torstai 14. elokuuta 2014

Terveisiä Tukholmasta!

 

Tein tänä kesänä jotain sellaista, mitä en ole tehnyt koskaan ennen: kävin ensimmäistä kertaa elämässäni Tukholmassa! On sitä useampikin ehtinyt ihmetellä, että miten olen turkulaisena onnistunut tuon naapurimaan välttämään. No, onneksi tuo virhe on nyt korjattu, sillä Tukholma oli ihana! Olen vieläkin ihan pyörryksissä kaikista ihanista ihmisistä, kaduista, rakennuksista, puistoista, suihkulähteistä ja uusista kokemuksista.
 
 

Olen ihastunut Tallinnan vanhaankaupunkiin kovasti, mutta Tukholmassa tuo turistien ja rihkamakauppojen täyttämä pienikujainen vanhakaupunki ei tehnyt yhtä suurta vaikutusta. Enkä ihastunut varauksetta Tukholman varsinaineen keskustaankaan. Sen sijaan voisin pakata laukkuni vaikka heti ja muuttaa Södermalmiin, jossa sijaitsi hotellimme sekä monta kivaa kahvilaa ja persoonallista pikkuputiikkia. Yleisesti Tukholmassa ihastutti meren läheisyys, puistot, kaikki persoonallinen ja erilainen. Tukholmaan verrattuna nämä Suomen kaupungit vaikuttavat varsinaisilta takapajuloilta. Heh, no ihan kivaa täälläkin on!
 
 

Ihmisten ystävällisyys, iloisuus ja avoimuus sai kaltaiseni suomalaisen hämilleen ja samoin ihmisten tyylikkyys! Eikä tyylikkyys niinkään ollut riippuvaista vaatteista tai asusteista - vaikka toki niistäkin - vaan tavasta olla ja kantaa itsensä. Ihan kuin olisi kauempanakin Euroopassa käynyt! Tai enhän minä tiedä, kun en ole käynyt, mutta kyllä huomasi, että enää ei olla Suomen puolella. Ihana tuulahdus jotain uutta!


Mutta Tukholmasta on jo muutama yö. Viime yö vietettiin Turun saaristossa, ja ihmeteltiin miten meidän kaupunkikissoista oli muutamassa viikossa tullut varsinaisia mökkikissoja. Tänään ylitettiin meri vesisateessa, kissat mukana. Pian loma loppuu ja arki asettuu, mutta sitä ennen täytyy vielä kerran pakata laukut ja käydä moikkaamassa elokuisia maalaismaisemia sekä Helsinkiä. Ei malta pysähtyä, kun on kerran liikkeelle lähtenyt.
 
Ja kyllä, luet edelleen kirjablogia ja kirjajuttujakin on tulossa, sillä nytkin kesken aivan huippu kirja, mutta ei ihan vielä. Minä nautin vielä hetken lomasta, nauttikaa tekin lomasta tai arjesta tai mitä kenelläkin on meneillään. 

(Kuvien heikohko laatu johtuu siitä, että olen ottanut ne puhelimellani. Vaikka uskollisena kannoin Tukholmassa painavaa kameraa kaulassani lähes koko ajan, niin silti puhuttelevimmat kuvat löytyivät puhelimesta. Ne hetkessä, vähän sinne päin napatut kuvat vaan tuntuivat antavan enemmän kuin ne harkitut patsaskuvat, joita löytyi kamerasta.)

6 kommenttia:

  1. Tukholma on kyllä mainio. Olen ihan vasta viime vuosina havahtunut siihen. Olisi kivaa tehdä kunnon reissu sinne, tähän mennessä olen ollut vain päiväreissuilla.

    Iloa alkavaan arkeen! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan se mainio. Suosittelen kunnon reissua. Me oltiin kolme päivää ja silti tuntui, että aika loppuu alkujaan kesken! Päiväreissuja en itse voisi harkita, koska laivakammoisena en kykenisi ylittämään merta ilman, että saisin sen jälkeen hengähtää pari päivää ennen uutta koitosta :D

      Kiitos! Vielä tovi lomaa, mutta sitten alkaa minullakin arki ja syksy. Syksyhän on ihan vaan riippuvainen lomasta :D

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Kiitos, vaikka kuvien laadussa ei ole kyllä kehuminen. Ärsyttävää, kun bloggeri vielä tuntuu suttaavan muutenkin kehnoa laatua kehnommaksi :(

      Poista
  3. Olen muistaakseni ollut viimeksi yli neljä vuotta sitten Tukholmassa äitini kanssa. Matkamuisto on minulle tärkeä, ja siinä ei ollut pääasia kuitenkaan itse Tukholma vaan kenen kanssa ja miksi. Olisi kiva käydä uusintareissulla taas. :)

    Itsekin hämmästelen usein ulkomailla miten muista maista löytyy niin itsevarmoja kulkijoita... Pitäisi varmaan kokeilla pään ylös nostamista ja hymyilyä. (ei viitti)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, että matkamuistoihin liittyy paljon seura. Itse olen nauttinut suuresti meidän kesäisistä reissuista Tallinnaan, mutta aika isona osatekijänä on ollut seura. Toki nyt Tukholmassakin, olinhan parhaassa seurassa, mutta oli se kyllä upea paikkakin.

      Joo, kyllä tämä suomalaisten sisäänrakennettu häpeä tuntuu näkyvän kauas. Ja jotenkin tuntuu ettei kehdata ja itsekään ei kehtaa vaan olla ja tehdä :D

      Poista

♥ Kiitos kommentistasi!

Kommenttisi tulee näkyviin heti hyväksymisen jälkeen. Kommentien hyväksyntä on käytössäni roskapostin estämiseksi. Pyrin vastaamaan kommentteihin mahdollisimman nopeasti.