tiistai 30. kesäkuuta 2015

Rainbow Rowell: Eleanor & Park

eleanor ja park 
pienikirjasto

Rainbow Rowell: Eleanor & Park
Sivut: 329, Orion books 2013
Kieli: Englanti
Ensimmäisen kerran julkaistu 2012

Miksi tästä kirjasta ei puhuta missään? Missä on hypetys ja kyynelvirrat? Miksi Tähtiin kirjoitettu virhe oli juttu ja tämä ei? (Tai onhan tämäkin juttu muualla, mutta miksi se juttu ei ole rantautunut tänne Suomeen? Miksi tätä ei ole suomennettu?) 

Sattuipa vielä niin, että kun halusin lukea tämän kirjan, sitä ei saanut Vaski-kirjastoista lainkaan englanniksi. Ruotsiksi löytyi yksi kappale, kuten myös viroksi, mutta ei englanniksi. Olin jo aikeissa ostaa kirjan omakseni, mutta sitten huomasin yhden englannikielisen kappaleen olevan hankinnassa Vaski-kirjastoon, joten varasin sen heti ja sain lopulta luettavaksi asti.
 
Eleanor & Park on karun suloinen, koskettava ja aito nuortenkirja, joka jättää jäljen. Eleanor & Park on tarina nuoruudesta, ulkopuolisuudesta ja suuresta ensirakkaudesta. Samaan aikaan se on kuvaus kurjista kotioloista, koulukiusaamisesta ja rikkinäisistä ihmisistä. Virkistävästi kirjan tarina sijoittuu 80-luvun loppuun, on realistinen eikä sisällä kolmiodraamoja. Kirja on ihanan perinteinen sisältäen silti jotain uutta. Mukavaa vaihtelua kaiken dystopian keskellä.

Eleanor on koulun uusi tyttö, räikeän erottuva ja erilainen. Hänen tarinansa on karu ja kotiolot kurjat. Parkin kotiolot ovat hyvät, hän on asunut ikänsä samoilla kulmilla ja tuntee muut nuoret, mutta kokee ulkopuolisuutta ja identiteettikriisiä korealaisen äitinsä vuoksi. Nuoret kohtaavat ja kuin sattuman oikusta päätyvät istumaan koulubussissa vierekkäin. Siitä alkaa heidän tarinansa, varovaisen verkkaasti, mutta lopulta täyteen vauhtiin kiihtyen.

Kirjan lukeminen tuntuu yhtä aikaan raskaalta, ihanalta ja jännittävältä. Eleanorin tarina ei ole kevyttä luettavaa, vaan riipivää ja ihon alle menevää. Kuitenkin Eleanorin ja Parkin hitaasti syttyvä rakkaus on suloista ja hyvällä tavalla huvittavaa, sitä lukee mielellään ja muistelee mielessään, millaista on olla 15 vuotias. Jännitystä tuo tarinan loppuratkaisun odottaminen, sillä kirjan alussa annetaan selkeitä viitteitä siitä, ettei tarinalla ole vain onnellista loppua. Tarinan edetessä tuntuukin kuin pitelisi kädessään räjähtämäisillään olevaa miinaa - koko ajan tietää sen räjähtävän, ei vain tiedä koska ja miten.

Yllätyin siitä, miten ihastuttava Eleanor & Park lopulta oli. Vaikka en ole enää teini, tarina vetosi siitä huolimatta ja tuntui ilahduttavan aidolta. Pidin siitä, ettei tarinaa oltu liikaa siloiteltu, mutta kuitenkin tilaa oli myös nuortenkirjaan sopivalle taianomaisuudelle, mahdollisuuksille ja toivolle. Ihana nuortenkirja!

Eleanor & Park ei ehkä ole elämää suurempi tai maata mullistava teos, mutta eihän jokaisen kirjan tarvitse ollakaan. Nuortenkirjana teos on todentuntuinen, koskettava ja mieleen painuva. Se voi avata silmiä, toimia vertaistukena tai tuoda lohtua, kyynelvirran kera toki. Ja kirja saattaa tuoda nuoruuden mieleen niille, jotka olivat teinejä 80-luvulla. Minullekin se toi, vaikka teini-ikäinen olinkin 2000-luvulla. 

Suosittelen kirjaa ehdottomasti nuorille ja vähän vanhemmillekin lukijoille, jotka pitävät hyvistä ja koskettavista tarinoista. Ja kirjastolaiset hoi, nostakaa tämä esille.



Toisaalla: Ei vain mustaa valkoisella, Kasoittain kauniita sanoja, Kirjaneidon tornihuone, Notko, se lukeva peikko, Opus eka

2 kommenttia:

  1. Tuohon ensimmäiseen kysymykseesi vastaa varmaan hyvin sulkujesi sisältö: kirjaa ei ole suomennettu. Se on vähän hassua, kun Tähtiin kirjoitettua virhettäkin varmaan myytiin ihan hyvin. Tai ehkä monet nuoret lukevat kirjansa jo englanniksi ja kun tämän kannessa on John Greenin kehut, niin ehkä se on suorilta ostettu omaksi. En tiedä, mutta mietinpähän vain!

    Täytyy kyllä kans lukea tämä kun osuu kirjastosta käsiin (täälläkin lainattavissa vain yksi kappale), kohta kaksi vuotta roikkunut tbr-listalla, niin oishan tuo aikakin! Välillä kaipaa jotain keveää ja laadukasta nuortenkirjallisuutta, ja tämä ilmiselvästi on just sitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. Lähinnä mietinkin, että miksi kirjaa ei ole suomennettu, vaikka se on muualla menestynyt teos. Onhan teos käännetty viroksi ja ruotsiksikin kin! Kirjailija tuntuu muutenkin vetävän vertoja John Greenille ja minusta tämä oli yhtä hyvä, ellei jopa parempi kuin Tähtiin kirjoitettu virhe. Toki nuoret lukevat paljon nykyään englanniksi, mutta sitten tosiaan ihmettelen, miksi tätä on niin vähän kirjastoissa tarjolla... HMM. No, onhan sitä monia samankaltaisia teoksia, jotka eivät täällä tule käännetyiksi tai pääse juurikaan esille. Ne täytyy tietää, että osaa kaivata ja etsiä.

      Lue ihmeessä! Ihan kevyimmästä päästä tämä ei ole rankkojen aiheidensa puolesta, mutta ei onneksi turhan synkkäkään, vaan ihan mukava lukea.

      Poista

♥ Kiitos kommentistasi!

Kommenttisi tulee näkyviin heti hyväksymisen jälkeen. Kommentien hyväksyntä on käytössäni roskapostin estämiseksi. Pyrin vastaamaan kommentteihin mahdollisimman nopeasti.