lauantai 11. tammikuuta 2014

Herman Koch: Illallinen



Herman Koch: Illallinen
Suomentanut: Sanna van Leeuwen
Sivut: 339, Siltala 2012
Kannen kuva: Vilma Pimenoff / Millennium Im ages, UK
Alkuteos: Het diner, 2009

Illallisen ääreen päädyin puhtaasti blogisuositusten perusteella ja millainen illallinen se olikaan. En saanut sitä mitä odotin, mutta yllätyin ja pitkälti positiivisesti. Ei Illallinen noussut lempparikseni, en täysin vakuuttunut ja minulla on siitä paljonkin vähemmän hyvää sanottavaa, mutta ei se huono ollut. Jos olisin lukenut elämässäni vähemmän, jos vaatisin vähemmän tällaiselta kirjalta vaikuttuakseni ja jos osaisin suhtautua tämän tyyppiseen kirjallisuuteen vähemmän nuivasti, kirja olisi tehnyt paljon suuremman vaikutuksen. Nyt se jäi hieman keskinkertaista paremmaksi, iloiseksi yllättäjäksi.

Kaksi pariskuntaa tapaa illallisella voidakseen keskustella heidän teini-ikäisistä lapsistaan ja heidän teoistaan. Ilta alkaa tavallisissa, pariskunnille tutuissa merkeissä, mutta mitä pidemmälle ilta ja illallinen etenee, sitä enemmän kulissit rakoilevat ja totuus hiipii pintaan. Alkuasetelma muuttuu - eikä ihan odotetulla tavalla.

Kirjan idea on ihan hyvä ja kirja pääsee yllättämäänkin, mutta hyvä idea tarkoittaa samalla sitä, että se on melko käytetty ja jo hieman kulahtanut. Aluksi näyttää siltä, että kaikki on hyvin ja sitten pikku hiljaa paljastuu, että ei olekaan. Minusta tylsintä oli se, että lukijalle tarjoiltiin koko kirjan ajan auliisti vinkkejä tulemasta niin, että missään kohtaa ei päässyt varsinaisesti kunnolla yllättymään tai järkyttymään. Minusta käänteet olisivat voineet olla äkkinäisempiä ja jyrkempiä. Kirjasta olisi tullut väkevämpi, eikä sellainen, minkä edessä huokailee kun tietää jo monta sivua ennen varsinaista paljastusta, että mitä seuraavaksi. Minusta tämän tyyppiset jännärit ovat muutenkin melko ennalta-arvattavia.

Oli kirjassa omat hetkensäkin, ja - minä yllätyin. Kun olin lukenut koko kirjan, tajusin, että se oli kokonaisuutena parempi kuin mitä lukiessa ajattelin. Pidin kerronnassa siitä, kuinka se oli melko yksinkertaista, yksityiskohtiin tarttuvaa ja purevaa. Vaikka taustalla kohistiin, ja vaikka kohti vääjäämättömiä tapahtumia vyöryttiin, niin silti kertoja antoi aikaa myös itse illalliselle ja pienille hetkille. Kerronta tuntui erikoiselta ja hieman sekopäiseltä, ja siitä pidin. Se toimi ja sopi kirjaan.

Nyt kun kirjan lukemisesta on kulunut muutama päivä, sen arvo nousee silmissäni. On helpompi nähdä sen oivallisuus ja mielenkiintoisuus, mutta ei voi unohtaa sitä, että lukukokemus jäi keskinkertaiseksi. Kirja tuntui lukiessa hieman turhan heppoiselta ja jäin kaipaamaan enemmän. Nyt oltaisiin kaivattua sitä, että kirja olisi muutaman kerran lyönyt märällä rätillä päin lukijan kasvoja tai edes sen yhden kerran.

Purnaamisesta huolimatta kirja ei ole huono. Jos pitää perhedraamoista, jännityksestä ja siitä, kuinka totuus paljastetaan pikku hiljaa, kirja saattaa olla mieleen. Jos pitää kirjoista, joissa kaikki ei olekaan ihan siltä miltä vaikuttaa, kannattaa lukea tämä. 


14 kommenttia:

  1. Minulla jäi tämä kesken. Olin melkein puolessa välissä mutta kesken jäi silti. Jostain syystä tämä ärsytti niin hirveästi etten yksinkertaisesti pystynyt viettämään enää hetkeäkään kirjan parissa, enkä usko että tulen lukemaan koskaan tätä loppuun. Näin käy kyllä harvoin. Mutta hyvä että pidit, monet muut bloggaajat ovat tästä myös pitäneet :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän miksi tämä voi jäädä kesken. En minäkään vaikuttunut ja varsinkin alku oli hitusen nuiva, mutta loppua kohden pidin enemmän. Ei tämä mikään mullistava ollut, mutta ei täysin huonokaan. Paljon tästä on pidetty ja ihan kaikkea hehkutusta kirjan ympärillä en kyllä ymmärrä...

      Poista
    2. Jenni, ei voi olla totta;)

      Katsi, minulle Koch on the tapaus! Aivan kuin hän kirjoittaisi just minulle vain. Hänessä on jotain samaa kuin suosikissani Ian McEwanissa eli kelle vain meistä voi tapahtua ihan mitä vain tai: Joukossamme saattaa olla keitä vain ja ehkä he eivät aidosti olekaan niin kivoja...

      Poista
    3. Monet ovatkin tätä kehuneet. Minusta kirja jäi valitettavan latteaksi. Mutta toisaalta, Ian McEwankaan ei ole suosikkini, joten tämä tyylilaji ei vain taida olla ominta minulle.

      Poista
  2. Luin tämän viime vuonna. Mielestäni kokonaisuus oli ihan kiva, mutta ei tämä mikään järisyttävä ollut. Jotain kertoo sekin etten muista tästä enää juuri yhtään mitään. Ajattelin kuitenkin lukea Lääkärin tänä vuonna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla oli ja on hyvin samankaltainen ajatus kirjasta: ihan kiva, mutta siinä se. Keskinkertainen, kerran luettava. Minä tuskin tulen Lääkäriin tarttumaan, en kuitenkaan niin paljon tykästynyt.

      Poista
  3. Kirja on tarinaltaan todella erikoinen ja kuten Jennille kävi (ärsytti ja jäi kesken) minä myös ärsyynnyin ja voin melkein pahoin. Siitä huolimatta luin myös Lääkärin. Kirjailija on todella rohkea käydessään ns. tabujen kimppuun. Kirjat ravistivat ainakin omia aivosoluja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä taas koin kirjan vähemmän erikoisena. Odotin paljon, paljon enemmän. Vaikka toki kirja ihan luettava on. Lääkäri taitaa minulta jäädä lukematta, sen verran on muitakin (parempia) kirjoja listassa.

      Poista
  4. Voi, minusta tämä oli kovin voimakas ja niin oli lukukokemuksenikin! Ehkä olen säästynyt muilta tämänkaltaisilta? Olen hiukan hidas hiffaamaan, eli yllätyksiä riitti minulle, mutta pääasiallinen pointti mikä jäi mieleen oli kyllä sellainen eurooppalaisen keskiluokkaisuuden ja normaailuden karmea varjopuoli, joka voi mahdollistaa vaikka mitä, ja juuri se tunne, että kukaan ulkopuolinen ei olisi voinut kulissien takana tapahtuvaa aavistaa... Minäkin tykkäsin kovasti kerronnasta, luin tosin enkkukäännöksen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monet ovat tästä pitäneet, ja no jos tykkää tämän tyyppisistä kirjoista ylipäänsä, niin aika varmaan tykkää tästäkin. Minulle tämä tosiaan jäi hyvin keskinkertaiseksi. Mutta kerronta oli jännä, ja pienellä hionnalla tästä olisi varmasti saanut paljon paremmankin.

      Poista
  5. Oli mielenkiintoista lukea arviosi, koska ajattelin lukea tämän kohtapuoliin (eli jossakin vaiheessa tänä vuonna). Kirjalla saisin Lukemalla maailma ympäri -haasteeseen Alankomaat. Aiemmin olen kuullut kirjasta vain kehuja, mutta arviosi hieman laski odotuksiani kirjan suhteen. Toisaalta pidän siitä, kun kaikki ei olekaan sitä, miltä näyttää. Saa nähdä, kolahtaako vai ei...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, ehkä hyväkin, jos odotukset eivät ole hirveän korkealla. Minä ainakin odotin turhan paljon. Mutta hauska nähdä kuinka sinun käy. Jään odottelemaan arviotasi :)

      Poista
  6. Mielenkiintoista. Tämä on ollut jo tovin lukulistallani, mutta vielä en ole päässyt illalliselle. Enköhän vielä sinne pääse... =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, katsotaan kuinka sinun illallisesi kanssa käy ;)

      Poista

♥ Kiitos kommentistasi!

Kommenttisi tulee näkyviin heti hyväksymisen jälkeen. Kommentien hyväksyntä on käytössäni roskapostin estämiseksi. Pyrin vastaamaan kommentteihin mahdollisimman nopeasti.