torstai 3. tammikuuta 2013

Saara Henriksson: Moby Doll


Saara Henriksson: Moby Doll
s. 187, Into 2011
Graafikko: Elina Salonen

Saara Henrikssonin Moby Doll olisi varmaan jäänyt minulta lukematta, ellen olisi saanut sitä mukaani Inton bloggaritapaamisesta. Olen nimittäin aina ollut hirveän ennakkoluuloinen mitä tulee kirjohin, jotka kertovat merestä ja sen asukkaista. En oikeastaan edes tiedä miksi. Ajattelen niiden olevan aina aivan liian mystisiä tai vaikeaselkoisia minulle. Olen myös ajatellut niiden olevan tylsiä, vaikka kirjojen ulkopuolella rakastan ja pelkään merta aivan mielettömästi. Moby Doll oli kuitenkin hyvä kirja, joka muutti käsitykseni niin merestä kuin sitä käsittelevistä kirjoistakin.

Moby Doll kertoo Jennysta, joka haluaa kuulla saman laulun kuin lapsena. Valaan laulun. Laulua hän lähtee etsimään Norjan jäämerelle, jossa hän keinahtelee pienessä kalastusaluksessa seuranaan aluksen naiset, pieni tyttö ja apupojat. Kirja kertoo myös Jokesta, joka etsii jo kerran menetettyä Jennyä samaiselta jäämereltä. Ennen kaikkea kirja kertoo kuitenkin valaista ja merestä.

Minulle kirjan hieman tarunhohtoistakin tarinaa antoisampaa oli ehkä kirjan sanoma ja se maailma, jota se raotti. Vaikka tarina Jennysta, Jokesta, Hopesta, Märthasta, Margotista  ja aktivisteista on hyvä ja kutkuttavakin, niin minulle tarinan keskiötä tärkeämmäksi tulivat sivulaueet. Pienet hetket, jolloin oltiin muualla. Kirjassa kun kohtasi paljon hyviä ajatuksia ja lauseita, joista monet täytyi kirjoittaa ylös.

"Vieläkin ihmiset pyrkivät hallitsemaan sitä mitä eivät ymmärrä ja oman pakkomielteensä riivaamina tuhoavat itsensä."

"Ihmiset elävät sanojen keskellä niin kuin valaa meressä. Ne ovat ihmisten luontoa."

Luin kirjaa joululomalla, puisen pöydän ääressä tulen rätistessä uunissa ja talvisen maiseman hohkatessa ikkunan takana ja minusta tämä sopi siihen hetkeen hyvin. Kirjassa on jotain suomalaista, jotain suloisen tuttua ja silti täysin vierasta. Kieli ja teksti on taidokasta, helppoa lukea. Se vie lukijaa niin, että voi melkein tuntea paatin keinahduksen, kylmän veden ja märät hiukset. 

Kuitenkin kirjasta tuntui uupuvan jotain. Tai ei välttämättä uupuvan, mutta tuntui, kuin se ei pitäisi otteessaan. Kirjan jätti herkästi kesken eikä sen maisemiin kokenut pakottavaa tarvetta palata, vaikka niissä viihdyinkin. Samaan aikaan kaipasin enemmän ja olisin halunnut jättää turhalta tuntuvia katkelmia pois. Koin, että ne eivät tukeneet muuta tarinaa tai tuoneet siihen mitään uutta. Kavereiden kanssa kahvittelu ja valaat eivät tuntuneet sopivan samojen kansien väliin. 

Pidin kirjasta kuitenkin paljon ja paljon enemmän kuin mitä osasin odottaa. Kiinnostukseni merta ja valaita kohtaan heräsi ja kun ennen huoli merien hyvinvoinnista on tuntunut kuuluvan muille, nyt se tuntuu kuuluvan minullekin. Tuntuu typerältä sanoa, mutta koska meri on niin vieras minulle, niin sen elämänmuotoja on ollut vaikea ymmärtää ja sitä kipua, mikä sielläkin koetaan. Nyt kuitenkin pääsin sitä lähelle. Vaikka minä en voi elää veden alla, niin toiset voivat. Ja niitä toisia voi sattua.

"Yksinäinen ryhävalaan poikanen seuraa alusta keskellä merta. Poikanen yrittää imeä maitoa laivan kyljestä. Alus yrittää karistaa sen kannoiltaan, mutta poikanen palaa kerran toisensa jälkeen. -- Jotain on tapahtunut emolle, ihminen tai miekkavalas on tappanut hänet, tai jokin on sotkenut emon vaistot ja saanut tämän hylkäämään poikasensa."

Kiinnostava kotimainen kirja, jota uskaltaa lukea, vaikka kokisikin meret itselleen vieraiksi. Ja kertoo tämä kirja valaiden ja merien lisäksi ihan ihmisistäkin, ja etsimisestä. Hyvä kirja ja varmasti luen kirjailijalta hänen toisenkin teoksen vielä.


"Hän päättää, ettei ikinä unohda miltä tuntuu olla lapsi. Hän painaa juuri tämän hetken mieleensä ja muistaa sen aina."

Kirjasta bloganneet myös Noora, Elma & Erja.
Kirjailijan oma blogi täällä.

2 kommenttia:

  1. Suosittelen "sitä toistakin". :)
    Linnunpaino on nimittäin minun mielestäni parempi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitänee sekin kyllä sitten lukea :)

      Poista

♥ Kiitos kommentistasi!

Kommenttisi tulee näkyviin heti hyväksymisen jälkeen. Kommentien hyväksyntä on käytössäni roskapostin estämiseksi. Pyrin vastaamaan kommentteihin mahdollisimman nopeasti.