sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Susan Fletcher: Tummanhopeinen meri


Susan Fletcher: Tummanhopeinen meri
Suomentanut: Jonna Joskitt-Pöyry
S. 443, Like 2013
Alkuteos: The Silver Dark Sea, 2012
Kansi: Tommi Tukiainen

Ihana ihana ihana Susan Fletcher ja Tummanhopeinen meri, jonka rannalla vietin sykähdyttävän pitkän päivän ja illan. Tarina, joka avautui sivu kerrallaan, paljasti salaisuuksia, itketti ja toi lohtua. Parla, saari, kutsui luokseen ja kietoi kertomusten verkkoon, kuljetti ihmisten koteihin, iloihin ja suruihin. Tummanhopeinen meri on ensimmäinen Fletcheriltä lukemani, mutta vei minua mukanaan niin, ettei takuulla jää viimeiseksi. Niin kovasti ihastuin tähän kirjaan, joka oli yhtä tarinoiden juhlaa.

"Abigail havittelee tarinoita - satuja, mahdottomuuksia - koska ne miellyttävät häntä enemmän kuin todennäköinen totuus."

Eräänä päivänä Parla nimisen saaren rannalta löytyy merestä huuhtoutunut mies. Mies on elossa, mutta menettänyt muistinsa. Kuka mies on ja mistä mies on? Missään ei ole kaatunut laivaa eikä kukaan tunnu olevan kadoksissa, paitsi tämä mies itseltään. Nopeasti saarelaisten mieliin nousee kertomus Kalamiehestä, joka on mies ja kala samassa ruumiissa, ja joka voi ottaa ihmisen hahmon yhdeksi kuunkierroksi. Kalamiehen sanotaan tuovan toivoa sitä kaipaaville. Toiset epäilevät miehen juonivan ja toiset haluavat kiihkeästi uskoa vahnaan taruun, mutta mikä lopulta on totta?

Tummanhopeinen meri kertoo tarinan saaresta ja saarelaisista, joita on kohdannut valtava suru. Suru on koskettanut jokaista asukasta omalla tavallaan ja muuttanut heidän tarinaansa. "Maggie oppi, että suru muuttaa elämää paljon enemmän kuin voi kuvitella. Kaikki varmuus häviää. kaikki vahva lakkaa olemasta vahvaa." Vaikka päivät vaihtuvat uusiin, suru on silti läsnä. Vasta rannalta löytynyt mies saa heidät heräämään. Se saa heidät toivomaan. 

"Mutta jokaisella on lohdukkeensa. Mitä siitä, jos ne ovat lapsellisia tai outoja? Jos saa lohtua tarinoita tai merilauluista tai pienistä uskomuksista? Minua se ei haittaa."

Kirja kertoo tarinan Kalamiehestä, mutta se kertoo myös monta muuta tarinaa. Se kertoo monen saaren asukkaan tarinan, sillä jokaisella on omansa. Toisten tarinat ovat synkempiä kuin toisten. Toisia menneisyys painaa edelleen. Synkistä sävyistä huolimatta kirja oli minusta kuitenkin valoisa, lempeä ja toiveikas. Vaikka oli alakuloa, niin pääasiassa kirja sai hymyilemään. Se kutkutti, kun odotti miten tarinat saavat päätöksensä. Ja mitä salaisuuksia vielä paljastuukaan.

Hitaasti aukeava tarina todella lumosi minut. Avasin kirjan ensi kerran ihan vain silmäilläkseni, sillä takakannen perusteella en oikein tiennyt mitä odottaa. Hyvin nopeasti silmäilyni vaihtui siihen, että upposin tarinaan ja käänsin sivuja yhä tihenevään tahtiin. Luin pitkälle yöhön, niin kauan, kunnes en enää jaksanut pidellä silmiäni auki.

Minulle tuotti alkuun kuitenkin hankaluuksia kirjan runsaus. Kirja alkaa niin, ettei ensimmäisten sivujen jälkeen vieläkään tiedä, mitä lukee. Myös kertojaa saa arvuutella pitkään. Välillä on minäkertoja ja välillä ulkopuolinen. Kun vihdoin saapuu itsekin Parlan rannalle, niin vastaan ryöppyää valtava määrä hahmoja, joiden nimet, talot, vaimot ja lapset tahtovat mennä sekaisin. Tästä syystä kirjan alussa onkin sukupuu, johon minä palasin kirjaa lukiessa useasti. Hahmojen määrä ärsytti itseäni alkuun, sillä harvoin tykästyn jos on turhan monta nimeä opeteltavana, mutta kun pääsin kunnolla kirjan kanssa vauhtiin, niin en olisi osannut kuvitella kirjaa yhtäkään hahmoa köyhemmäksi. Runsaus oli lopulta se, mihin rakastuin ehkä eniten. Ja hahmoihin, ihan jokaiseen. Kyllä, rakastuin.

Kirjan kerronta on myös runsasta, kuvailevaa ja puhuttelevaa. Vaikka alkuun sekin vaati hetken, että sain siitä kiinni. Vaati hetken, että kuulin aaltojen lyövän rantaan, puuportin narahtavan tai teepannun kiehuvan. Mutta kun siihen pääse sisälle, se valtaa kokonaan. Näkee ja kuulee pellot, aidat, lampaat, rannat, meren, hiukset, teekupit, pöytien pinnat, tuulen puissa. Näkee ja kuulee ne niin, että kun laskee kirjan, niin heti ikävöi takaisin niihin maisemiin. Ihanalle saarelle, joka kihisee kertomuksia.

Kaiken hehkutuksen lomassa täytyy kuitenkin sanoa, että vaikka kirja vei minut mukanaan nopeasti, se ei vakuuttanut minua heti. Pidin kirjasta kyllä paljon ensimmäisistä sivuista lähtien, mutta se vaati hetken totuttelua. Mietin myös, että onko kirjaa ehkä hieman turhan paljon venytetty paikoin. Varsinkin lopussa ihan viimeisten sivujen kohdalla alkoi tuntua väsymys. Toki saattoi johtua siitä, että luin suurimman osan kirjasta kerralla, mikä ei ehkä ole hitaasti aukeavalle kirjalle eduksi. 

Täytyy vielä kiittää Susaa, jonka arvonnasta kirjan voitin. En olisi välttämättä muuten hirveän nopeasti kirjaan tarttunut, mutta nyt olen iloinen, että sen tein. Enkä malta odottaa pääseväni lukemaan muita Fletcherin tarinoita. Lukekaa tämä, jos kaipaatte kunnon tarinaa tai vaikka useampaa. Minun on helppo kuvitella lukevani juuri tämä kirja myöhemmin uudelleen, koska tämän lukeminen oli niin suuri nautinto.  (Älkääkä säikähtäkö kantta, johon itse en ainakaan voi sanoa ihan hirveästi ihastuneeni. Siitä johtuu myöskin suht niukka kuva kannesta ylempänä.)

 Kirjan ovat lukeneet myös Susa, Sara ja Elma, joka on lukenut kirjan alkukielellä.


"Tämä maailma on muutakin kuin meidän ihmisten elämä. 
Aaltojen alle kätkeytyy kokonaan toinen maailma."

"Olen rakastanut tarinoita koko ikäni. Alun perin menin niiden maailmaan, koska ne tuntuivat paljon mukavammilta kuin todellisuus. -- Olin kovasti tarinoiden perään. Metsästin niitä kuin suulat hopeakylkisiä kaloja - syöksyin niitä päin suu auki. Nappasin niin monta kuin sain. Ja säilöin ne kuin sulat maljakkoon."

"Maailma on täynnä taikaa. Muistakaa se."

18 kommenttia:

  1. Voi että, on aina ihanaa, kun joku rakastuu kirjaan. <3

    Minulla tämä on vielä kesken. Alkupuolella minuakin kaiken runsaus uuvutti ja kieli tuntui hieman liiankin kauniilta, mutta tarina kyllä lumoaa ja odotan jo myöhäisempää iltaa, jolloin lapset nukkuvat ja voin jatkaa kirjan parissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On ihanaa lukea näin ihana kirja!

      Jään innolla odottelemaan mietteitäsi tästä. Uskon, että sinäkin tulet tästä pitämään :)

      Poista
  2. Ihanaa että tämä on näin hyvä! ;) Minä en ole vielä ehtinyt aloittamaan tätä, mutta pääsiäisenä viimeistään!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ainakin tulet viettämään pääsiäisen (mielestäni) vallan ihanan kirjan parissa! Uskon, että tykkäät :)

      Poista
  3. Oijoi, kuulostaa ihanalta kirjalta! Saari, meri, tarinat... voi että :) Minun onkin ollut jo kauan tarkoitus lukea Fletcheriä, tästähän voisi hyvin aloittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä voisi olla kyllä sinunkin kirjasi! Suosittelen. Ja tästä on hyvä aloittaa - näin uskon - sillä itse ainakin janoan kirjailijalta nyt kovasti lisää!

      Poista
  4. Voi että, tämä on kyllä ihan huikea kirja, minun silmissäni (lähes) täydellinen, ja sinä kirjoitit siitä niin ihanasti! <3 Minun on ollut vaikeaa irrottautua kirjan maailmasta, eikä pariin päivään mikään kirja ole tuntunut oikein miltään. Olen aloitellut montaa, yhtäkin johon tiedän varmasti rakastuvani ja jota olen kauan odottanut, mutta ei, mikään ei nyt tunnu oikealta koska minä olen vielä Parlassa, tai oikeammin eräässä pienessä mökissä. :) Olen nyt sitten lukenut ennestään enää vähän kesken olevaa Eganin Aika suurta hämäystä, ja kirjaparka kärsii suuresti edeltäjänsä ihanuudesta.

    Minustakin Tummanhopeinen meri kasvaa juuri vähitellen Suureksi Tarinaksi. Siihen rakastuu pikkuhiljaa mutta vääjäämättä. Viimeiset parisensataa sivua olin ihan sekaisin, itkeskelin ja nauroin ja hymyilin vuoronperään, huokailin huokailemistani. Ihan psykoottista meininkiä, mutta vain Suuri Kertoja pystyy mielestäni tuollaiseen, saamaan ihmisen noin sekaisin. :)

    Ja viisi sydäntä, oi kyllä! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En yhtään ihmettele, jos tämän jälkeen on vaikea lukea mitään. Itse juuri mietin, että mitä tällaisen jälkeen edes uskaltaa yrittää... sen verran voimakas oli lukukokemus. Ja itsekin olen vielä Parlassa meren äärellä.

      Ihana lukea jotain näin ravisuttavaa, mutta toisaalta ihan pelottavaa, miten paljo kirja voikaan herättää tunteita ja ajatuksia! Tekisi mieleni lukea tämä melkein heti uudelleen...

      Poista
  5. Sain kirjan juuri luettua ja ihan samoissa tunnelmissa liikutaan: miten mikään tuntuu tämän jälkeen miltään?

    VastaaPoista
  6. On niin ihana palata tämän kirjan tunnelmiin lukiessa näitä nyt ihanan tiuhaan tulevia blogijuttuja lukiessa!! Tämä Flectherin kirja on tosiaan runsas ja vaatii kärsivällisyyttä, sekä alussa varsinkin keskittymistä, mutta voi miten se sitten palkitseekin!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjan tunnelma jää kyllä leijumaan. Itse olen vieläkin ihan kirjan lumoissa, vaikka luen jo toista. Ja alku tosiaan vaati hieman keskittymistä, mutta loppu soljui kepeästi.

      Poista
  7. Oi kuinka ihanasti kirjoitit tästä ihanasta kirjasta!
    Tämä on niitä kirjoja, joihin voisin palata yhä uudelleen ja uudelleen... onneksi se on minulla nyt omassa hyllyssä, niin voin matkustaa takaisin Parlaan kun kaipaan voimaannuttavaan, lumoavaan ja lohdulliseenkin maailmaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Elma!
      Tämä on kyllä tarina, johon varmasti palaa. Onneksi itselläkin kirja on hyllyssä, niin voi tehdä paluun koska vain.

      Poista
  8. Miten minusta tuntuu, että 'kaikkiä ehtivät lukea tämän ennen minua...nyyyyh.

    Pidin mielettömästi Fletcherin Meriharakoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Etköhän sinäkin vielä ehdi :)

      Meriharakoita en ole itse lukenut, mutta aion kyllä! Tänään ostin Noidan ripin.

      Poista
  9. Jopas on tästä kirjasta muuten putkahdellut ylistäviä arvioita lähiaikoina. Melkein pitää itsekin tarttua tähän... :)

    Sinulle löytyy muuten haaste blogistani!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen lämpimästi! Ja kiitos haasteesta :)

      Poista

♥ Kiitos kommentistasi!

Kommenttisi tulee näkyviin heti hyväksymisen jälkeen. Kommentien hyväksyntä on käytössäni roskapostin estämiseksi. Pyrin vastaamaan kommentteihin mahdollisimman nopeasti.