keskiviikko 25. joulukuuta 2013

Anni Nykänen: Mummo


Anni Nykänen: Mummo
Sivut: 103
Sammakko 2010

Piti ottaa pieni loppukiri Susan sarjishaasteen parissa, joten nappasin hyllystäni pari vuotta sitten lahjaksi saamani Mummo-sarjakuvan ja luin sen jo toista tai kolmatta kertaa. Mummo se jaksoi edelleen ilahduttaa ja naurattaa, vaikka toisaalta näin useamman lukukerran jälkeen huomio kiinnittyi myös muuhun kuin hauskoihin vitseihin.

Mummo on kooste sarjakuvastrippejä, joissa nauretaan ikääntyvän ihmisen stereotypialle. Mummo juoksee alennusten perässä, lyö kilon voita leivälle ja muistelee pulavuosia, tarkkailee naapureitaan eikä ymmärrä nykynuorten hömpötyksiä. Sarjakuvien mummo ei kuitenkaan ole mikään kärttyinen vanhus, vaan elämäiloinen ja meneväinen mummo, jonka sydän sykkii komealle nuorelle lääkärille ja jolta löytyy oma muotiblogi. Vanhuksille tuttujen ehkä hieman huvittavien tapojen lisäksi myhäilläänkin myös nykynuorille.

Minuun sarjakuvan yksinkertainen, välillä vähän roisikin, huumori toimii. Pidän myös suoraviivaisesta, vähäisestä, mutta silti oikein hyvästä piirrustusjäljestä. Olen aina pitänyt eniten melko yksinkertaisesta sarjakuvasta, jota on helppo ja nopea lukea. Sellainen Mummokin on. Nopea ja kepeä luettava. Sarjakuvaa ei tarvitse jäädä pitkäksi aikaa tuijottamaan tajutakseen pointin. Kuitenkin kuviin kätkeytyy myös pieniä yksityiskohtia, joita on hauska pongata. Hot vai sittenkin not?

Sarjakuva on mielestäni virkistävä, sillä harvoinpa törmää sarjakuvaan, jonka päätähti on mummo. Nykänen tuntuu vähän sohivan sinne, minne harvemmin sohitaan. Vai olenko ainoa, jonka mielestä vanhuus on aina ollut vähän sellainen vaiettava asia? Vanhuutta pidetään herkästi surullisena kuoleman odottamisena, sairastamisena ja laitokseen päätymisenä. Oma mummi on rakas, mutta samaan aikaan ei haluta ajatella laitoksessa eläviä vanhuksia. Jotenkin vanhukset ovat myös asia, josta ei saa vitsailla. Minusta se on sääli, että kunnioituksen nimissä ei voisi hieman nauraakin hupsutuksille. Koska niitä hupsutuksiahan riittää meillä kaikilla. Ja kuten sarjakuva energinen mummo osoittaa, voi vanhuus olla muutakin kuin lähestyvän loppun odottamista.

Sarjakuva naurattaa, koskettaa ja tuo oman jo nyt edesmenneen mummini mieleen. Kevyen huumorin lisäksi sarjakuva tarjoaa lukijalleen paljon muutakin. Ainakin itselläni se herätti ja herättää paljon ajatuksia. Ehkä jollekin se saattaa tuoda myös käsittämättömien vanhusten käytöksen lähemmäs ja helpommin ymmärrettäväksi. Tai jos ei, niin ainakin sille voi nauraa.

Nyt kun sarjakuva-albumi on jo useamman kerran luettu läpi, niin huomasin sarjakuvien hieman vaihtelevan laadun. Osa oli oikein hyviä, mutta joukossa oli muutamia, jotka jäivät selkeästi heikommiksi. Toisaalta ne menivät hyvin muiden joukossa, mutta sarjakuva-albumista olisi saanut vielä terävämmän ja iskevämäänkin jos olisi halunnut. Ja väitän, etten ensimmäisen lukukerran jälkeen kiinnittänyt asiaan huomiota. Nyt kiinnitin, sillä osa stripeista ei oikein tuntunut kestävän useampaa lukukertaa. Vitsi ei enää naurattanut.

Mutta ihana Mummo edelleen on. Ja sarjakuva-albumi fyysisenä kappaleena on oikein laadukas ja kestävän oloinen paksuine sivuineen ja kansineen. Mukava pitää omassa hyllyssä, vaikka sarjakuvia voi lukea edelleen myös sähköisesti Mummo-blogista.

Nyt Mummon siivittämänä lähden viettämään joulupäivää poikaystäväni mummolle, joka muuten ei tästä sarjakuvasta ihan hirveästi innostunut. Mutta ainakin nuorempaa lukijaa jaksaa riemastuttaa - edelleen. Uskallan suositella.

 


7 kommenttia:

  1. Olen ihan Mummo-fani! Eikös pian ole kolmas albumi tuloillaan jo...? Kaksi ensimmäistä on omassa hyllyssä ja innokkaasti niihin aina palailen. Muuten en ole erityisesti sarjisihminen, mutta Mummossa on jotain tosi iskevää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mummo on kyllä huippu! Kolmannesta albumista en osaa sanoa, mutta kiva jos sellainen tulee, sillä vaikka sarjakuvat löytyvät netistä, niin minäkin luen niitä mieluiten paperilta :)

      Poista
  2. Haa, tämäpä vaikuttaa kiintoisalta. Tuo esimerkkistrippi on aivan mainio. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiintoisa onkin, suosittelen! Ja esimerkkistrippi on ehkä roisimmasta päästä, mutta minusta siitä huolimatta vallan huvittava ;)

      Poista
  3. Oii, minulle ei ole tuttu tämä Mummo, mutta täytyy ottaa selvää. Sait minut kiinnostumaan Mummosta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apua, olen kuvitellut, että kaikki nyt Mummon tietävät, mutta ilmeisesti näin ei tosiaankaan ole! Kiva, että kiinnostuit. Hyviä hetkiä Mummon parissa!

      Poista
  4. Joo, Mummo on ihana. Vähän epätasainen,kuten totesit. Toinen vanhoista ihmisistä hauskasti kertova sarjakuva on Katriina Goldbergin Senni ja Safira, muistaakseni kolme albumia ilmestynyt. Pidän näistä vieläkin enemmän, koska ystävättäret ovat niin erilaiset.

    VastaaPoista

♥ Kiitos kommentistasi!

Kommenttisi tulee näkyviin heti hyväksymisen jälkeen. Kommentien hyväksyntä on käytössäni roskapostin estämiseksi. Pyrin vastaamaan kommentteihin mahdollisimman nopeasti.