tiistai 17. syyskuuta 2013

Juha Itkonen: Anna minun rakastaa enemmän


Juha Itkonen: Anna minun rakastaa enemmän
Sivut: 398, Teos 2010
Ensimmäinen painos ilmestynyt 2005
Kansi: Janne Uotila, Valokuvat: Timo Pyykkö

Anna minun rakastaa enemmän on kertomus rakkaudesta, musiikista ja musiikin rakastamisesta. Se on tarina, jossa menneisyys, nykyisyys, haaveet, todellisuus ja hulluus sekoittuvat toisiinsa. Se on kiihkeä, pakkomielteinen, melankolinen ja hidas. Tarina aukeaa verkkaisesti, kahden kertojan kertomana, eikä mikään ole niin kuin alkuun ajattelisi. Tarinaa väännetään, käännetään ja vasta viimeisillä sivuilla palaset loksahtavat kohdalleen.

Summer Maple, maailmankuuluisuuteen noussut muusikko, katoaa jälkiä jättämättä Afrikassa. Hänen katoamisensa on mysteeri kuten hänen koko olemisensa. Maailmalle Summer Maple, läheisilleen Suvi - mutta tunteeko häntä kukaan kuitenkaan? Suvin äiti avaa suhdettaan Suviin palaamalla lapsuuden muistoihin, hetkiin ja aavistuksiin, joista hänen olisi ehkä pitänyt arvata tuleva. Nähdä Summer Maple, nähdä katoaminen, joita tuolloin ei vielä ollut. Olivat vain hän, Risto ja heidän pieni tyttärensä Suvi. Suvi ja Summer Maple sekoittuvat, eikä edes äiti enää tiedä, kumpi on totta, onko mikään. Välimatka kasvaa, fyysinen ja henkinen, vuosien myötä. 

Suvin entinen poikaystävä Antti on toinen, laulujen hän, joka kertoo tuntemastaan Suvista. Nuoruuden tyttöystästä, yhteidestä bändistä ja haaveista. Haaveista, jotka ovat toteutuneet ja haaveista, jotka ovat vain haaleita muistoja. Antti kertoo hahmosta, josta oli vaikea saada otetta, vaikea ottaa selkoa. Hän kertoo itsekkäästä Suvista ja raunioituneesta Suvista. Hän kertoo kuinka kaikki alkoi, loppui ja alkoi taas. Hän kertoo kuinka mikään ei ollut kuitenkaan niin kuin hän oli ajatellut. Ja samaan aikaan häntä odottaa Elisa, rakkaus, joka on totta ja aito.

En ole lukenut Itkoselta aiemmin mitään, mutta kovat ennakkoluulot minulla on miehen kirjoja kohtaan kuitenkin ollut. En tiedä miksi ja kirjan lukemisen jälkeen en todellakaan tiedä miksi. Anna minun rakastaa enemmän ei nimittäin ollut yhtään kuvitelmieni kaltainen tavanomainen miehen kirjoittama rakkauskertomus, vaan jotain ihan muuta. Kirja onnistui tekemään minuun melkoisen vaikutuksen. Hämmentävä tarina, kiihkeä kerronta ja kaiken takana oleva mysteeri vetivät minua puoleensa jopa lievästä vastahankaisuudestani huolimatta. Uppouduin kirjan kiehtovaan, päätä huimaavaan ja sekoittavaan maailmaan ja samaan aikaan osasin antaa kirjalle aikaa. En lukenut kirjaa kerralla, vaan sopivina annoksina, sillä sen kirja vaati.

Kirjassa on kaksi kertojaa ja kertojanäänissä on mukava ero. Antin voimakas mutta hellä, pakkomielteisen kiihkeä ja hieman ylimielinen ote näkyy kielen tasolla sanavalinnoissa, kerronnan rytmissä ja tarinan etenemisessä. Suvin äidin haparoiva, kaipaava ja etääntyminen näkyvät hänen osuudessaan. Kertojan vaihtuminen ja näkökulmien vaihtuminen toi kirjaan mukavaa eloa, ja pidin siitä paljon. Kirjassa ei nimittäin tapahdu aivan hirveästi, vaan kertojien tunteille ja ajatuksille jätetään paljon tilaa ja tästä syystä pieni vaihtelu kerronnassa teki hyvää. Lämpenin myös alun nihkeyden jälkeen lehtiartikkeleille, joita oli muutama tuomassa lisää väriä Summer Maplen tarinaan.

Kirjaa oli ainakin minun mahdoton lukea kerralla ja kirjan keskivaiheilla huomasinkin hieman hyytyväni. Tarina ei tuntunut etenevän, vaan musiikkimaailmaan ja ihmisten välisten suhteiden pieniin vivahteisiin upottiin yhä syvemmälle. Ote hieman kirposi ja siinä kohtaa olisin kaivannut jonkinlaista tiivistämistä. Loppua kohden saavutin kuitenkin saman otteen, joka oli heti kirjan alussa ja luin kirjaa intensiivisellä mielenkiinnolla.

Minulle kirjan paras osuus oli ihmissuhteet ja myyttisen Summer Maplen hahmon avaaminen. Musiikkimaailmakin kiinnosti - ja kiinnostaa - , mutta luulen, että siinä pitäisi olla itse syvemmin mukana, jotta kirja voisi siltä osin täydellisesti viedä mukanaan. Luulenkin, että jos musiikkimaailma ei lainkaan kiinnosta, niin kirja saattaa jäädä melko eätiseksi. Minä kuitenkin pidin, ja kirja suorastaan vaati, että taustalla soi jotain. Jake Bugg, Nick Cave. 

Anna minun rakastaa enemmän on äänestetty Helsingin Sanomien sivuilla 14. parhaaksi 2000-luvun kotimaiseksi teokseksi, enkä enää ihmettele miksi. Kirja on hyvä ja taidokas. Ensimmäinen Itkoseni, mutta ei varmasti viimeinen.


32 kommenttia:

  1. Mukava lukea tämä, oma bloggaukseni tulee 22.9.13, luin tämän joskus kesällä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei jee, minä jään odottelemaan sinun arviotasi! :)

      Poista
  2. Nick Cave! <3 Ja Itkonen. Minulle tämä on Itkosen paras kirja Myöhemmin aikojen pyhien lisäksi. Itkonen kirjoittaa niin tarkkanäköisesti, kauniisti ja silti ovelasti. Olen iloinen, että pidit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nick Cave on hyvä. Minua harmittaa hirveästi, kun jätin kirpputorilta ostamatta Myöhempien aikojen pyhiä, mutta tuolloin vielä ajattelin, etten Itkosesta pitäisi...

      On aina ihana löytää jotain itselle uutta kotimaista.

      Poista
  3. Hieno arvio! Itselleni kävi niin, että Itkosen Myöhempien aikojen pyhiä meni luihin ja ytimiin, kun taas tämä oli hienoinen pettymys. Odotukset olivat liian korkealla. Toisaalta tämä pääsi yllättämään...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Tämä pääsi yllättämään, mutta toisaalta minä en odottanut kirjalta mitään, joten minulla se toimi hyvin. Liian korkeiden odotusten kanssa kirja olisikin varmaan jättänyt kylmemmäksi.

      Myöhempien aikojen pyhiä pitää kyllä lukea!

      Poista
    2. Piti vielä kehua kuvaasi. Se on hieno!

      Poista
  4. Olenkin kuullut, että jos aikoo kajota Itkoseen, pitäisi alottaa juuri tästä kirjasta.

    Olisi varmaan pitänytkin, sillä luin ensimmäisenä Kohti -teoksen ja se oli makuuni ohuen arkinen ja kuivakka, joskin helppolukuinen. Myös siinä lähdettiin muuten etsimään kadonnutta nuorta naista.

    Ehkä joskus suon Itkoselle toisen mahdollisuuden ja luen tämän kirjan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin minulla tämä toimi hyvänä ensimmäisenä teoksena. Nyt suorastaan odotan saavani lukea lisää.

      Suosittelen tätä etenkin, jos musiikkimaailma yhtään kiinnostaa.

      Poista
  5. Luulin, etten ole lukenut tätä kirjaa ja etäisesti olen ajatellut, että voisin sen lukea. Nyt tajusin, että olenkin jo lukenut sen! Hämmentävää :) Ei tainnut siis herättää kovin suuria tunteita. Myöhempien aikojen pyhiä jäi paljon paremmin mieleen, se oli kiinnostava. Siitä muistan tarkimmin kohdan, jossa toinen kuorsaa ja toinen yrittää nukkua korvatulpat korvissa. Hämmentävää sekin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh! Minullekin on muutamien teoksien kanssa käynyt noin. Erästä kirjaakin luin hetken matkaa, kunnes tajusin lukeneeni sen jo.

      Myöhempien aikojen pyhiä kiinnostaa kovasti minua nyt! Hitsi, etten sitä tajunnut kirpputorilta ostaa, kun sen sieltä pongasin >:(

      Poista
  6. Minä taas olen lukenut Itkoselta vain tuon mainitun Myöhempien aikojen pyhiä. Jäi minulle hiukan etäiseksi, vaikka näin siinä paljon myös hienoa ja arvostettavaa.
    Jotenkin minä olin kuvitellut, että tämä "Anna minun rakastaa enemmän" kertoo jostakin aivan muusta. Mistähän syystä luulin, että tässä kirjassa on autokolarissa puolisonsa menettänyt mies...? Luulin tietäväni kirjan juonikuvauksen, mutta en sitten tainnutkaan tietää.:D Luultavasti tartun tähän, jos vielä Itkosta luen lisää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itkosen tyyli - näin yhden kirjan perusteella - varmaan jakaa lukijoita.

      Aika hassua, mutta minullakin oli Anna minun rakastaa enemmän - kirjasta jotenkin hyvin selkeä kuva, joka oli ihan muu kuin totuus. En edes tiedä mistä moisen olin päähäni keksinyt! Ja tuo sinunkaan versiosi ei nyt ihan kyllä vastaa kirjaa :D

      Tämä oli ainakin minulle mieluisa lukukokemus.

      Poista
  7. Luin tämän viime kuussa ja olin odottanut pitäväni enemmän. Minullekin tämä oli ensimmäinen Itkoseni, nyt seuraavaksi ajattelin lukea häneltä romaanin Kohti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä minun pelastukseni oli, etten odottanut pitäväni tästä. Kohti kiinnostaa minuakin :)

      Poista
  8. Minä pidän tästä kirjasta myös ja minulle se on toistaiseksi paras lukemistani Itkosen kirjoista. Pidän muistakin, jotka olen lukenut (Kohti, Hetken hohtava valo ja novellikokoelma Huolimattomia unelmia), mutta tässä oli eniten sitä jotain. Mystinen tunnelma ja jollain tapaa varpaillaan pitävä kertoja Antti... Oikein hyvä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä kirjassa oli kyllä mystinen tunnelma, vähän sekavakin, mikä toisaalta piti vain valppaana. Minä näin tästä kirjasta ihan untakin! :D

      Poista
  9. Kyllä tämä pitää lukea. Ehkä tarvitsisin tätä pian. Katsotaan. :-) En siksi uskaltanut aivan kokonaan postaustasi lukea, mutta sanat kuten kiihkeä ja mystinen nostavat innostusta :-).

    VastaaPoista
  10. Olen lukenut kirjan sen alkuperäisenä ilmestymisvuonna, 15-vuotiaana. Olen monesti maininnut sen sen jälkeen lempikirjakseni. Nyt ehkä pöly on laskeutunut sen verran, että pystyisin lukemaan sen uudestaan. Mutta erittäin vahvan vaikutuksen se silloin teki!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilmeisesti kirja on tehnyt vaikutuksen. Minulla se ei lempikirjaksi noussut, mutta erittäin hyvä kotimainen kyllä :)

      Poista
  11. Minullekin tämä oli ensimmäinen Itkoseni ja lempparini häneltä. Muut häneltä lukemansa eivät ole sykähdyttäneet samalla tavalla (Myöhempien aikojen pyhiä oli ihan mukiinmenevä, Kohti ei taas ollut yhtään minun kirjani, kuten ei myöskään Seitsemäntoista).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmm, minä harkitsen lukevani ainakin Myöhempien aikojen pyhiä. Katsotaan kuinka käy! Siis sitten joskus kun kirjaan oikeasti ehdin tarttua :D

      Poista
  12. Mielenkiintoista, että pidit tästä näin paljon. Olin jotenkin ihan varma, ettet pitäisi tästä, mutta kirjathan ovat joka lukukerralla ja jokaiselle lukijalle erilaisia kokemuksia. Minäkin epäilen, että musiikista välinpitämättömän on hankalampi päästä tähän sisälle. Ainakin minun oli. Muutenkin kaikki oli jotenkin kamalan pinnalla, ja arvasin jujun jo paljon etukäteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, minäkin jotenkin ajattelin, että kun sinä et pidä, niin en minäkään. Ja ehkä se on yksi syy, että pidin, sillä odotukseni olivat todella alhaiset. Pidin kirjan kiihkeydestä ja minä en arvannut kirjan jujua JOSKIN jossain välissä arvasin, että jotain vielä paljastuu, sillä sen verran sekopäiseksi homma meni.

      Poista
  13. Tänään keskusteltiin graduseminaarissa gradusta, jossa tutkittiin tämän teoksen henkilöiden identiteetin ja musiikin suhdetta. En muista, olenko koskaan aikaisemmin edes kuullut kirjasta. Sangen erikoisia kerroksia tässä kirjassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä on kyllä erikoisia kerroksia. Kannattaa ehkä joskus tutustua! :)

      Poista
  14. Minä tykkäsin aikoinaan tosi paljon Itkosen kolmesta ekasta romaanista, tästäkin. Novellikokoelma sen sijaan oli sen verran huono, etten sen jälkeen ole tarttunut Itkosen kirjoihin yhtään. Nyt tulikin taas ikävä! Pitäisi varmaan lukea taas Itkostakin pitkästä aikaa! :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen lukenut Itkoselta vasta tämän, mutta varmasti tulen lukemaan lisää!

      Poista
  15. Anna minun rakastaa enemmän on ehdottomasti paras lukemani kirja, joka meni tosiaan luihin ja ytimiin ja johon on pakko tarttua uudelleen aina tasaisin väliajoin. Tuo kirja oli minulla kesken myös odottaessani poikaani viimeisilläni, mutta sen kuljettaminen mukaan sairaalaan oli iso virhe: niissä hormonihöyryissä Juha Itkonen oli ihan liian kovaa kamaa, ja paruinkin ääneen melkein joka sivulla ;). Muista Itkosista suosikkini on Myöhempien aikojen pyhiä, joka on ihan mahtava kirja sekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on ihana kirja. Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä enemmän kirjasta pidän. Jätti vahvan jäljen. Kirja on komaa kamaa, jopa ilman hormonihöyryjä ;)

      Minua harmittaa kun jätin Myöhempien aikojen pyhiä kirpparille. Tuolloin en vielä tiennyt, että Itkoseen ihastuisin.

      Poista

♥ Kiitos kommentistasi!

Kommenttisi tulee näkyviin heti hyväksymisen jälkeen. Kommentien hyväksyntä on käytössäni roskapostin estämiseksi. Pyrin vastaamaan kommentteihin mahdollisimman nopeasti.