", on asia toki eri. Itse tykkään kuitenkin nostaa esiin juurikin teemoja, käännekohtia ja hitusen juonta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkään en halua kuulla useimpien kirjojen juonta, sillä ei sitä koskaan tiedä mitä itse tulee lukeneeksi. Asia eri jos kyseessä on kirja, josta tietää, ettei ikinä varmasti lue.

      Minulle kävi tällaisen "kirjan, jonka kaikki ovat jo lukeneet" kanssa niin, että joku kirjoitti siitä surutta blogiinsa niin, että se väkisinkin spoilasi ja minähän en kirjaa ollut lukenut, mutta lukulistalla se kyllä oli.

      Poista
  10. Hyvä Katri! Just näin! :)

    Mie haluun sellasen t-paidan missä lukee:

    "Lue ite!"

    Hienolla asialla olet taas kerran. <3

    Ps. Rumista pukkaa palkintoa, laitatko sähköpostilla taas osoitteesi kun olen sen jo hukannut? :)

    VastaaPoista

♥ Kiitos kommentistasi!

Kommenttisi tulee näkyviin heti hyväksymisen jälkeen. Kommentien hyväksyntä on käytössäni roskapostin estämiseksi. Pyrin vastaamaan kommentteihin mahdollisimman nopeasti.