perjantai 2. toukokuuta 2014

Yksitoista kirjallista faktaa minusta

(Kuvassa viimeisin kirjaostokseni.)

Näin perjantain kunniaksi - nyt kun olen vihdoin ylipäänsä sisäistänyt, että tänään on perjantai eikä suinkaan maanantai, vaikka päivä on kyllä tuntunut keskivertoa maanantaita maanantaisemmalta - ajattelin vihdoin tarttua saamaani haasteeseen (toinen vaatii vielä pohdintaa). Omppu nimittäin haastoi minut jo hyvä tovi sitten vastaamaan haasteeseen, jossa kuuluu kertoa itsestään 11 asiaa ja sen jälkeen vastata haastajan esittämiin kysymyksiin. Olen haasteeseen vastannut pariinkin otteeseen, mutta väliäkö tuon, kerta kiellon päälle ja mitä näitä nyt on. Tällä kertaa pyrin kertomaan vain kirjallisia faktoja itsestäni, osan ehkä olen kertonut aiemminkin, mutta kerta kiellon päälle ja...

Haasteen ohjeet:

1. Jokaisen haastetun pitään kertoa 11 asiaa itsestään. 
2. Pitää vastata haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Haaste tulee laittaa eteenpäin 11 bloggaajalle, joilla on alle 200 lukijaa.
5. Sinun tulee kertoa, kenet olet haastanut.
6. Ei takaisin haastamista.

11 faktaa

1. En juurikaan lue dekkareita, enkä täysin käsitä suomalaisten rakkautta niitä kohtaan.

2. En koskaan voi katsoa kirjasta tehtyä elokuvaa ennen kirjan lukemista, paitsi jos kirja ei ole lukulistallani tai en ole muuten siitä erityisen kiinnostunut. Muutamia poikkeuksia toki löytyy aina.

3. Saatan lainata tai ostaa kirjan kansien perusteella. Kauniit ja kiinnostavat kannet herättävät huomioni ja haluni lukea. Sen sijaan vähemmän kauniit, likaiset tai muuten rähjäiset kannet saattavat lannistaa intoa tarttua kirjaan, vaikka olisin siitä muuten kiinnostunut.

4. Tästä syystä olen melko tarkka siitä, minkä kuntoisia kirjoja ostan esimerkiksi kirpputoreilta.

5. Muistan usein yksittäisten kirjojen nimet paremmin kuin niiden kirjoittajat.

6. Nuorempana luin todella paljon, mutta en säännöllisesti kirjoittanut lukemiani kirjoja ylös. Tästä syystä monesti kävi niin, että luin jotain kirjaa kymmenisen sivua, kunnes tajusin jo lukeneeni sen. Toki näin on käynyt vanhempanakin tai sitten en muista, olenko vai enkö ole jotain teosta lukenut.

7. Koulussa paras kotitehtävä oli lukea romaani - sain siis tehdä sitä, miten vietin muutenkin mieluiten vapaa-aikaani.

8. Vaikka jo nuorena olin kirjanörtti ja pärjäsin koulussa, niin ehdin silti viettää myös villit teinivuoteni. Ikimuistoinen on se vähemmän villi vappu, jonka päätin koeviikon vuoksi viettää kotona vaatehuoneessa lukien (voi kyllä, se oli hiljaisin huone kotonamme!) pippaloiden sijaan ja kaverini sitten soittelivat bileistä ja kertoivat, mikä meno. Siellä minä biologian kirjan äärellä pohdin, että valitsinkohan väärän tavan viettää vappua. Haha.

9. Kirjat ja lukeminen on ainoa asia/harrastus, johon en ole vielä koskaan kyllästynyt. Joskus on kausia, jolloin lukee vähemmän kun ei jaksa, ehdi tai sitten on niin paljon muuta puuhaa, mutta koskaan ei ole ollut oloa, että jostain syystä en vaan enää lukisi. Mitä sitten oikein tekisin?

10. Nuorena luin lähes aina syödessäni (aamupalaa tai välipalaa), mutta nykyään en enää oikein osaa. Nykyään nautin enemmän siitä, kun voi vaan maata kirjan kera sängyssä kaikessa rauhassa.

11. Lukeminen on minulle kuin matkustaminen. Kirjojen kautta pääsen toisiin maisemiin ja toisten elämään. Todellisuuspakoilua parhaimmillaan.

11 kysymystä ja vastausta

1. Jos sinulla olisi taikasauva, minkä asian muuttaisit maailmassa?
Pottereihin uskoen maailmanrauhaa taikasauvan kanssa on turha tavoitella, mutta tekisin jotain ekologisemman ja eettisemmän maailman ja elämän puolesta. Esimerkiksi räyhäävä roskis voisi olla keino estää ihmisiä heittelemästä roskia vääriin astioihin. (Olisin näköjään hyvin TYLSÄ taikasauvan käyttelijä.)

2. Kuka on esikuvasi?
Tove Jansson. Hänessä yhdistyy sellaiset asiat, jotka toivoisin löytyväni itseltänikin. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän naista arvostan niin taiteilijana kuin ihmisenäkin.

3.  Miten sinusta tuli sinä?
Osasta saamme kiittää (tai syyttää) vanhempieni geeniperimää, mutta monta mutkaa on täytynyt kulkea, hetkeä elää ja kirjaa lukea, että tähän on päädytty. Ja vielä jonain päivänä olen ehkä enemmän minä kuin nyt. Tai sitten vain erilainen minä. Toivottavasti hyvä sellainen.

4. Alkuvuotesi hulluin tapahtuma?
Huhtikuun hammasepisodi tulee ensimmäisenä mieleeni. Vai kuinka usein kaksi viisaudenhammasta päättävät tasan kahden viikoin välein tulla siihen pisteeseen, että ne on akuutisti poistettava?

5. Lempikaupunkisi?
Turku, koska se on oma ja Tallinna, koska siellä yhdistyy kaunis, karu ja historian havina kiinnostavalla tavalla. Olen myös hieman lämmennyt Helsingille, vaikka se onkin makuuni hieman suuri.

6. Lausahdus, jolla kuittaat hankalan tilanteen?
"Elämää se vain on." Ehkä vähän hölmö, mutta toimii esimerkiksi jos jonain perjantaina, jota luulee maanantaiksi, kaatuu töissä portaissa ja sen jälkeen äkkiä vilkaisee ympärilleen ettei kukaan vaan nähnyt. No jos joku näkikin, niin "elämää se vain on" ja elämässä ihmiset joskus kaatuvat portaissa.

7. Mikä on parasta ihmisessä?
Ystävällisyys, lämpö ja rakkaus.

8. Biisi, jota useimmiten hyräilet?
Huonon kuulomuistini vuoksi mieleeni ei koskaan jää biisit, paitsi ne kaikista kamalimmat. Viime aikoina aika kova on ollut esim "I can't believe it...." ja jatkoa en edes tahdo kirjoittaa tänne, riittää että se soi päässäni juuri nytkin.

9. Lempipuheenaiheesi saunassa?
Jännä kysymys! Minusta sauna on hyvä paikka olla hiljaa, mutta usein siellä tulee juteltua muka syvällisiä, jotka eivät kuitenkaan pilaa rentoa fiilistä.

10. Mikä on hyvä tapa aloittaa päivä?
Nukkumalla pitkään, heräämällä ilman herätyskelloa ja juomalla noin 3 dl mantelimaitoon tehtyä lattea. Useimmiten näistä toteutuu vain viimeinen. Mutta sekin on jo aika hyvä!

11. Aurinkorasvasi suojakerroin?
Pitäisikin ostaa uusi aurinkorasva. En pala herkästi, mutta luultavasti ostan jotain jonka kyljessä on numero väliltä 15-30.

Kiitos Ompulle kiperistä kysymyksistä. Pistivät väsyneen aivot koetukselle. Koska olen aiemmin haastanut kysymyksien kera useamman, niin tällä kertaa haastain vain erään uunituoreen kirjabloggarin kertomaan 11 kirjallista tai vähemmän kirjallista faktaa itsestään! Ole vain hyvä, Mikko!

Muille oikein mukavaa viikonloppua!

9 kommenttia:

  1. Jaan tuon sinun faktatietosi kohdan 1: minulla on välillä jopa aikomuksia tarttua dekkareihin ja kokeilla jotain hehkutettua mutta sitten kuitenkin vaihdan suuntaa ja tartun johonkin muuhun. En tiedä, mikä niissä dekkareissa ei vain innosta.. Ainoampia lukemiani taitaa edelleen olla lukiossa luettu Leena Lehtolaisen Kuolemanspiraali.

    Silloin, kun vielä asuin kotona, minäkin luin syödessäni -tosin en kirjaa vaan äidin ja enoni lapsuuden aikaisia Aku Ankkoja. :-D Saatan joskus vieläkin nostalgiahetkinä kotikotona käydessäni napata Akun syömislukemiseksi silloin, kun syön yksin vaikkapa aamupalaa. Kirjaan saatan tarttua syödessäni, jos se on niin huikea, että ei malta olla nenä kiinni kirjassa. Viimeksi näin taisi käydä Poikani Kevinin kanssa.

    Seuraleikki on mahtilöytö! Ihanaa viikonloppua! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen muutaman dekkarin lukenut, mutta en niistä juurikaan innostunut. Agatha Christien parista kirjasta kyllä tykkäsin, mutta hyvin nopeasti koin ja koen, että dekkarit alkavat toistamaan itseään.

      Minäkin luin Aku Ankkoja! Mutta usein myös kirjoja. Minäkin jonkun oikein vetävän kirjan äärellä saatan syödä, esimerkiksi Pottereiden kanssa päädyin usein tähän, mutta harvemmin kuitenkin. Pelkään myös enemmän sotkevani kirjat kuin ennen. Nuorena sitä ei niin miettinyt.

      Seuraleikki on huikea löytö! Olen innoissani. Kiitos samoin :)

      Poista
  2. Kivoja juttuja sulla tässä!

    Mää olin ennen tosi tarkka, että olin lukenut kirjan, ennen kun menin katsomaan elokuvan, mutta nykyään minusta on tullut rennompi. Muutamat kokemukset ovat olleet todella miellyttäviä: kävin katsomassa elokuvan, pidin siitä, sitten luin kirjan, joka paljastui aivan erinlaiseksi kun elokuva, mutta osasin jotenkin suhtautua siihen oikein, jolloin päädyin tykkäämään sekä kirjasta että elokuvasta. Jos olisin lukenut kirjan ensin, olisin varmasti vihannut elokuvaa. Eipä ainakaan harmittanut, että maksoin 10+ € leffalipusta :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, jos tykkäsit :)

      En minäkään ehkä enää niin tarkka ole. Tai nykyään en enää koe tarvetta lukea aivan kaikkea, joten voin hyvin katsoa elokuvan ja olla lukeamatta kirjaa. Mutta jos jokin on vaikka lukulistallani, niin silloin ehdottomasti ensin kirja ja sitten ehkä vasta leffa :) Mutta totta se, että usein kirjan jälkeen elokuva tuntuu pettymykseltä.

      Poista
  3. Kiitos, kiitos haastesta. Mutta tuli tuosta Janssonin kirjasta mieleen, että voisin lainata joskus sinulta noita lukemiasi Janssonin muumittomia teoksia. Siis heti kun jaksan. Kirjastosta kun en löytänyt yhtä ainuttakaan. :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä! Juu, minulla ei niitä montaa ole, mutta saat toki lainata. Hassua, ettei löytynyt, kun itse löysin ihan vaan hyllystä kun kävin lainaamassa. Tosin lainasin Maarian kirjastosta.

      Poista
  4. Mainostan Kunniallista petkuttajaa. Tykkäsin todella paljon, tosin sopii toukokuuta paremmin helmikuuhun. <3

    (Haastajasi oli keksinyt kivat kysymykset. Näitä oli kiva lueskella!)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaha. Nii siis että tuo yllä oleva "Juho" oon siis mää. -.-

      Poista
    2. Hihi. Ei sen niin väliä millä nimellä kommentoi, ainakaan minulle. Vaikka Juhona en sinua tunnistanutkaan ;)

      Kunniallinen petkuttaja on lukulistalla ja aion ehdottomasti lukea jossain välissä.

      Näihin oli kiva vastaillakin :)

      Poista

♥ Kiitos kommentistasi!

Kommenttisi tulee näkyviin heti hyväksymisen jälkeen. Kommentien hyväksyntä on käytössäni roskapostin estämiseksi. Pyrin vastaamaan kommentteihin mahdollisimman nopeasti.