sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Mitä kuuluu?

mitakuuluu1.pienikirjasto

mitakuuluu1.pienikirjasto

 mitakuuluu_3.pienikirjasto

mitakuuluu4.pienikirjasto

Kuulumiseni voi tällä hetkellä tiivistää kolmeen sanaan: koulu, stressi, väsymys. Toki vivahteita löytyy, kuten koukuttuminen Wireen, jossa meneillään toisen tuotantokauden puoliväli. Kaksi tulossa olevaa tenttiä ja totaalinen lukujumi joka yltää tenttikirjoista yöpöydälle kasaantuneisiin romaaneihin. Olen tosin availlut lukujumia Harry Potterin turvin ja muutaman päivän jähmettymisen jälkeen jatkanut marraskuun lukuhaastetta. Olen etsinyt lisää kynttilänjalkoja kirppareilta ja putiikeista - lopulta tyytynyt kuvien kynttilänjalkoihin ja oman kaapin lasipulloihin. Eilisten pikkujoulujen jäljiltä on hyvä mieli, väsy ja kattoa hipova tiskivuori. Kaksi kissaa nukkuu sängyssä niin houkuttelevina, että tästä sunnuntaista on tulossa virallisesti sunnuntai eli se päivä, kun ei tehdä mitään. Köllötellään kissat kainalossa, luetaan kirjaa muutama sivu, tuijotellaan kattoa ja kun nälkä iskee, pyöräytetään pitsa ja sen jälkeen katsotaan pari jaksoa Wireä. 

Tällä hetkellä elämä pyörii hyvin tiivisti koulun ympärillä ja tästä syystä blogi elää vaihteeksi vähän pienemmällä liekillä. Mihinkään täältä ei olla häviämässä ja eiköhän lukutahtikin tästä vielä piristy - viimeistään sitten joululomalla. Mutta tällä hetkellä aivot käyvät sen verran kuumina koulujuttujen vuoksi, että vapaa-aikaa ei kovin raskaiden romaanien parissa jaksa viettää. Ehkäpä tässä on nyt hyvä sauma vihdoin ja viimein opetella lukemaan vähän kevyempiä kirjoja. Kirjastokissa ainakin maittoi ja Potterhan on melkein parasta, mitä lukea voi.

Eli elossa ollaan, ei ehkä ihan parhaimmissa ruumiin ja sielun voimissa mitä voisi olla, mutta aika hyvissä kuitenkin. Ja eikö näin marraskuussa nyt saakin olla vähän väsähtänyt?

Ai niin. Näin muuten pari yötä sitten unta, jossa kirjoitin blogiin eräästä todellisesta jymy-ylläristä, parhaasta aiheesta ehkä koko blogihistoriani aikana. Aamulla heräsin, ja yritin muistella kovasti, että mikähän tuo maailmankaikkeuden paras aihe olikaan, sillä siitähän voisi oikeasti kirjoittaa. Aamupäivän tavailtuani muistin! Olin nähnyt unta, jossa kirjoitin merkintää Tove Janssonista - suurten ihailujeni kohteesta - ja samassa merkinnässä paljastin, että kaiken sen lisäksi, että Tove on yksi mahtavimpia taiteilijoita ja ihmisiä ikinä, hän on myös isoäitini.

No, jäi juttu kirjoittamatta. Ei siksi, etteikö aihe hyvä olisi. Kyllä kuulkaa se niin hyvä on, että enemmän kuin mielelläni kirjottaisin ja kertoisin moisia juttuja. Mutta valitettavasti aiheen totuuspohja perustuu alitajuntani ilmeisen syviin ja salaisiin toiveisiin. Mutta hyvä uni se silti oli, aamullakin hymyilytti.

Mitä teille kuuluu? Onko marraskuu musertanut vai ollut armollinen?

20 kommenttia:

  1. Mulla on marraskuussa käynyt vähän niin, että vaikka olen ehtinyt lukea ihan kohtuullisen paljon, en ole kauheasti ehtinyt bloggaamaan! Viimeisin taitaa olla viikon takaa ja yleensä bloggaan noin kaksi kertaa viikossa.

    Hienon unet muuten olet nähnyt! Harmi, ettet voinut lopulta kirjoittaa suurta ja paljastavaa bloggausta. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olenkin seuraillut twitterissä lukuhaasteesi etenemistä ja kadehtintu luettuja sivumääriäsi! Ehkä sitä aikaa on kohta jälleen blogatakin, kiva kuitenkin, että ehdit sentään lukea :)

      Täytyy myöntää, että kyllä se vähän riipii, etten tuota mahtavaa postaustani ihan oikeassa elämässä voikaan kirjoitella, mutta onneksi edes unissani ;)

      Poista
  2. Oi miten ihana postaus!

    Marraskuu on minusta masentavuudessaan mainio kuukausi, sillä silloin on lupa käpertyä sängynpohjalle kirjan kanssa. (Joulukuukin lähestyy jo onneksi hyvää vauhtia.) Tänne kuuluu hyvää, vaikka myös hiukan paniikinomaista jännittämistä :D Huomenna suuntaan nimittäin viideksi päiväksi Ruotsiin kouluprojektin kautta ja onhan se aika hurjaa.

    Jaksamisia kouluun ja noin muutenkin, kyllä se loma sieltä vielä tulee!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! ♥

      Minustakin marraskuussa on kivaa se, että saa luvan kanssa völläillä ja lukea kirjoja. Mutta harmi kun muu maailma ei tahdo millään hidastaa ja tajuta tätä, vaan sen sijaan niskaan kaatuu jatkuvalla syötöllä kouluhommia ja tenttejä.

      Oi, nauti Ruotsista ja reissustasi! Varmasti jännittää, mutta eiköhän siitä tule hieno matka. Itse lähtisin Ruotsiin heti, jos voisin.

      Kiitos, kyllä se sieltä tulee!

      Poista
  3. Samaa kuuluu tännekin. Aluksi minulla oli ongelmia vain blogin päivittämisessä lukemieni kirjojen osalta, nyt kontolleni tuli myös kunnon lukujumi. Opiskelut ja muuten vain elämä stressaa ja kaiken kruunaa tietysti kaikennielevä pimeys. Sentään lunta satoi vihdoin! Kunhan se joululoma sieltä pilkistäisi niin voisi alkaa lukea niitä tuttuja ja turvallisia lemppareita, sillä lukujumin varmasti selättäisin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samassa veneessä kellutaan tosiaan. Lukujumi kyllä usein lähtee jollain lempparilla, kuten vaikka Potterilla... Ja mikäs sen parempaa näin pimeänä vuodenaikana kuin lukea Potteria kotona vilttiin kääriytyneenä?

      Eiköhän se loma sieltä pian tule, ainakin marraskuu tuntuu kiitäneen melkoista vauhtia eteenpäin kaikista nurinoistani huolimatta. Tsemppiä sinnekin siis ja toivottavasti lukujumisi hellittää viimeistään lomalla :)

      Poista
  4. Minulla ei ole edes ihmeempiä kiireitä, ja silti blogi hieman jumittelee... =D Lukutahti on hidastunut ja kaikenlainen muu puuhastelu lisääntynyt. Joten älä sinä huoli, bloggaat sitten kun huvittaa! Marraskuu ei masenna sen enempää kuin mikään muukaan kuu - jos minua masentaa, se on ihan sama, mikä kuu on menossa. =D Mutta justiinsa tänään ajattelin, että jes, kohta on tammikuu. Tammikuu on yksi minun lempikuistani.

    Hauska tuo uni! Ihme kun en ole itse nähnyt joskus unta, että Stephen King on itse asiassa salattu isäni tai jotain... =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No onhan se pitkäikäisen blogin elämässä ihan normaalia, että bloggaustahti vaihtelee. Minua kyllä huvittaisi blogata ja lukea, mutta ei tunnu olevan tarpeeksi aikaa ja sitten jos onkin aikaa, on saattanut juuri päntätä koulukirjoja, joten vastapainoksi saattaa kaivata muutakin kuin lukemista :D No mutta, pieniä murheita ja tilapäisiä vain.

      Minulle taas kuukaudet ennen joulua ovat usein mieluisampia kuin ne joulun jälkeiset pimeät. En edes tiedä miksi, koska silloinhan ollaan menossa kohti kesää! Ehkä syy on siinä, että se kesä tuntuu silti olevan niin kaukana...

      Heh, ehkä sinä vielä näet ;)

      Poista
  5. Hah, mahtava uni!

    Marraskuun loppupuoli tuntuu olevan aina sitä kiireisintä aikaa opiskelijalle, mikä on tosi ärsyttävää, kun muutenkin tämä kuukausi on se kaikista väsyttävin vuodessa. Minulla on onneksi vähän helpottanut, kun pääsin töistä lomalle eikä ole enää kuin kaksi luentoa ja yksi esitysilta tälle vuodelle. Pitäisi silti myös kirjoittaa kaksi esseetä, hoitaaa se esitys pois alta, kirjoittaa luentopäiväkirja ja tehdä vielä yksi tentti, puuh! Onneksi nyt on kuitenkin aikaa hiimailla kotona ja tehdä noita juttuja.

    Olen kans viime aikoina lukenut kevyempiä ja ennen kaikkea ohuempia kirjoja, koska tuntuu, että olen tämän vuoden aikana lukenut tosi monta tiiliskiveä. Virkistävää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olihan tuo, harmi, ettei ollut totta! ;)

      Koulujuttuja riittää yhden sun toisella. Sinulla varmasti helpottaa nyt huimasti, kun ei ole töitä vielä koulun lisäksi. Minullakin alkaa helpottaa nyt, kun englanti on takana (jos siis pääsin läpi!), mutta kyllä tuota tekemistä vielä riittää... nyt olen viikonlopun lataillut akkuja, jotta jaksaa ensi viikolla puurtaa.

      Kevyille kirjoille on aikansa ja paikkansa, ehkäpä juuri tämä marraskuu meidän kohdallamme!

      Poista
  6. Marraskuu on ollut minulle ei-niin-masentava-kuin-yleensä. Kouluhommia on, muttei liikaa, ja meidän koulun jännän todistustenantoaikataulun perusteella viime viikolla saatu todistus oli tsemppaava, tyytyväinen 9.7 keskiarvo;) Ja viikon päästä on joulukuu, voi kuinka nopeasti tämä aika menekään! Ihanaa marraskuun jatkoa!! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, että sinulla on ollut vähän vähemmän masentava marraskuu! Vaikka en minäkään tätä ehkä masentavaksi sanoisi, mutta väsyttäväksi kylläkin. Sinä olet hyvän todistuksen tempaissut, sietää olla iloinen! Ja aika rientää, ehkäpä onneksi, sillä joululomaa odotellaan jo kovasti.

      Kiitos samoin <3

      Poista
  7. Ihana uni! Olen juuri nyt Helsingin vallanneesta jouluhässäkästä aivan puhki, joten kiitos postauksestasi saamastani virkistyksestä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana oli uni, jos olisi vielä ollut totta...

      Hih, ihanaa jos sait tästä virkistystä hässäkän keskelle.

      Poista
  8. Voi Katri! Aivan samoja fiiliksiä itselläni menossa tällä hetkellä. Tuntuu, että jokaisena iltana tahtoisi vain suklaata ja lämpimän peiton. Parin viikon ajan teki mieli itkeä joka päivä, mutta nyt kuukausi on siinä vaiheessa, että valoa alkaa näkyä tunnelin päässä kun joululoma lähenee. We can do it! ♥

    Joululomalla sitten kaikkea hauskaa ja paljon romaaneja :)

    Niin ja mainio uni!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tuo on niin totta, että useampana päivänä tekisi mieli vain painua peiton alle karkkipussin kera... toistaiseksi on saanut tyytyä pitkälti siihen karkkipussiin ja kouluhommiin sen ohessa. Raskaita viikkoja ollut puolin ja toisin. Tätä ihanaa opisklijan elämää. Mutta totta, että joululoma siintää jo melkein näkökentässä, joten eiköhän me selvitä. Huuuuuuurjasti tsemppiä sinullekin kaiken raskaan aherruksen keskelle. Palkitaan itsemme sitten joululomalla kaikella ihanalla! <3

      Ja uni oli mainio, sietäisi nähdä useammin yhtä kivoja unia.

      Poista
  9. Apua, mikä uni ;)! Täälläkin marraskuu on vienyt ihan kaikki mehut ja hirvittää edes ajatella, että meillä töissähän se kiire (a.k.a. koesuma ja jouluarvioinnit) on vasta alkamassa. Lukuhaasteen turvin on kyllä tullut luettua ihan päivittäin, mutta bloggailu ja into siihen ovat välillä kateissa. Mutta siellä se joululomakin taas häämöttää - onneksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, harmi, ettei ollut totta! Koulumaailma on kyllä raskas joulun alla ihan joka näkökulmasta katsottuna. Minulla pahimmat kiireet ovat nyt, mutta opettajilla ne iskevät sitten vähän sen jälkeen... ei käy kateeksi! Mutta onneksi tosiana joululomakin on pian, kun vielä hetken jaksaa rutistaa :)

      Ja eiköhän se bloggausintokin taas löydy, ehkäpä lomalla?

      Poista
  10. Kannattaapi käydä mun blogia vähän lueskelemassa, olen antanut sulle vähän kiitoksia siellä;) <3

    VastaaPoista

♥ Kiitos kommentistasi!

Kommenttisi tulee näkyviin heti hyväksymisen jälkeen. Kommentien hyväksyntä on käytössäni roskapostin estämiseksi. Pyrin vastaamaan kommentteihin mahdollisimman nopeasti.