torstai 3. tammikuuta 2013

DJ Stalingrad: Eksodus


DJ Stalingrad: Eksodus
suom. Veli Itäläinen
s. 122, Into 2012
(Iskhod, 2009)
Kansi: Tex Hänninen / BunnyDuck Grafiks

DJ Stalingradin Eksodus on kirja, jonka luettua tuntuu, että se pitäisi lukea heti uudelleen tajuakseen sen, ymmärtääkseen sen ja päästäkseen sen maailman sisälle. 2000-luvun Venäjä, väkivalta, elämän tarkoituksettomuus, ajelehtiminen ja tyhjyys tuntuvat niin vieraalta, aivan kuten loppusanoissa sanotaan: "Kertomuksen henkilöt elävät ja tapahtumat kulkevat kiven heiton päässä Suomesta, mutta todellisuus on niin kaukainen, että suomalaisten näkökulmasta kaikki voisi yhtä hyvin tapahtua Kuussa tai Marsissa." Ei ole helppoa tajuta miksi joku haluaa etsiä elämälleen sisällön väkivallasta tai huumeista, on vaikea tajuta mitä on, kun ei ole mitään. 

Minulle kirjan tapahtumia tärkeämmäksi tuntuivat nousevan kirjan esittämät ajatukset, mutta tarinakin on tärkeä. Kirja paljastaa aika ruman ja julman kuvan elämästä Venäjällä ja sen kaduilla. On katuun kuolleita, pakenevia poliiseja, loputonta väkivaltaa ja tyhjyyttä. Asiat eivät ole hyvin, eivät kirjassa eivätkä oikeassa elämässä. Kirja on myös sukellus Venäjän undergroundin syvyyksiin, joten sekin maailma nähdään. Mutta itse takerruin kuitenkin enemmän kirjan tiettyihin katkelmiin:

"Meille sanotaan aina: 'Ole oma itsesi, älä häpeä, ole oma itsesi.' Mutta mitä jos monille omana itsenä oleminen on olla paskiainen tai skitso? Mitä jos luontosi on olla sairas, onneton, ääliö tai pelkuri? Oletko silloin valmis 'olemaan oma itsesi'?"

"Me juomme pelkoa, nälkää, iloa, vihaa, sairauksia, musiikkia, seksiä, huonoa kasvatusta ja ongelmallisia perintötekijöitä. Me nielemme sitä kaikkea syntymästä asti ja se tekee meidät selaliseksi mitä me olemme."

Se on riipaisevaa, miten lähellä totuutta kirja varmasti on, vaikka kaunokirjallisuuteen kuuluukin. Kirjailija itse on syntynyt Moskovassa ja kuulunut antifasistiseen ryhmään sekä punk-piireihin 2000-luvun alun Moskovassa. Näissä piireissä kirjassakin pyöritään, tosin myös siellä vastapuolella fasistisissa merkeissä. Kirjailija on myös joutunut pakenemaan maasta pidätysuhan takia, joka johtui hänen yhteiskunnallisesta toiminnastaan (myöhemmin mies on ilmeisesti pidätettykin). Aika varma siis voisi olla, että kirjassa on jotain, mitä kirjailija on itse katsonut silmästä silmään. Loppusanoissa sanotaan: "-- Eksodus kuvaa hyvin Moskovaa, jota ei enää ole, ja aikaa joka ei enää tule toistumaan. -- Muistan kun meitä tapettiin kuin kärpäsiä, ja mietin, onko meistä puolen vuoden päästä jäljellä enää mitään."

Koska kirjan maailma on tosiaan niin vieras, siitä on vaikea kirjoittaakin. On helpompi lainata kirjasta kappaleita kuin saada ne omiksi ajatuksi ja itsestä ulos. Siksi kirja varmaan pitäisikin lukea toistamiseen. Kirja ei kuitenkaan ole mitenkään vaikeaselkoinen, mutta siinä on paljon asiaa, joka vaatii näköjään paljon sulattelua. Minulle tuli kirjasta mieleen hieman Kellopeli appelsiini, mutta pidin tätä huomattavasti parempana ja kiinnostavampana. Ja onhan tämä kuitenkin totuuspohjainen teos.

Vaikka kirjan ensimmäisten sivujen kohdalla hieman nikottelin ja ihmettelin, mitä olen taas luettavakseni valinnut, niin kirjan sulkeuduttua olin myyty. Tämä oli hyvä kirja. Vieras, itselle uutta, mutta onneksi luin. Tästä tulee kirja, jota kehotan muiden lukemaan, kun joku ottaa puheeksi Kellopeli appelsiinin tai vaihtoehtoiset kirjat ylipäänsä. Tämä on tärkeä teos ja kertoo asioista, joille ei saisi sulkea silmiään. Lukekaa ihmeessä!


"Mitä pidempään kirjoitan, sitä kevyemmältä minusta tuntuu, siirrän kaikki kärsimykseni näille sivuille, ja kuten aina, ne pyyhkivät kaiken pois."

 Kirjasta bloganneet myös Koira Helvetistä, Noora, Aletheia ja Mari A.


6 kommenttia:

  1. Tämä oli hämmentävä teos, mutta tavallaan olen iloinen, että törmäsin siihen ja luin. Hienoa ja mahtavaa, että sinäkin luit sen! Oli kiinnostavaa lukea ajatuksiasi kirjasta. Kyllä maailma oli kovasti erilainen ja omituinen tässä kirjassa. joskus on hyvä nähdä muunkinlaista elämää, edes kirjan sivuilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minuakin kirja kyllä hämmensi. Tekisi kyllä oikeasti mieli lukea tämä toistamiseen, josko saisi enemmän irti.

      Ja on hyvä, ettei sitä unohda, että kaikkien elämä ei ole yhtä auvoista, kuin miltä se ehkä itsestä välillä täällä Suomessa tuntuu.

      Poista
  2. Taisit pitää tästä paljon enemmän kuin minä. Minusta aihe on myös tärkeä, mutta sen sijaan suomennos oli välillä kökkö. Mutta voihan olla niinkin, että tyyli on jäljitelty alkuteoksesta. Ärsytti silti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pakko sanoa, että minulla meni vähän ohi koko kirjan kieli. Olin varmaan niin hämmentynyt, etten kyennyt kiinnittämään huomiota kuin siihen mitä kirjoitettiin, en siihen miten se kirjoitettiin :D

      Poista
  3. En ollut kirjasta kuullutkaan, mutta poimin tämän mukaani tänään Akateemisen alesta. Ainakin bloggauksesi perusteella luulen, ettei heräteostokseni ollut täysi huti. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvittelisin, että saattaisit pitää tästä. Täysin huti ei varmasti ole, sen verran puhutteleva teos.

      Poista

♥ Kiitos kommentistasi!

Kommenttisi tulee näkyviin heti hyväksymisen jälkeen. Kommentien hyväksyntä on käytössäni roskapostin estämiseksi. Pyrin vastaamaan kommentteihin mahdollisimman nopeasti.