torstai 5. syyskuuta 2013

Pasi Ilmari Jääskeläinen: Lumikko ja yhdeksän muuta


Pasi Ilmari Jääskeläinen: Lumikko ja yhdeksän muuta
Sivut: 322, Atena 2010
(Ilmestynyt ensimmäisen kerran 2006)
Kansi: Susanna Raunio / Keto Design


Lumikko ja yhdeksän muuta on erilainen, outo, rohkea, synkkä, rivo ja vallan vinksahtanut kirja, josta ei friikkien kirjojen ystävänä oikein voi olla pitämättä. Kun kirjan keskeisenä aiheena on vieläpä kirjallisuus, kirjat ja kirjailijat, niin ollaan hyvin lähellä täydellistä kirjaa. Väkisinkin lukiessani mieleen hiipi John Irving, vaikka kirjailijoita en kuitenkaan suoranaisesti lähtisikään vertailemaan. Kirja herätti ihastukseni, mutta myös ristiriitaisia tunteita. Vaikka kirjan tarinasta pidin paljon, niin esitystavasta en ihan niin paljon.

Laura Lumikko on kuuluisa kirjailija ja Jäniksenselkäläisen Kirjallisuuden Seuran perustaja. Hän on kouluttanut yhdeksästä lapsesta loistavia kirjailijoita, jotka aikuisiällä ovat Suomessa kirjallisuuden tunnettuja vaikuttajia. Lumikko etsii seuraansa kuitenkin koko ajan uutta verta ja sitä hän saakin. Pian Seura saa kymmenen jäsenensä, mutta samaan aikaan Laura Lumikko katoaa. Mysteerinen katoaminen käynnistää Pelin uudelleen ja pian alkaa tapahtua. Yöt eivät ole enää nukkujille, vaan vaanijoille, eikä menneisyyskään tahdo jättää rauhaan. 

Minusta kirjan idea ja tarina ovat ihanalla tavalla hulluja. Tarina on ovela, se kuljettaa lukijaa ällöttäviin, häpeällisiin ja rivoihinkin tilanteisiin. Fantasia ja todellisuus sekoittuvat, eikä lukija oikein tiedä, mitä uskoa. Tarina yllättää lukijan useasti, jopa aivan viimeisillä sivuilla. Tarinan keskeinen mysteeri, Laura Lumikon katoaminen ja kymmenennen jäsenen arvoitus, pitää lukijan kiinnostusta yllä. Kirjaa on vaikea laskea käsistä. Kirja on runsas ja siinä on paljon, mistä ammentaa. 

Samaan aikaan kun huomasin ihastuvani kirjaan yhä enemmän, huomasin siinä myös jonkin hiertävän. Oikeastaan hiertäviä asioita oli kaksi. Toinen näistä asioista oli unet. Minä hyvin harvoin ihastun kirjoihin, joissa suuren sijan saavat unet. Ne harvoin toimivat omalla kohdallani ja nyt ne eivät tahtoneet toimia oikein lainkaan. Kirjan tarina olisi kantanut loistavasti ilman uniakin ja ehkä jopa paremmin. 

Varsinainen hiertäjä oli kuitenkin kirjan kielessä. "Hän oli 26-vuotias nainen ja hän koostui muun muassa kauniisti kaartuvista huulista ja viallisista munasarjoista." Kun kirjan ensimmäisellä sivulla törmää tällaiseen, niin on pakko ähkäistä. Eikö tarina riitä, jos kerrontaan täytyy ujuttaa väkinäisiltä ja muka-hauskoilta tuntuvia huomautuksia? Onneksi moiset karsiutuivat alun jälkeen pitkälti pois. Kerronnassa oli kuitenkin muutakin. Minulle tuli mieleen sanoa tekstiä juoksevaksi, eli siinä on tuntu, että se etenee nopeasti ja on hieman viimeistelemätön. Kirjan kieli on varmasti harkittu ratkaisu, mutta minulle se oli pieni kompastuskivi. Kerronta ei aina pitänyt otteesaan ja jouduinkin lukemaan muutamia sivuja kahdesti, kun huomasin keskittymiseni kirvonneen kesken lukemisen.

Kirja oli kuitenkin pääasiassa aivan huikea! Oli ilo lukea näin erilaista kotimaista kirjallisuutta ja oli ilo tutustua itselle uuteen kirjailijaan. Jääskeläistä on kovasti kehuttu kirjablogeissa, enkä enää yhtään ihmettele miksi. Itsekin katselin kirjakaupassa jo toista Jääskeläisen kirjaa ja melko varmasti tulenkin häneltä vielä jotain lukemaan. Lumikko ja yhdeksän muuta on muuten äänestetty Helsingin Sanomien sivuilla lukijoiden toimesta 55. parhaimmaksi 2000-luvun kotimaiseksi teokseksi. Ei lainkaan huono sijoitus.


 ♥½

"Synkkinä hetkinään hän jopa ajatteli, että kirjatkin olivat pelkkää paperia, johon oli painettu tekstiä."

"Onnellisuus oli siis tilapäinen häiriötila evoluutiossa."

"Terveillä on terveiden työt. Koko tämä perhanan kirjallisuus, jonka ympärillä hötkytään ja pokkuroidaan - eihän se mitään muuta ole kuin painokoneiden läpi ajettua mielenvikaisuutta."

"Vain sellainen, joka ei ole kaikesta mitään oppinut, kuvittelee saavansa pitää löytämänsä asiat ikuisesti."


12 kommenttia:

  1. Minäkin luin tämän aivan hiljattain ja olin aika myyty. Huippua, että meillä Suomessa joku kirjoittaa näin hyvin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kotimaiseksi kirjaksi tämä on kyllä aivan omaa luokkaansa. Niin erilainen! Ilahduttava kirja ja aion kyllä lukea lisää Jääskeläistä :)

      Poista
  2. Hyvin luonnehdittu, Katri, "erilainen, outo, rohkea, synkkä, rivo ja vallan vinksahtanut kirja". Näinpä :)

    VastaaPoista
  3. Mielenkiintoinen arvio kirjasta, jota en ole lukenut mutta aion kyllä. Ilmeisesti luen sen englanniksi, kunhan se ilmestyy. Minua lainaamasi tuo munasarjalause ei häirinnyt ainakaan tässä yhteydessä: sehän periaatteessa kertoo henkilöstä jotain. Eri asia tietenkin onko se kirjassa olennaista. Sitähän minä en voi tietää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti pidät tästä ja hauska kuulla, miten tämä on taittunut englanniksi.

      Minä olen tullut vähän allergiseksi tuollaisille ilmauksille, koska olen törmännyt niihin sellaisissa vähän kehnoissa kirjoissa, joissa selvästi yritetään liikaa. On keksitty hauska ilmaus, mutta se ei liity mihinkään tai anna kirjaan mitään. No joo. Pikkujuttuja, mutta minut se sai varpailleen alkuun ;)

      Poista
  4. Minä pidin munasarja-lauseesta. :) Pidin Lumikosta muuten todella paljon. Olen lukenut kaksi Jääskeläisen romaania, joista Lumikko on parempi, mutta Harjukaupungin salakäytävät ihanampi. Molemmat hyvällä tavalla vinksahtaneita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, taidan olla munasarja-ongelmani kanssa yksin ;)

      Harjukaupungin salakäytävät tarvitsee ehdottomasti lukea.

      Poista
    2. Kiitos bloggauksesta, Katri <3
      Kirjoja ei pitäisi selitellä mutta selitän kuitenkin, sitä munasarja ja huulet -lausetta (päivätyön vaikutusta kaiketi): Ajatuksena on, että ihmisen eheys kärsii joskus kun alamme paloitella itseämme, arvioida kriittisesti, joitakin osia itsestämme hyväksyen ja joitakin häveten. Ihmisen sisäinen eheys / hajoaminenhan on kirjan yksi teema. Tuolla lauseella pyrin ilmaisemaan että Ella kokee ettei ole enää eheä ihminen vaan kokoelma erilaisia osia, joista huulet ovat ihailtuja ja munasarjat viallisina ongelma...

      Poista
    3. Kiitos kommentistasi! Kyllä kirjoja saa selittää. Ainakin minusta se on antoisaa, koska näin luettu saattaa aueta aivan uudella tavalla. Vaikka se ei itse lukukokemusta muuttaisikaan :)

      Munasarja-juttu ei häirinnyt minua kun pääsin kiinni kirjaan, mutta ensimmäisellä sivulla se herätti lievän vastareaktion, kun en vielä tiennyt mitä on tulossa.

      Pidin kirjasta kuitenkin niin paljon, että kävin jo hakemassa kaupasta Harjukaupunginkin itselleni ;)

      Poista
  5. Jääskeläinen kiinnostaa; hyvä Pasi Ilmari, sillä harvassa ovat ne kotimaiset kirjailijat, jotka minua kiinnostavat. Ehkä minä jossain vaiheessa otan jonkin kirjan käsittelyyn. Luonnehdintasi tästä kirjasta vahvisti sen, että tässä saattaisi tullaa mahdollinen mieluisa yhteentörmäys herran kanssa. =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen kyllä lukemaan! Itse kävin eilen hakemassa Harjukaupungin itselleni.

      Poista

♥ Kiitos kommentistasi!

Kommenttisi tulee näkyviin heti hyväksymisen jälkeen. Kommentien hyväksyntä on käytössäni roskapostin estämiseksi. Pyrin vastaamaan kommentteihin mahdollisimman nopeasti.