perjantai 13. joulukuuta 2013

Haruki Murakami: Norwegian Wood



Haruki Murakami: Norwegian Wood
Suomentanut englanninkielisestä käännöksestä: Aleksi Milonoff
Sivut: 426, Tammi 2012
Kannet: Markko Taina, Frans Lanting/Corbis/SKOY
Alkuteos: Noruwei no mori, 1987

Norwegian Wood on hyvä kirja monella tapaa. Kirja on kirjoitettu yli kolmekymmentä vuotta sitten, mutta se olisi voitu kirjoittaa eilen, niin tuttuja kirjan tarjoamat mielenmaisemat ja teemat ovat. Tarina on kiinnostava ja Murakamin kerronta sujuvaa ja koukuttavaa. Murakami sekoittelee taitavasti keskenään realismia, surrealismia, kauniita hetkiä ja karuutta. Kirjaa lukee mielellään, mutta kirjan luettuaan siitä ei ole helppo pukea ajatuksiaan sanoiksi. Sitä voi pitää sekä hyvänä että huonona merkkinä. Toisaalta kirja jättää lukijalle hyvän vireen, jota ei tahdo pilata kirjoittamalla sitä liian nopeasti itsestään ulos, mutta toisaalta kirja jättää melko hailakan jäljen lukijaan. Kun on jo siirtynyt seuraavaan kirjaan, tuntuu hankalalta palata Norwegian Woodin pariin kirjoittamaan. Tuntuu, ettei ole mitään sanottavaa. Sen vuoksi jäinkin kaipaamaan kirjalta vähän enemmän, jotain voimakkaampaa ja särmikkäämpää.

Norwegian Wood kertoo Torusta, joka on rakastunut itsemurhan tehneen parhaan ystävänsä tyttöystävään Naokoon, joka ei ole voinut poikaystävänsä itsemurhan jälkeen hyvin. Naoko tarvitsee hoitoa ja aikaa toipua, parantaa itsensä. Toru antaa tytölle aikaa, jonka hän itse viettää opiskellen, töitä levykaupassa tehden ja erikoisten ystäviensä kanssa. Watanaben kanssa hän käy iskemässä tyttöjä baareista. Midorin, koulussa tapaamansa tytön, kanssa hän viettää muuten vain aikaa, keskustelee ja totuttelee tytön oikkuihin ja outoihin haluihin. Siivoushullusta huonetoveristaan Kamikazesta Toru kertoo hassuja juttuja muita naurattaakseen. Torun elämä on melko arkista, mutta kuitenkin täynnä kummallisia tuttavia, outoja tapahtumia ja kaipausta.

Tarina on alakuloinen ja surun sävyisä. Kuolema on lähellä ja monien pintojen alta paljastuu melko karujakin totuuksia ja tapahtumia. Moraalin rajoja venytetään, totuttuja ja tuttuja tapoja rikotaan. Oikea ja väärä tuntuvat asettuvan vähän vääriin uomiin, ja se saattaa hämmentää lukijaa. Kirjaa lukiessa ei tiedä mitä kaikesta tapahtuneesta ajattelisi. Toisaalta kirja on haikean kaunis, suloinen, katkeran melankolinen, mutta silti toivoa herättävä. Toisaalta taas kirjan tapahtumat ovat karuja, hämmentäviä ja kysymyksiä herättäviä.

Realistiset, rikkinäiset ja oikukkaat hahmot sekä riemastuttavat lukijaa että aiheuttavat päänvaivaa. Toisaalta hahmoja kohtaan voi tuntea suurtakin sympatiaa, mutta toisaalta osaa hahmoista tekisi mieli ravistella ja osaa ei tahdo sietää. Minulle Toru jäi melko värittömäksi hahmoksi, josta oli vaikea saada otetta. Hahmon ajatuksiin ei tunnu pääsevän, eikä hänen tekojaan siksi ole heti helppo ymmärtää. Watanabe on ihanan vihattava hahmo, joka toi kirjaan mukavasti särmää. Naoko taas oli herkän hajoava tyttö ja Midori hänen vastapainokseen oikukas ja räävitön. Minä samaan aikaan pidin hahmojn erilaisuudesta ja erikoisuudesta, mutta koska hahmoista on vaikea pitää tai olla täysin pitämättä, se tuntui hieman etäännyttävän itse tarinasta. Tapahtumat eivät missään vaihessa liikuttaneen minua juurikaan.

Ennen kun luin Norwegian Woodin, sitä oli kehuttu minulle ihanaksi ja kauniiksi. Tiesin ettei kirja ole ihan tyypillisintä Murakamia, vaan realistisin ja niin sanotusti tavanomaisin. Koska olin aiemmin lukenut Sputkin - rakastettuni, ajattelin sen olevan samankaltainen, mutta vielä realistisempi ja herkempi. En tarkalleen tiedä mitä odotin, mutta yllätyin. Pidin kirjan lukemisesta heti ensi sivuilta lähtien, mutta luin kyllä eri kirjaa kuin mitä kuvittelin, että tulisin lukemaan. Se ei aiheuttanut pettymystä, mutta vaikutti lukukokemukseen sillä tavalla, että tartuin kirjassa herkästi kaikkeen vähemmän kauniisen ja ihanaan, ja ihmettelin miksi kirjaa juuri näillä sanoilla on kuvailtu.

Molempien lukemieni Murakamien kohdalla olen pitänyt siitä, että kirjat jättävät jälkeensä hämmennyksen, liudan kysymyksiä ja pohdittavaa. Norwegian Woodistakin voisi keskustella pitkään.Toisaalta huomaan, että tämän kirjan kohdalla jäin vähän kaipaamaan selitystä joillekin asioille. Haluaisin ymmärtää tästä kirjasta enemmän. Murakami kuitenkin teki sen jälleen ja sai minut ihailemaan itseään. Hyllyssä odottelee vielä toinen lukematon Murakami, mutta tuskin kovin pitkään, sillä sen verran suuri on uteliaisuuteni kirjailijaa ja hänen tuotantoaan kohtaan.

"Elämä on täällä ja kuolema jossain muualla. Minä olen täällä enkä jossain muualla."

"Kuolema ei ole elämän vastakohta vaan erottamaton osa elämää."

"En osannut käsitellä surua; minulla ei ollut paikkaa, mihin sijoittaa tai kätkeä se. Niin kuin ulkona puhaltava tuuli, suru oli muodonta ja painotonta, eikä siihen voinut takertua."

 ♥♥

6 kommenttia:

  1. Voi, minä rakastin tätä kirjaa! Kiva kun luit, vaikka et ihan yhtä paljon tainnut ihastua kuin minä ;).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistankin, että pidit tästä kovasti! Minäkin pidin, mutten tosiaan ehkä ihan yhtä paljon. Ehkä odotin kuitenkin liikaa? Koska kirjassa sinänsä ei hirveästi ole moitittavaa.

      Poista
  2. Sama täällä. Pidin kovasti kirjasta. Luin plokkaukseni kirjasta ja olin kirjoittanut, että Murakami oli luonut kirjaansa herkän ja haikean, osin surullisen ja osin hauskan tunnelman rakastamisen vaikeudesta. Itse pidin päähenkilöstä kovasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin pidin kirjasta, mutta taisin kuitenkin odottaa enemmän. Ja näinhän me luemme kirjoja eri tavalla. :)

      Poista
  3. Tämä kirja on ollu lukuvuorossa siitä asti kuin luin Kafkan Rannalla, joka on yksi parhaimmista kirjoista joita olen koskaan lukenut! (suosittelen) joten ehkä tällä joululomalla saisin sen luettua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä aion lukea Kafkan rannalla heti kun jossain välissä ehdin. Murakami on kyllä hyvä :)

      Poista

♥ Kiitos kommentistasi!

Kommenttisi tulee näkyviin heti hyväksymisen jälkeen. Kommentien hyväksyntä on käytössäni roskapostin estämiseksi. Pyrin vastaamaan kommentteihin mahdollisimman nopeasti.