sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Tuula Kallioniemi: Pako


Tuula Kallioniemi: Pako
Sivut: 126, Otava 2015
Kannen suunnittelu: Jussi Kaakinen 

Tällä kertaa blogissani poiketaan tutuilta raiteilta, sillä kirjoitan lastenkirjasta. Nimittäin Tuula Kallioniemen kirjasta Pako, joka on yksi tämän vuoden Finlandia Junior -ehdokas.* En kuitenkaan tarttunut kirjaan ehdokkuuden vuoksi, vaikka se onkin kiva bonus, vaan töiden vuoksi. Olen tällä hetkellä töissä kirjaston lastenosastolla ja olen huomannut, että vaikka minulla on tuntumaa lastenkirjallisuuteen, alkaa se tuntuma olla hatara. Ne 15 vuotta sitten omassa lapsuudessani pinnalla olleet kirjat eivät ole enää varsinaisesti mitään hittejä (muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta). Nyt hyllyissä nököttävät uudet, itselleni vieraat kirjat. Kirjoja voi toki suositella muiden suositusten perusteella, mutta välillä kaipaan parempaa tuntemusta. Ja mikäpä sitä tuntemusta paremmin toisi kuin niiden kirjojen lukeminen?

Kallioniemi ei ole minulle täysin vieras, vaan olen lukenut hänen tuotantoaan itsekin lapsena. Tuottelias ja nyt Finland Junior -ehdokkaana oleva kirjailija tuntui hyvältä vaihtoehdolta kun päätin palata lastenkirjojen maailmaan. Ja sitä se olikin.

Pako kertoo neljästä eri tavalla yksinäisestä lapsesta. Matildan vanhemmat eivät ehdi pysähtyä huomaamaan Matildaa töidensä vuoksi, ja Matilda latelee heille keksittyjä nimiä, kuin hänellä olisi ystäviä. Oikeasti häntä kiusataan koulussa. Samuel on muuttanut niin usein, ettei hän ole ehtinyt tutustua muihin lapsiin. Hänen äitinsä hössöttää ja varoittelee kaikesta niin, että Samuel haluaa kahta kovemmin syöksyä kohti vaaroja. Anders on köyhän lähiön lapsi, jolle köyhyys on tuttua. Koulussa häntä kiusataan kuten Matildaakin. Ja sitten on Carita. Se lapsi, jota pidetään lukkojen takana.

Yllätyin miten monta aihetta ja teemaa näin pieneen kirjaan mahtui. On yksinäisyys, eri tavoin etäiset vanhemmat, köyhyys, alkoholismi, tuloerot, koulukiusaaminen, ystävyys, huumeet, perhekoti, kidnappaus ja mitä vielä! Ihan hengästyttää pelkkä luettelointi. Monista aiheistaan huolimatta kirja on sujuva ja erilaiset teemat nousevat esiin luontevasti. Ne ovat tosiasioita tarinan taustalla. Hienovaraisia vihjeitä, joita voi jäädä pohtimaan. 

Kuten teemoista voi päätellä, kirja ei ole kepein lastenkirja. Aiheet ovat rankkoja ja itse tarina pakomatkoineen on myös jännittävä, ehkä jopa vähän ahdistava. Edes minulle, aikuiselle ihmiselle, kirja ei ollut mikään kepeä välipalateos. Aiheet olivat tuttuja ja koskettavia. Pala todellista elämää.

Pidin kirjan kielestä. Se oli hyvää ja laadukasta. Yksinkertaista, täynnä kauniita lauseita ja sanakäänteitä. "Punainen ongenkoho nypytti hiljaa kaislikossa. Aurinko läikehti melkein tyvenellä meren pinnalla. Laiskat pikku laineet liplattivat harvakseltaan vasten sielää rantakalliota." (Sivu 5.)

Kirja on mainio, ja suosittelen sitä nyt ja jatkossakin mielelläni. Aivan pienimmille lukijoille kirja ei mielestäni sovi, mutta yli kymmenen vuotiaille kyllä. Rankkojen, mutta tärkeiden aiheiden vuoksi se sopii hyvin luettavaksi esimerkiksi kouluun tai yhdessä vanhempien kanssa. Kirja herättää varmasti ajatuksia, joista on hyvä keskustella. Kirja ei myöskään anna kaikkeen valmista vastausta, joten loppu saattaa jättää jälkeensä paljon kysymyksiä.

Kirjalle pisteitä jännittävyydestä, kauniista kielestä ja tärkeistä aiheista.

*Finlandia Junior -ehdokkaat:

Siiri Enoranta: Surunhauras, lasinterävä (WSOY)
Tuula Kallioniemi: Pako (Otava)
Elina Lappalainen, Christel Rönns: Nakki lautasella - mistä ruoka tulee (Tammi)
Veera Salmi: Mauri ja vähä-älypuhelin (Otava)
Nadja Sumanen: Rambo (Otava)
Mila Teräs - Karoliina Pertamo: Hämärinkäinen (Karisto)
 

4 kommenttia:

  1. Tämä on kyllä mielenkiintoinen kirja: jännittävä ja vähän tosiaan ahdistavakin. Todentuntuinen ja hengästyttävän monipuolinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. Ja vaikka olikin näin monipuolinen, silti pysyi hyvin kasassa. Ei rönsyillyt tai tuntunut täyteen ahdetulta.

      Poista
  2. Tämä pisti Finlandia Junior -ehdokkaista ensimmäisenä silmään kivan kannen perusteella, ja haluaisinkin kovasti päästä tämän joskus piakkoin lukemaan. Kirjastosta onkin kaikki ehdokaskirjat kovasti nyt lainassa ainakin täällä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa lukea, jos yhtään kiinnostaa. Minua kiinnostaisi tämän lisäksi myös Enorannan ja Lappalaisen kirjat. Ehkä pitää lukea kaikki...

      Mutta juu, täälläkin ovat lainassa olleet. Ihan hämmennyin, kun tämä löytyi kirjaston hyllystä! Oli kyllä ainoa kappale paikalla, ja sen verran vinhaa ovat menneet lainaan, että piti heti lainata itselle kun sen näin!

      Poista

♥ Kiitos kommentistasi!

Kommenttisi tulee näkyviin heti hyväksymisen jälkeen. Kommentien hyväksyntä on käytössäni roskapostin estämiseksi. Pyrin vastaamaan kommentteihin mahdollisimman nopeasti.