perjantai 12. kesäkuuta 2015

Kirjastoista ja kirjastolaista

paiva11.pienikirjasto
Turun pääkirjaston vanha puoli valmistui vuonna 1903.

Kirjasto on Suomen käytetyin julkinen palvelu ja kunnan budjetista kirjastoille menee 1%. Kirjastopalvelujen olemassaolosta, kattavuudesta ja maksuttomuudesta suuri kiitos kuuluu kirjastolaille, joka on velvoittanut kuntia järjestämään kirjastopalveluja. Nykyinen hallitus on kuitenkin korvaamassa kirjastolain eli tulevaisuudessa kunnilla ei tällaista velvoitetta enää lain mukaan olisi.

Mitä se tarkoittaa?

Olen optimisti ja uskon kirjastoon, joten haluan uskoa myös kirjastojen säilyvän ja muutosten olevan pieniä. Todellisuus saattaa kuitenkin olla karumpi.

Kirjasto ei tuota rahallisessa mielessä, minkä vuoksi se on helppo nähdä kunnan riippakivenä aikoina, jolloin kaikesta säästetään. Järjettömältä se tuntuu, että yritetään säästää palvelusta, johon menee jo nyt monessa kunnassa alle 1% kunnan budjetista. Säästöt eivät voi olla kovin suuria ja kuitenkin alas revitään palvelua, jota käytetään ja kiitellään paljon.

Säästöt ovat jo näkyneet esimerkiksi lähikirjastojen sulkemisena, hankitarahojen vähentymisenä ja muutoksissa henkilökunnassa. Mikäli jatkossa kirjastoja ei turvata lailla, saattavat säästöt olla nykyisiä kovempia.

Kirjastojen olamassaolo keikahtaa vaakalaudalle ja joissakin kunnissa saattaa kirjaston sulkemisesta tulla todellisuutta. Kirjastojen palvelut ja kokoelma saattavat supistua rajusti. Eikä kukaan voi jatkossa taata kirjastojen maksuttomuutta, joka on kuitenkin tasa-arvoisen kirjaston ydin.

Kirjastolain ansiosta kirjastoihin tulee palkata tietyn verran koulutettua henkilökuntaa. Ilman lakia sekään ei ole enää itsestäänselvyys, vaan sivareilla, työllistetyillä ja vapaaehtoisilla saatetaan joutua paikkailemaan rivejä entisestään. Tiedän, että monille on edelleen yllätys, että kirjastotyötä varten koulutetaan henkilökuntaa ammattikoulussa, ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa. Monelle asiakaspalvelu ja hyllyttäminen ovat kirjaston näkyvimmät työt, jolloin muut kirjaston vaativammat työt jäävät pimentoon. Monen saattaa olla vaikea hahmottaa, mitä koulutettu henkilökunta tekee sen lisäksi, että istuu hetken asiakaspalvelijan roolissa ja saattaa joskus hyllyttää.

Kirjaston henkilökunta huolehtii asiakaspalvelun ja hyllyttämisen lisäksi muun muassa hankinnoista, eli päättää mitä uutta tai korvaavaa hankitaan ja mitä ei. He kartoittavat jatkuvasti kokoelmaa pohtien, mitä on tarpeeksi, mitä ei enää tarvita ja puuttuuko jotain. Kokoelman tulee olla kattava, tarpeeksi tuore, mutta kuitenkin syvä. Kirjaston tarkoitus ei ole tarjota vain uutta tai vanhaa aineistoa, vaan molempia rinnakkain. Kokoelmassa tulee huomioida juuri oma asiakaskunta ja sen tarpeet muistaen, että kokoleman tulee olla yleispätevä. Lisäksi huolehditaan tietokannasta ja uuden materiaalin viemisestä tietokantaan. Henkilökunnan tehtäviin kuuluu järjestää koulutuksia kuten esimerkiksi nuorten mediakasvatusta tai pajoja senioreille, joissa opetellaa käyttämään uutta teknologiaa. Lisäksi järjestetään ja organisoidaan tapahtumia. Hakeudutaan liikunta- ja näkörajotteisten luo, jotta heilläkin on mahdollisuus käyttää kirjaston palveluja. Siinä on vasta alku.

Henkilökunta huolehtii, että kirjasto on pysyvä, mutta muuttuva organisaatio, joka pystyy vastaamaan aina uusiin yhteiskunnan tarpeisiin ja vaatimuksiin. Henkilökunta huolehtii siitä, että pysyy ajantasalla ja päivittää omia tietojaan ja taitojaan niin, että myös kirjasto on ajantasainen ja elää tässä päivässä.

Kirjastot ovat asiakkaitaan varten. Niin tiloissa, palveluissa kuin kokoelmissa on pyritty huomioimaan kaikki vauvasta vaariin ja asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin pyritään jatkuvasti vastaamaan. Kirjasto toimii maksuttomana, oikeasti aivan kaikille vapaana julkisena tilana, jonne saa tulla myös ilman kirjastokorttia vaikka koko päiväksi. 

Kirjastossa voi lainata materiaalia (moni yllättyy, mitä kaikkea kirjojen lisäksi voi lainata), lukea tai opiskella (ja vaikka kirjasto ei ole enää täysin hiljainen, niin usein hiljaisempia tiloja on tarjolla niitä kaipaaville), käyttää tietokonetta ja nettiä (omaa tai kirjaston), osallistua erilaisiin tapahtumiin (joita on laidasta laitaan) tai vain hengailla kaverin kanssa. Kirjastossa voi piipahtaa tai istua aamusta iltaan, ja kaikki ovat yhtä tervetulleita.

Kirjasto on oikeasti tasa-arvoistava paikka, joka tarjoaa kaikille välineitä ja apua oppimiseen, itsensä kehittämiseen ja omien tietojan ja taitojen päivittämiseen. Kirjasto on mahdollistaja monelle ja yhteinen yhdistävä paikka kaikille.

Jos kirjastoja suljetaan tai muutetaan maksullisiksi, häviää kirjaston ydin ja tasa-arvo. Näin ollen kaikkien vapaa pääsy kirjastoon evätään ja kirjastoista saattaa tulla harvojen oikeus. Suuret muutokset järsivät kirjastojen laatua.

Nyt onkin hyvä hetki antaa näkyä ja kuulua, miksi kirjastoja tarvitaan, miksi se on kenellekin tärkeä paikka ja miksi kirjastot tulisi turvata jatkossakin lailla!

Kertokaa kommenteissa, omassa blogissanne tai menkää kirjastoon vaikuttumaan, virkistymään ja viihtymään. Vaikka kaverin kanssa!

Ihanaa viikonloppua kaikille!


20 kommenttia:

  1. Kirjastoa tarvitaan ja kuten mainitset blogissasi niin kirjastotoimesta on laki, jossa mainitaan, että "Kunnan tehtävänä on tässä laissa tarkoitettujen kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen " tehtävää tarkennetaan, että joko yksin tai yhdessä muiden kuntien kanssa.

    Itse olen tykästynyt lähikirjastojen itsepalvelumahdollisuuteen. Käyn kesällä miltei päivittäin kirjastossa.

    Tästä olen blogannut alkuvuodesta:
    http://deekoo-javiel.blogspot.fi/2015/02/hirvensalon-kirjasto.html

    Turussa tehtiin uusi pääkirjastorakennus ja samoihin aikoihin muistaakseni lopetettiin sekä Martin kirjasto, että Mikaelinkirkon lähellä oleva kirjasto. Kuvassa on vanha pääkirjastotalo, jossa kävin jo 1960-luvun lopulla.

    Meitä kaikkia uhkaavat säästöt, jotka minusta johtuvat siitä, että olemme eläneet pian vuosikymmenen yli reippaasti varojemme ja yli kansakunnan kestävyyden. Jos valtion velan korkoprosentti nousee on velanhoitokustannukset suurin yksittäinen menoerä.

    Valtion budjetti on luokkaa 54 miljardia, opetus- ja kulttuurin momentti on 6,8 miljardia euroa, valtion velan korko on luultavasti noin 1,8 miljardia, mutta jos korkokanta nousee esim. 5%:iin on korkosummakin 5 miljardia (sadasta miljardiasta velkaeurosta), jos korko olisi 10% on velan korko pelkästään 10 miljardia, onneksi korot ovat olleet viime vuosina miltei nollassa, jos kasvu lähtee käyntiin nousee korkokin, sillä rahalle on silloin muutakin kysyntää..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsepalvelua on kiitelty ja on hienoa, että sen turvin kirjasto voi olla pidempään auki, tavoittaa enemmän asiakkaita ja mahdollistaa kirjastoon pääsyn monelle. Itsepalvelukirjastokin työllistää henkilökuntaa, sillä toki samat työt siellä täytyy tehdä kuin muuallakin, vain asiakaspalvelua on rajoitetusti. Lisäksi kirjastojen videovalvonta vaatii päivystävää henkilökuntaa toisaalla, vaikka he eivät kirjastossa paikan päällä (aina) olekaan.

      Turun pääkirjaston uusi puoli on hieno ja perusteltu. Pääkirjaston kävijämäärä vuodessa on yli miljoona ja lainoja tehdään yli 3 miljoonaa. Turun kokoisella kaupungilla tulee olla kattava ja hyvä pääkirjasto. Esimerkiksi ennen lastenosasto oli aivan liian pienissä tiloissa, jotka eivät vastanneet todellakaan olemassa olevia tarpeita. Lähikirjastoja suljetaan mm. vähäisten kävijöiden ja lainamäärien vuoksi. Onneksi pääkirjaston sijainti on sen verran hyvä, että keskusta-alueelta sinne pääsee useita reittejä pitkin jalan, pyörällä tai vaikka autollakin. Omasta mielestäni myös Martista. Sen sijaan toivon, että kauempana olevien lähiöiden kirjastot saisivat jäädä. Esimerkiksi Runosmäestä, Varissuolta, Maariasta tai vaikka Paattisilta on jo ihan liian pitkä matka keskustan kirjastoon.

      En ole hyvä ottamaan kantaa politiikkaan sen syvemmin. Täytyy kuitenkin muistaa, että valtionvelka ei ole samaa sarjaa kuin yksittäisen henkilön ottama velka. Valtiot ovat aina velkaa. Tällä hetkellä Suomen velka on toki suuri, mutta verrattuna moneen muuhun maahan, se on suhteessa vielä pieni.

      Säästöjä toki tehdään, mutta huomioiden miten pieni osa kunnan budjeteista menee kirjastoon, ei kirjastoista säästämällä voi säästät nousta kovin korkeiksi. Lisäksi säästämällä palveluista, jotka usein koskevat eniten vähävaraisempia, kasvatetaan epätasa-arvoa entisestään. Lisäksi näin rajut säästöt vähentävät työpaikkoja monelta alalta ja lisäävät työttömyyttä, joka ei tunnu kovin kestävältä ratkaisulta. Huonovointisuus lisääntyy.

      Minä puhun kirjastojen puolesta, sillä vaikka nyt on taloudellisesti tiukkaa, toivottavasti tulevaisuudessa on paremmin ja silloin on vielä jäljellä näitä hyviä, kaikille suunnattuja palveluja!

      Poista
    2. Yhtä mieltä olemme kirjaston tarpeellisuudesta ja hyödyllisyydestä.

      En ole ottanut kantaa politiikkaan eikä mielestäni Suomen väestörakenteessa, eläkepommissa, nopeassa velkaantumisvauhdissa ole mitään politiikkaa se on lähinnä "matematiikkaa". Säästöissä ollaan yli viisi vuotta myöhässä. Suomi elää säästöistä huolimatta koko ajan velaksi, ja yhä vähemmän on työikäisiä tätä velkaa maksamassa.

      Valtioilla on aina ollut velkaa, mutta Suomella ei ole ollut. Kreikan esimerkki näyttää, että vaikeuksia tulee, ja Argentiina 2000-luvun alussa. Valtion velkoja ei anneta anteeksi, kaikki pitää lopulta maksaa pois. Koska euron kurssi on Suomelle kiinteä, on pakko suorittaa kulujen karsinta, tämä fakta on taloudetiedettä. Ennen tehtiin Suomessa devalvaatio, devalvaatiot toistuivat suhteellisen säännöllisesti. Devalvaatio tehtiin juuri ennen Suomen EU-jäsenyysneuvotteluja.

      Turussa panostetaan seiniin. Kirjastoon satsattiin (hyvänä puolena on mainitsemasi toimintojen keskitys, lasten osasto ja lehtilukutila), nyt teatterin korjaukseen. Turun Hirvensalon Syvälahden koulua sen sijaan ei ole vieläkään aloitettu, vaikka sinne pitäisi tulla päivähoitotiloja, peruskoulua, kaikkea muuta tilaa, sen vuoksi lukioyhdistymisissäkään ei edetä Luostarivuoren ja Lyseon kohdalla.

      Poista
    3. Suomen velkatilanne on kuitenkin moneen muuhun maahan verrattuna vielä hyvä ja monessa muussa velkaantuneemmassa maassa ei ole päädytty samankaltaisiin leikkauksiin kuin täällä. Minä näkisin, että velasta huolimatta ratkaisujen pitäisi olla pitkälle tähtääviä ja kestäviä, kaikki huomioivia.

      Vaikka tässä postauksessa sivuankin aiheen puolesta väkisinkin politiikkaa, pyrin pitämään sen kuitenkin minimissä täällä kirjablogissani. Siksi en viitsi kommentoida sen enempää Turussa tehtyjä ratkaisuja, vaikka niitä onkin tullut välillä paljon ihmeteltyä.

      Kiitos kiinnostavista kommenteistasi. Kiva, että tämä juttu herättää ajatuksia puolin ja toisin :)

      Poista
    4. Hyvä, että on optimisuutta, sitä pitä ola :)

      Suomen velkaa voi verrata minusta vain Ruotsin velkaan, joka on pohjoismainen hyvinvointivaltio. Ruotsi ei ole velkaantunut, sillä on oma valuutta.

      Monet muut Euroopan valtiot eivät tarjoa ilmaista koulutusta ja kaikkea muuta ilmaista julkista palvelua kuten Suomi.

      Kuten olen omassa blogissani jo aiemmin linjannut kirjasto on peruskoulun ja lasten neuvoloiden ohella palvelu, josta ei minusta voi eikä kannata leikata. On eräitä muista palveluja, mistä ei voi leikata, kuten perusterveydenhuolto, poliisi, pelastustoimi ja puolustus.

      Olen elänyt aikaa, jolloin oli oppikoulu ym. silloinkin tultiin toimeen. Finanssikriisin jälkeen noustiin 1990-luvun alussa. Silloin oli asuntolainan korotkin 15% ..

      Poista
    5. Myös Ruotissa on velkaa, mutta se millaisia leikkauksia on tehty vai onko tehty lainkaan siellä, ei ole minulla ainakaan tiedossa. Ilmeisesti leikkaukset eivät kuitenkaan ole olleet yhtä rajuja, kuin mitä täällä on tulossa.

      Kaiken perusta on mielestäni terveydehuolto, koulutus ja myös se kirjasto. Niihin pitäisi leikkauste sijaan panostaa. Monessa maassa on nähty mihin se johtaa, kun tuloerot kasvavat eikä pohja hyvinvoinnille ole kunnossa.

      Poista
  2. Hieno kirjoitus! Kirjastopalvelujen leikkaaminen kirjastolakia muuttamalla huolestuttaa myös itseäni, sillä vaikka suurempien paikkakuntien pääkirjastot varmasti jatkavat kukoistustaan, on etenkin pienemmillä paikkakunnilla ja sivukirjastoilla vaarana tipahtaa kokonaan kelkasta. Rahoitusta leikattaessa kokoelmat eivät uudistu ja tietotekniikka vanhenee, jolloin lumipalloefektin tavoin myös käyttäjämäärät laskevat. Etenkin koulujen yhteyteen rakennettujen kirjastojen soisin jatkavan toimintaansa, sillä ne ovat koulutuksen ja lasten ja nuorten lukuharrastuksen kannalta elintärkeitä instituutioita. Jos kirjasto on lähellä käyttäjiään on siellä myös helpompi käydä useammin.

    PS. Ulkopaikkakuntalaisena pääsin tutustumaan Turun pääkirjastoon kevättalvella ja ah, kun se oli ihana! Vanha puoli oli arkkitehtuurisesti kaunis ja hyvin säilynyt, ja siirtymä uuteen puoleen oli mielestäni erittäin onnistuneesti toteutettu. Ainakin tuona päivänä käyttäjiä oli myös kohtalaisen paljon, vaikka visiittimme oli keskipäivällä ja keskellä viikkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Minuakin huolettaa pienten paikkakuntie tilanne sekä lähikirjastot. Etenkin nuorimpien lasten näkökulmasta ajateltuna pitkät kirjastomatkat eivät välttämättä tule kysymykseenkään kulkemisen vuoksi ja toisaalta sama pätee usein vanhuksiin. Koulutuksen, oppineisuuden ja omien tietojen päivittämiseen kirjasto on korvaamaton. Kirjasto onkin parhaita tapoja lisätä ja mahdollistaa lasten (ja kaikkien!) lukeneisuus. Lisäksi koulujen ja kirjaston tekemä yhteistyö on arvokasta, ja siksi on hyvä, että koulujen läheisyydessä on yhä kirjastoja.

      Turun pääkirjasto on upea, joka kerta sitä tulee itsekin ihasteltua niin asiakkaana kuin työntekijänkin näkökulmasta. En ole koskaan ollut pääkirjastossa sen auki olessa niin, etteikö asiakkaita riittäisi. Kesäisin on usein hiljaisempaa, mutta muuten piisaa vilskettä! Aamuisin ennen kirjaston avaamista on lähes poikkeuksetta jonoa. :)

      Poista
  3. Hieno kannanotto, Katri! Minulla ei oikeastaan ole siihen lisättävää, nyökyttelen vain täällä. Kannatan lähikirjastojen säilyttämistä; kokoelmien ei tarvitse olla isoja, sillä jos kaipaa jotain tiettyä kirjaa, sen saa varaamalla omaan kirjastoonsa. Tärkeintä on yhteinen, tasa-arvoinen ja epäkaupallinen tila, jossa jokainen pääsee (tarvittaessa opastetusti) tiedon, kulttuurin ja viihteen äärelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos.
      Minäkin kannatan lähikirjastojen säilyttämistä, vaikka sitten osa-aikaisesti omatoimisena.

      "Tärkeintä on yhteinen, tasa-arvoinen ja epäkaupallinen tila, jossa jokainen pääsee (tarvittaessa opastetusti) tiedon, kulttuurin ja viihteen äärelle." Juuri näin!

      Poista
  4. Onhan se kaunis tuo vanha pääkirjasto. Kun muutin Turkuun, ensimmäisenä suunnistin tuohon vanhaan pääkirjastoon. Nykyisin käytän melkein pääosin Skanssin kirjastopalveluja, koska ne ovat lähellä ja henkilökunta on mukavaa. Kirjastonhoitaja käy kerran viikossa, muuten Monitorin henkilökunta hoitaa kirjastopalvelut, joita yksinkertaistamaan on tuotu lainaus- ja palautusautomaatit. Varatut kirjatkin löytyvät omalla numerolla hyllystä. Tämmöisen yhdistetyn palvelun kirjastot ovat hyvä vaihtoehto, kun mietitään säästöjä.
    Olen odottanut lainausautomaatteja, joita on Ruotsissa. Omalla kortilla voi lainata kirjoja, jotka ovat automaatin sisällä. Varsinkin ostoskeskuksissa tällainen olisi hyvä palvelu. Maailma kulkee eteenpäin, kirjastotkin uusiutuvat.
    Varissuon kirjasto toimii itsepalveluperiaatteella muista kirjastoista en tiedä.
    Kirjastot ovat varsinkin kouluille ja päivähoidolle merkittävä yhteiskasvattaja, joten kirjastojen poistumiset vaikuttavat lasten lukutottumuksiin ja vähentävät lasten ja nuorten kirjastopalveluiden käyttöä. Toisin sanoen vähentävät lukuharrastusta entisestään, jonka on nähty olevan suuntana pelien ja digilaitteiden vallatessa lasten vapaa-ajan.
    Taisin vähän innostua aiheesta, josta kirjoitit hienon alustuksen.
    Minä olen kirjastojen kannalla, mutta myös näiden uusien palvelumuotojen kannalla.
    Pääasia kuitenkin olisi, että lukutottumukset lisääntyisivät eikä anneta niiden vähentyä. Olen valmis marssimaan kirjastojen puolesta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaunis on ja hyvin säilytetty, myös sisällä voi tuntea historian havinan.

      Turussa kaikissa kirjastoissa pitäisi (tietääkseni) olla itsepalveluperiaate, mutta omatoimisuus on vasta muutamassa, lisääntymään päin tosin. Neuvontaa ja opastusta on tarjolla kaikissa, paitsi omatoimisissa vain silloin tällöin. Tuollaisista Ruotsin lainausautomaateista en ole kuullutkaan, mutta vaikuttaa kiinnostavalta ratkaisulta! Pitää seuraavalla viisitillä ottaa asiasta selvää :) Kirjastojen tulee ja kuuluu kehittyä yhteiskunnan mukana, mutta palvelujen karsimista se ei mielestäni tarkoita.

      Minusta lähikirjastoihin pitäisi voida satsata sen verran, että etenkin lapsilla ja vanhuksilla olisi niihin helppo pääsy. Muuten juuri lasten lukeminen saattaa vähentyä rajustikin, koska harvalla on mahdollisuus pitkiä matkoja kulkea kirjastoon.

      Kiva, että innostuit aiheesta. Se olikin vähän taka-ajatukseni tässä, että herättäisi ajatuksia ja ehkä keskusteluakin.

      Niin minäkin olen!

      Poista
  5. Pikaisesti kommentoin ja nostan peukut pystyyn: hyvä kirjoitus! Kirjasto on minulle sydämenasia monestakin syystä - ei vähiten siitä, että työskentelen kirjastoalan yrityksessä eikä siksi, että jo lapsuudesta saakka moni hyvä muisto liittyy kirjastoon.

    Kirjastot ovat hyvä peruspalvelu: maksuton ja tasa-arvoinen tiedon välittäjä ja säilyttäjä. Kirjastot tarjoavat paitsi tietoa, myös elämyksiä - jokaiselle. Tästä on hyvä pitää kiinni. Koulutettu henkilökunta on a ja o monessakin. Minä en kannata kovin suurta automatisointiakaan, sillä monelle ihmisten kohtaaminen kirjastossa voi olla melkein elintärkeää.

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katja!

      Minullekin asia on tärkeä toki siksi, että opiskelen alaa ja toivon tulevaisuudessa löytyvän työpaikkoja, mutta olen puhunut aina kirjastojen puolesta ja ollut ahkera kirjaston käyttäjä. Minusta se on yksi parhaita palveluja, joita voi yhteisin varoin olla.

      Automatisointi on tietyissä asioissa todella järkevää, kuten vaikka palautus ja lainaus. Mutta toki itseänikin kylmää ajatus lisääntyvistä omatoimikirjastoista, jos se tarkoittaa samalla näissä kirjastoissa olevan asiakaspalvelua vähemmän. Sillä kuten sanoit, monelle ihmisen kohtaaminen kirjastossa on tärkeää ja osa asiakkaista haluaa selvästi hoitaa kaikki asiat neuvontatiskissä - ei varmaan siksi, ettei muuten osaisi, vaan voidakseen jutella. Ja minusta siihenkin pitää olla mahdollisuus. Lisäksi kirjaston käyttö ei ole kaikille helppoa, joten apua pitää olla tarjolla.

      Poista
  6. Hyvä kirjoitus ja kannanotto kirjastojen puolesta! Ja tuo uskomus, että kirjastossa ei ole muita töitä kuin asiakaspalvelu ja hyllytys, olen kuullut sen liian monta kertaa ;)

    Pienen kirjaston kirjastotätinä olen huolissani sekä kirjaston että oman työpaikkani tulevaisuudesta. Olen kyllä aina ajatellut, että on hyvinkin todennäköistä, että oma työura tulee koostumaan useista eri palasista, enkä mitä todennäköiimmin tule eläköitymään nykyisestä työpaikastani. Mutta tällä hetkellä ainakin täällä Pohjois-Karjalassa on ongelmana se, että jos työpaikka menee minulta vaikkapa näiden hallituksen suunnitelmien takia alta, niin uuden työpaikan saaminen tulee olemaan todella, todella vaikeaa. Poliitikot puhuvat päivästä toiseen, miten työttömät pitää saada töihin. Täällä päin niihin puheisiin vastataan kysymyksellä "minne töihin?". Töitä ei riitä kaikille halukkaille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjastotyötä pitäisi selkeästi tuoda enemmän esille. Esimerkiksi some olisi hyvä väline näyttää, mitä kaikkea takahuoneissa tehdään ja mihin päivät kuluvat. Siihenkin toki tarvitaan aikaa ja välineitä, mutta minusta kirjastojen pitäisi panostaa itsensä markkinointiin. :)

      Pienet kirjastot minuakin huolettavat. Minusta kirjaston pitäisi olla lähellä asiakkaita, eikä ne kyllä sitä ole, jos yhä enemmän kirjastoja suljetaan ja toimintaa supistetaan. Tottakai kirjastojen käyttö vähenee, jos sinne kirjastoon ei pääse!

      Monella paikkakunnalla on sama ongelma. Töitä ei riitä kaikille, koska työpaikkoja karsitaan koko ajan. Melkoinen ristiriita.

      Toivotaan, että saat pitää työpaikkasi ja asiakkaat kirjastonsa. Nyt vain täysin voimin markkinoimaan ja pitämään kirjasto elinvoimaisena :)

      Poista
  7. Kiitos tärkeästä kannanotosta, Katri! Kirjastojen palvelut ovat tärkeitä tasa-arvoisen sivistysvaltion tulevaisuuden takaajana. Voisi sanoa, että suomalaisten lukutaidon ja yleissivistyksen pohja on luotu kirjastolaitoksen työllä. Erityisen tärkeää on lasten ja nuorten lukutaidon eteen tehty työ ja uusien kirjojen tarjonta. Jos kirjastolaitos päästetään rappeutumaan, voidaan ruveta puhumaan luokkayhteiskunnasta - niistä, joilla on varaa ostaa kirjoja ja palvelua ja niistä, joilla ei ole varaa sivistykseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi!
      Olen täysin samaa mieltä kanssasi ja näin asia on. Terveydenhuolto, koulutus ja kirjastot ovat palveluja, jotka tasaavat tehokkaasti ihmisten lähtökohtia ja tuloeroja, sekä mahdollistavat monelle paremman tulevaisuuden. Niistä en lähtisi leikkamaan - mutta toiset tekevät juuri niin.

      Poista
  8. Minusta Ruotsin velka on noin 40 % BKT:sta ja alenemaan päin, vaihtotase on positiivinen ja työttömyys alempi. Suomen velan kasvuvauhti lienee Europan nopein, velka lienee puhkaissut 60%:n BKT:n rajan, talouskasvu on ollut pitkään pakkasella.

    Olen hämmästynyt väitteistä, että tässä tilanteessa voisi jatkaa ennallaan, luultavasti lama tulee olemaan 1990-lukua suurempi. Jos säästöjä ei itse tehdä, tekee ne joko komissio tai joku muu rahoittajataho. Kannatan tasaista tulonjakoa, mutta konkurssit ovat leikanneet myös suuria tuloja, joten tulonjako ei ole muuttunut juuri nyt epätasaisemmaksi, aiemmin kyllä. Koska pääomaliikkeet ovat vapaat on tärkeää luoda vakautta ja ennustettavuutta.

    VastaaPoista
  9. Kirjoitat painavaa asiaa! Kiitos tästä kirjastojen puolustuspuheesta <3

    On vaikeaa kuvitella omaa kotipaikkakuntaani ilman kirjastoa! Se on kuitenkin ehdottomasti eniten käyttämiäni ja tärkeimpiä kunnan tarjoamia palveluja, ollut jo lapsesta asti. Sääli, jos hallitus menee romuttamaan tämän tärkeän järjestelmän.

    VastaaPoista

♥ Kiitos kommentistasi!

Kommenttisi tulee näkyviin heti hyväksymisen jälkeen. Kommentien hyväksyntä on käytössäni roskapostin estämiseksi. Pyrin vastaamaan kommentteihin mahdollisimman nopeasti.