tiistai 11. kesäkuuta 2013

TTT: Kymmenen faktaa minusta & blogistani

Soijalatte Café Artissa.

Kaikki taitavat jo tietää mikä tällä hetkellä on kirjablogeissa kuumin puheenaihe. Jos joku sattumalta ei ole vielä kärryillä, niin juttu on lähtenyt liikkeelle Helsingin Sanomien Nyt - liitteessä julkaistusta artikkelista sekä kolumnista. Moni on reagoinut blogeissaan tähän. Hyvinä esimerkkeinä Morre, Amma, Nafisan sekä hdcanis.

Itse luin artikkelin ensimmäisen kerran viikonloppuna mökillä. En ärsyyntynyt enkä suivaantunut. Kirjablogit ovat melko tuore, mutta jo näkyvä osa kirjallisuuden kentällä, joten tottakai ne saavat osakseen huomiota. Niin positiivista kuin vähemmän positiivista. Minä kannatan kyseenalaistamista, enkä näe pahana, jos joku kyseenalaistaa kirjablogit tai bloggaajien motiivit. Ikävä puoli on se, että arvostelijat eivät tunnu aina edes tietävän mitä tarkalleen arvostelevat ja näin johtopäätökset tuntuvat välillä melko päättömiltä, ainakin näin kirjabloggaajan näkökulmasta. Niistä on välillä vaikea tunnistaa omaa harrastustaan, sitä juttua, mitä itse täällä tekee.

En ajatellut työntää lusikkaani tähän soppaan. Olenhan jo aiemmin kirjoittanut siitä, miksi juuri minä kirjabloggaan. Enkä aiokaan nyt kommentoida artikkelia saati kolumnia sen enempää. Mutta haluan sanoa pari valittua sanaa - tai paremminkin pari valittua faktaa näin Top Ten Tuesdayn hengessä!

Top Ten Tuesday: Kymmenen faktaa minusta & blogistani

1. Blogi on harrastukseni, ei työni. En hyödy tästä taloudellisesti millään tavalla.

Pidän blogia omasta tahdostani ja ilostani. En hyödy tästä taloudellisesti, eikä kukaan maksa minulle tästä mitään. Minä olen myös ainoa, joka tekee blogiani koskevat päätökset. Luen mitä haluan ja kirjoitan mitä haluan. Kukaan ulkopuolinen taho ei vaikuta blogini sisältöön tai lukupäätöksiini.

2. Blogissani on varmasti enemmän arvioita hyvistä kuin huonoista kirjoista.

Koska lukeminen on harrastukseni, niin luen omaksi ilokseni mitä haluan ja milloin haluan. Tunnen oman kirjamakuni ja osaan valita itselleni sopivaa luettavaa. Harvoin eteen osuu enää täysin huonoa kirjaa. En minä halua lukea huonoja kirjoja! Jätän huonot kesken, enkä kirjoita niistä blogiin. Muutamasta vähemmän hyvästä kirjasta olen blogiini kirjoittanut, mutta koska olen saanut ne luettua loppuun, eivät ne aivan surkeita tapauksia ole. Blogini sivupalkista voi katsoa kirjoja sen mukaan, kuinka monta pistettä (eli sydäntä) olen niille antanut.

Huom! On eri asia lukea kirjoja työkseen, kuin omaksi ilokseen. Jos minä lukisin työkseni, niin varmasti lukisin huonompiakin kirjoja. Nyt en, koska en itse hyödy tämän huonon kirjan lukemisesta mitään. Yhden PYYTÄMÄNI arvostelukappaleen luin väkisin loppuun, vaikka se oli huono. Kirjoitin siitä ja kerroin, että se oli huono. Jos kirja ei olisi ollut PYYDETTY arvostelukappale, se olisi jäänyt lukematta. Näin kuitenkin eettisesti oikeaksi kirjoittaa kirjasta, koska itse sen PYYSIN. Eri asia sitten, jos olisin saanut pyytämättä. Silloin kirjaa ei olisi blogissani näkynyt.

3. Olen lukenut arvostelukappaleita.

Olen saanut ja lukenut muutaman arvostelukappaleen. Kahta kirjaa laskematta kaikki lukemani arvostelukappaleet ovat olleet kirjoja, jotka olisin lukenut kaikesta huolimatta, vaikka en olisikaan niitä saanut "ilmaiseksi". Nämä kaksi poikkeusta ovat olleet kirjoja, jotka olen saanut ja uteliaisuudesta lukenut. Samaan tapaan kuin mitä teen lahjaksi saamilleni kirjoille. Joskus saan lahjaksi kirjoja, joita en varmasti muuten lukisi, mutta lahjaksi saatuina kyllä.

Suurimman osan kirjoistani kuitenkin lainaan kirjastosta ILMAISEKSI tai ostan kirpputorilta/kirjakaupasta. Käytän kuukausittain rahaa kirjoihin ja käyn kuukausittain kirjastoissa, joten muutama arvostelukappale ei ole tätä tosiseikkaa huojuttanut suuntaan tai toiseen. 

Arvostelukappaleista olen kirjoittanut kuten kaikista muistakin kirjoista. Kukaan ei velvoita minua kirjoittamaan niistä esimerkiksi positiiviseen sävyyn. Esimerkkinä vaikka Mikael Niemen Veden viemää.

4. Kirjailijat/kustantamot saattavat hyötyä blogiteksteistäni.

Se on totta, että kun kirjoitan kirjasta, joku saattaa haluta lukea ko. kirja tekstini perusteella. Ehkä hän jopa ostaa kirjan. Näin jonkun ulkopuolisen voi nähdä hyötyvän siitä, että olen kirjoittanut blogiani. Hyvä niin. Ilman kirjailijoita ja kustantamoita meillä olisi varmasti paljon vähemmän luettavaa, eikä näiden tukeminen ole mielestäni negatiivista. Tuen kirjailijoita ja kustantamoita myös ostamalla kirjoja kirjakaupasta, ja luultavasti se tukee enemmän kuin tämä blogini. 

Huom! Itse en hyödy blogiteksteistäni. En tee yhdenkään kustantamon kanssa yhteistyötä. Muutaman arvostelukappaleen olen saanut. Kustantamot/kirjailijat hyötyvät siis ihan yhtä lailla kirjoista, jotka olen lainannut kirjastosta tai itse ostanut, ja sitten blogannut - jos asia halutaan näin nähdä. Olen lukenut myös omakustanteita.

5. Kirjahyllyni kirjoista 95% olen ostanut itse.

Kuten yllä on jo tullut esille, niin suurimmaksi osaksi hankin luettavani joko kirjastosta lainaamalla tai itse kirjakaupasta/kirpparilta ostamalla. Kirjahyllystäni suurin osa on itse ostettuja. Joukossa on muutama lahjaksi saatu ja sitäkin harvempi arvostelukappale. 

6. Pongaan toisten kirjablogeista hyviä kirjoja, lisään ne lukulistalleni ja luen ne. Näin ollen blogissani on myös samoja kirjoja, kuin muiden blogeissa.

Minusta on joskus tylsää, miten paljon blogeissa kiertävät arviot samoista kirjoista. Mutta samaan aikaan se on täysin luonnollista. Minusta kirjablogien yksi idea kuitenkin on jakaa kirjavinkkejä ja itsekin luen toisten blogeja sillä silmällä, että mitä itse voisin haluta lukea. Näin ollen pongaan toisten blogeista kirjoja, ja pian ne saattavat olla minunkin blogissani. Maailmassa on tsiljoonia kirjoja ja jokainen valitsee luettavansa niiden joukosta omaan tapaansa - minusta kirjablogit ovat hyvä väylä saada kirjoista tietoa ja löytää luettavaa. Ainakin se on hieman vaivattomampaa kuin kiertää kirjaston hyllyvälejä luettavaa arpoen ja halvempaa kuin ostaa kirjoja täysin sokkona.

Mutta luen myös muuta. Edelleen pongailen kirjastosta kirjoja luettavaksi pelkkien kansien perusteella, luen mitä ystävät suosittelevat tai jos löydän kiinnostavalta vaikuttavia kirjoja kirpparilta/kirjakaupasta.

7. Luen uutuuksia (kaiken muun lisäksi).

Ennen en lukenut uutuuksia juuri lainkaan. Onhan sitä vanhempaakin kirjallisuutta riittämiin. Sitten kasvoin vanhemmaksi, viisaammaksi ja aloin kiinnostua vanhemman kirjallisuuden lisäksi myös siitä, mitä tällä hetkellä kirjoitetaan. Että mitä ne ihmiset, joiden kanssa tämän maapallon juuri tällä hetkellä jaan, kirjoittavat. Luen siis uutuuksia. Sellaisia, jotka minua kiinnostavat. Mutta luen myös muuta. Tällä hetkellä lukupinossa odottelee niin yksi aivan uunituore kirja, kuin myös ikivanha klassikko. Uutuudet ovat kuitenkin edelleen vähemmistössä lukemieni kirjojen joukossa.

8. Olen ollut kustantamon järjestämässä tilaisuudessa.

Kyllä, saan kutsuja erilaisiin kustantamoiden järjestämiin tilaisuuksiin ja kyllä, olen jopa ollut yhdessä. Menin tilaisuuteen, koska se kiinnosti minua ja koska se oli mahdollista. Tapaaminen oli kiintoista ja kirjoitin siitä tännekin aikoinaan. Maksoin matkat tilaisuuteen itse. Sain halutessani ottaa tilaisuudesta itselleni kaksi kirjaa. Kukaan ei velvoittanut minua kirjoittamaan tilaisuudesta saati kirjoista mitään. Minä kirjoitin, koska tilaisuus oli minulle uutta ja vierasta, koska sain tavata kaksi kirjailijaa ja koska en kokenut siitä kirjoittamista mitenkään negatiiviseksi. En tee edelleenkään yhteistyötä tilaisuuden järjestäneen kustantamon kanssa, eikä minulle tuputeta sieltä edes arvostelukappaleita. 

Huom! Minusta tällaiset tilaisuudet ovat kiintoisia, sillä minä nyt satun harrastamaan kirjallisuutta ja olemaan kiinnostunut siitä. En kuitenkaan ole käynyt kuin yhdessä kutsuista huolimatta, sillä minulla on - yllättävää kyllä - muutakin elämää. Mutta jos minulla olisi enemmän aikaa, niin saattaisin käydä useamminkin. Hirveä tunnustus, eikö?

9. En ole kriitikko, enkä millään muotoa kirjallisuuden ammattilainen. Pidän silti blogia ja aion pitää jatkossakin.

Kuten ensimmäinen fakta toi esiin, blogi on harrastukseni. En ole koskaan opiskellut lukion oppimäärää enempää kirjallisuutta eikä yksikään työpaikkani ole koskaan liittynyt kirjallisuuteen millään tavalla. Olen tavallinen pulliainen, joka lukee ja joka joidenkin mielestä röyhkeästi kirjoista kirjoittaa. Minä kuitenkin luotan lukijoihin, jotka varmasti osaavat erottaa ammattikriitikon ja harrastelibloggaajan toisistaan. Pidän siis blogia ilman minkäänlaista koulutusta tähän puuhaan ja aion pitää jatkossakin. Ja yllätys kyllä, harrastan myös muuta kuin lukemista!

10. En ole vetänyt hernettä nenääni, enkä koe tarvetta puolustella itseäni. Haluan vain kertoa mikä on totuus minun ja blogini taustalla.

En kirjoittanut näitä 10 faktaa selityksineen, koska olisin hirveän kiukkuinen täällä. Päinvastoin ajattelin, että olisi mukava ehkä oikoa väärinkäsityksiä ja kertoa ihan oikeita faktoja kirjabloggaamisesta, jotta jokainen voisi luoda käsityksensä itse. Koska on esimerkiksi totta, että kirjabloggaaja voi saada arvostelukappaleita, mutta on myös totta (omalla kohdallani ainakin), että suurimmaksi osaksi luen ihan muuta.

Huom! Nämä ovat VAIN minun ja minun blogini faktoja. Kaikki kirjabloggaajat ovat erilaisia, eikä meihin päde samat säännöt tai totuudet.

Ihanaa tiistaita kaikille! Viettäkää hyvä päivä!

18 kommenttia:

  1. Olen tässä kahden vuoden aikana huomannut että kirjabloggaajat uskaltavat arvioida kirjoja hyvinkin rehellisesti. Välillä meitä on kaksijakoisesti syytetty niin kirjojen tylyttämisestä kuin hymistelystä. Sinunkin pisteytyksestäsi huomaa että kirjat saavat todella pisteitä laidasta laitaan.

    Minulla on puolestaan postauksissani selvästi vähemmän alimpien pisteiden kirjoja. Jätän nykyään aika helposti ei niin itselle mieluisat kirjat kesken. Toisaalta myös pisteytysasteikkoni on erilainen. Kolmen pisteen kirja on minusta jo melko huono. Kahden ja yhden pisteen kirjat olen kokenut jo melkein sonnaksi. Tämä nyt ei liittynyt sinun blogiisi mutta tulipahan tilitettyä kirjablogikohun takia. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No minä en ymmärrä sitä, että miksi kukaan tervejärkinen lukemista harrastava ehdon tahdoin lukisi huonoja kirjoja ainakaan jatkuvasti? Kyllä minäkin olen lukenut muutaman klassikon väkipakolla, koska olen halunnut tietää mistä siinä on kyse, vaikka se ei mieleeni olisi muuten ollut. Mutta harvassa ovat nekin kerrat, sillä mieluummin nautin lukemisesta kuin luen hampaat irvessä :D

      Minustakin blogeissa kirjoitetaan kyllä aika rehelliseen sävyyn kirjoista. Monet kirjoittavat ihan suoraan, jos eivät tykänneet, mutta perustelevat myös hyvin sitten kun se helmi osuu kohdalle. Ja olisikin hyvä huomata, että pisteytys on monella eri! Minulle kolmen pisteen kirja on jo hyvä.

      Myönnän kyllä itse joskus pohtineeni sitä, että uskaltavatko kaikki kirjoittaa rehellisesti esim. arvostelukappaleista. Ja ehkä tätä onkin hyvä kyseenalaistaa. Minä kun pyrin itse olemaan aina suora mielipiteissäni, mutta silti ei tahtoisi tahallaan olla ilkeä. Etenkin kotimaisten kirjojen kohdalla, kun kirjailija voi itse käydä sen arvostelun lukemassa, niin ei tahtoisi loukata. Mutta eihän rehellinen mielipide ole yhtä kuin olla ilkeä. Mutta tätä silti joskus miettii :)

      Poista
  2. Mielenkiinnolla olen seuraillut tätä keskustelua, jonka kyseinen artikkeli ja kolumni saivat aikaan. En kuitenkaan itse ajatellut kirjoittaa asiasta mitään, sillä koen, että muut ovat jo sanoneet kaiken tarpeellisen.

    Kuitenkin voisin allekirjoittaa lähes jokaisen 10 faktastasi (paitsi etten ole ainakaan vielä osallistunut mihinkään kirjallisuustapahtumaan). Kirjoitit mielestäni rehellisesti ja kattavasti kaiken sen, mitä omakin bloggaamiseni sisältää, eli rakkaan ja mielenkiintoisen harrastuksen ilman vakavaa otsan rypistelyä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin tosiaan ajattelin jättää välistä, sillä monet ovat jo kirjoittaneet niin hyvin. Mutta toisaalta oli hauska tuoda vähän omaa näkemystä esiin :)

      Kunpa kaikki ymmärtäisivät, että suurimmalle osalle tämä on oikeasti harrastus! Että enpä usko, että kovinkaan moni (eli tuskin kukaan?) lukee tai pitää kirjablogia vain saadakseen ilmaiseksi kirjoja tai päästäkseen jonnekin kustantajien kekkereihin.

      Poista
  3. Sinäpä sen sanoit. *taputtaa* Minusta vaan on positiivista, että vaikkapa kirjailija tai kustantamo hyötyy blogistani, kiva jos jollekin on hyötyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niimpä! Ja kyllä minä mielelläni tuen kirjallisuutta ja lukemista, sillä se on minulle tärkeää. Ja lempikirjailijoitahan kukaan ei voi koskaan tukea liikaa ;)

      Poista
  4. Olipas mukava lukea tällainen rauhallinen ja asiallinen juttu!

    VastaaPoista
  5. Todella hyvä postaus, sopii kuin nenä päähän tähän tilanteeseen blogimaailmassa! Juuri olennaiset asiat, jotka minäkin allekirjoittaisin.
    Mukavaa tiistaita! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että pidit. Ja kiitos samoin! :)

      Poista
  6. Itse vielä aloittelevana kirjabloggaajana luen aina sekavin tuntein näitä juttuja arvostelukappaileista syntyneitä keskusteluja. Jos kustantamot haluavat tehdä yhteistyötä kirjojen lukijoiden kanssa niin eikös se ole ennen kaikkea positiivista?
    P.S. Mä olen ainakin saanut monta kirjavinkkiä sun blogistas. Kiitti kun luet just sitä mitä luet!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moni kyseenalaistaa sen, että arvostellaanko arvostelukappaleita samoin perustein kuin muitakin vai esimerkiksi tahallisesti positiivisemmassa sävyssä. Se on yksi syy, miksi ne herättävät keskustelua.

      Ja eihän arvostelukappaleita lähetetä, ellei kustantamo koe siitä jotain hyötyvänsä. Se toki herättää myös keskustelua. Mutta minusta se on aika hassua, koska yhtä lailla voidaan nähdä hyötyvän niistä kirjoista, jotka laitanaa kirjastosta tai ostetaan omilla rahoilla.

      Mutta ennen kaikkea se taitaa olla se, että miten rehellisiä arvostelukappaleiden äärellä ollaan :)

      Kiva, että tykkäät :)

      Poista
  7. Minulle tuo Nytin juttu ja kolumni taisi olla viimeinen pisara vesilasissa. Kirjablogeihin kohdistuvaa kritiikkiä tuntuu tulevan tasaisesti sieltä sun täältä suunnasta, siihen turtuu eikä niihin jaksa enää juurikaan reagoida :)

    Tunnistan itseni useista mainitsemistasi kohdista. Minun blogiini päätyy väkisinkin huonompia lukukokemuksia kun en vielä(kään) ole oppinut jättämään kirjoja kesken ja kirjoitan kaikista lukemistani kirjoista blogiini. Minäkin silti ihmettelen tuota, että valitetaan kirjablogien painottumista positiivisiin arvioihin. Kuka sitä tahallaan huonoja kirjoja lukee, varsinkaan jos osaa ne jättää kesken :) Kuten sanoit, harrastushan tämä on ja tätä tekee omaksi ilokseen <3

    Todella hyvä kirjoitus Katri :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän kyllä. Ja onhan se turhauttavaa, että saa jatkuvasti "puolustella" itseään. Mutta tätä kai ne muutkin bloggaajat saavat osakseen? ;)

      En minäkään herkästi jätä kirjoja kesken, mutta näköjään olen oppinut tuntemaan kirjamakuni vallan hyvin, kun niitä huonoja tulee niin vähän enää vastaan.

      Kiitos! :)

      Poista
    2. Hyvä kirjoitus!

      Tähän kohtaan just piti mun nyt kommentoida, sillä minusta elämä on liian lyhyt huonoille kirjoille. Jos kirja ei vie, minä jätän sen kesken. Mutta toki tuon esiin kiinnostavia kirjoja, joista koen sekä jotain hyvää että vähemmän kiinnostavaa sanottavaa. Usein olen kyllä ihan huippukirjoissa, mutta en tokikaan aina...

      Minua vaivasi vähän se, että Katjaa oli siihen haastateltu hänen ja Hannan tekemästä kirjasta ja just siihen juttuun oli ympätty sitten vaikka mitä ja se provokatiivinen kuva, jossa niitä satasen seteleitä ojenneltiin. En tunne ketään kirjabloggaaja, joka tienaisi yhtikäs mitään bloggaamalla.

      Poista
    3. Kiitos.

      Minä valikoin usein luettavakseni kirjoja, joista haluan tietää mikä niissä on kyse, olivat ne sitten hyviä tai ei. Tästä syystä harvemmin jää kirja kesken. Toki "vähemmän tärkeitä" jätän kesken. Mutta nyt kesällä aion lukea Anna Kareninan ja on se hyvä tai huono, niin loppuun aion viedä, koska se kiinnostaa muista syistä kuin välttämättä suurena lukunautintona.

      No olihan tuo kuva kirjabloggareista ehkä hieman outo ja virheellinenkin. Vaikka onhan sitä pari kirjabloggaajaa maininnut saavansa pienen rahallisen korvauksen bloggaamisestaan. (En kuitenkaan aio heitä tässä ilmiantaa, elleivät he itse halua sitä omissa blogeissaan sen enempää esiin tuoda.)

      Poista

♥ Kiitos kommentistasi!

Kommenttisi tulee näkyviin heti hyväksymisen jälkeen. Kommentien hyväksyntä on käytössäni roskapostin estämiseksi. Pyrin vastaamaan kommentteihin mahdollisimman nopeasti.