sunnuntai 11. elokuuta 2013

Jonas Gardell: Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin - osa 1. Rakkaus



Jonas Gardell: Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin - 1. Rakkaus
Suomentanut: Otto Lappalainen
Sivut: 294, Johnny Kniga 2013
Alkuteos: Torka aldrig tårar utan handskar - 1. Kärleken


Benjamin on Jehovan todistaja. Jumalan ja vanhempiensa rakastama, varjelema ja vahtima. Ovelta ovelle hän kiertää mukanaan uskonsa ja lehtisensä. Hän uskoo, uskoo lujasti, vaikka hänen sisällään elää syntinen halu. Rasmus on perheensä ainoa lapsi, äidin silmäterä. Samalla hän on pienen kylän outolintu, silmätikku, joka saa peräänsä heitetyn omenan ja haukkumasanat. Kun lukio loppuu, Rasmus päättää lähteä. Hän lähtee Tukholmaan, elämään elämäänsä kaltaistensa joukkoon.

Benjamin kiertää ovelta ovelle kun Rasmus kiertää Tukholman tunnetuimpia homokeskittymiä. Homorinki, yleiset vessat, puistot ja Timmy. Kerran heidän tiensä kuitenkin kohtaavat. Kun Benjamille ovensa avaakin Paul, astuu hän toiseen maailmaan. Ja siellä toisessa maailmassa on Rasmus. Rasmus, jota hän on koko elämänsä odottanut.

Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin on kolmiosaisen romaanin ensimmäinen osa. Tosipohjainen tarina sijoittuu 80-luvun Ruotsiin, jossa koettiin samaan aikaan homopiireissä sekä vapautuminen että sairastuminen. Nuorten miesten keskuudessa alkoi levitä HIV. Jonas Gardell kertoo romaanissa oman ja ystäviensä tarinan. Tarinan rakkaudesta, sairastumisesta ja kuolemasta. Kirja avaa ovet homojen historiaan, yleisesti vallinneisiin ja vallitseviin asenteisiin sekä yksittäisten ihmisten elämään Ruotsissa.

Kirja on taidolla kirjoitettu koskettava kuvaus asioista, jotka todella ovat tapahtuneet. Kirja on hauska, lempeä, surullinen ja mykistävä. Pidin siitä, kuinka tarina on kerrottu. Se aukeaa hiljalleen, ja vaikka heti alkuun tietää, että tarinassa tulee olemaan oma synkkä sävy, niin palamaaninen lapsuuteen, nuoruuteen ja kaiken alkuun toimii hyvin. Hahmoista syntyy selkeä ja vahva kuva, ja heidän omanlaisensa tarinat ovat kiinnostavia ja koskettavia. Kuinka oman paikkansa löytämisen ja ottamisen vuoksi täytyy kamppailla, niin itensä kuin muidenkin kanssa.

Romaanin valottama historia on  hyvin riipivää luettavaa. Vaikka nykypäivänä ennakkoluulot, erilaiset asenteet ja uskomukset homoja kohtaan elävät yhä, niin kirja kuvaama historia tuntuu täysin kohtuuttomalta. Kuinka täytyy piilotella ja pahoitella sitä mitä himoitsee tai rakastaa. Kuinka toisen kaltaisensa löytäminen on kuin onni ja silti se on tyytymistä. Sillä vaikka löytää kaltaisensa, ei silti välttämättä löydä ihmistä, jonka haluaa. Kuinka salailu, tiedon puute ja epätoivoinen asema ajavat fiksut nuoret miehet suoraan kuoleman syliin. Kuinka sairaus saa levitä pitkälle, ennen kuin se myönnetään, ennen kuin sitä katsotaan suoraan silmiin. Jos kirja olisi vain yksi tarina muiden joukossa, se olisi surullinen. Mutta kun se on tarina, joka on tapahtunut monelle, monesti ja oikeasti, niin se on pohjattoman surullinen ja kammottavan tyhjäksi tekevä.

Pidin kirjasta mielettömän paljon. Aihe on tärkeä ja koskettava. Tarina on rakennettu hyvin ja kerrottu taidolla. Kirja on sellainen, jonka voi hyvin kuvitella lukevansa useampaan kertaan. Omalla kohdallani ainoaksi heikkoudeksi nousi välillä kerronnan vaativuus. Muutamia lauseita ja sivuja jouduin lukemaan kahdesti, ennen kuin sain kiinni niiden ideasta. Vaikka kerronta ei ole vaikeaa eikä kirja ole vaikea lukea, niin se täytyy lukea kuitenkin ajan kanssa ja huolella, jotta tärkeät lauseet eivät jää välistä. Kirjassa kun ei juurikaan ole mitään turhaa, eikä sitä siitä syystä voi lukea kiireellä. Vika ei siis ollut kirjassa, vaan lukijassa. 

Kirjan pohjalta on tehty tv-sarja, jota itse en ole vielä nähnyt, mutta aion ehdottomasti katsoa. On myös selvää, että tulen lukemaan tämän kirjan jatko-osatkin. Suosittelen kirjaa ehdottomasti myös muille! Ja täytyy sanoa, että olen iloinen, kun samaa tärkeää aihetta nostaa esiin nyt useampi kirjailija. Ensin John Irving, nyt Jonas Gardell. Nähtäväksi jää, kuka seuraavaksi.


"Pelkässä olemassaolossa on välillä ihmeteltävää aivan riittämiin."

"Minä haluan, että elämäni aikana saan rakastaa jotakuta, joka rakastaa minua."

7 kommenttia:

  1. Oon ollut ennakkoluuloinen nimen (yök!) takia mutta ilmeisesti ihan turhaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimen takia kirjaa ei kannata jättää lukematta, hyvä kirja! :)

      Poista
  2. Eräs ihminen menneisyydestä suositteli tätä minulle ja kävin kirjastosta lainaamassa. Uskalsin vain silmäillä tekstiäsi, mutta huomasin monta kehuvaa sanaa ja jopa John Irvingin mainittavan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti pidät tästä kuten minä! Jään odottelemaan arviotasi :)

      Poista
  3. Ihanaa että luit, ihanaa että tykkäsit! Tämä oli mieleenpainuva, upea ja kaikin puolin aika täydellinen kirja minulle hurjan kurjasta aiheestaan huolimatta. Toinen osa odottelee minulla jo tuolla hyllyssä ruotsiksi, täytyy tarttua siihen piakkoin :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirja oli kyllä todella hyvä! Ja olet onnekas, kun toinen osa on jo saatavilla. Itse joudun odottelemaan suomennosta kielitaidottomuuden vuoksi.

      Poista
  4. Minäkin ihastuin ja mykistyin. Katsoin tv-sarjan ensin, mutta se ei häirinnyt lukemista. Onneksi jatko-osat ilmestyvät ensi vuonna!

    VastaaPoista

♥ Kiitos kommentistasi!

Kommenttisi tulee näkyviin heti hyväksymisen jälkeen. Kommentien hyväksyntä on käytössäni roskapostin estämiseksi. Pyrin vastaamaan kommentteihin mahdollisimman nopeasti.