maanantai 4. tammikuuta 2016

Richard Yates: Revolutionary Road


Richard Yates: Revolutionary Road, Otava 2010
Suomentanut: Markku Päkkilä
Sivut: 403
Alkuteos: Revolutionary Road 1961

Luin Revolutionary Roadin viime vuoden puolella ja se olikin viime vuoden luetuista kymmenen parhaan joukossa. Siitä huolimatta tai ehkä juuri siksi, että aloitin kirjan elokuussa laivassa matkalla Tukholmaan (siitä muistona kuvassakin oleva polaroid) ja jonka luin loppuun vasta joulukuun viimeisinä päivinä kotona. Huikean hieno teos, joka ei ole syyttä noussut klassikkoasemaan ja jonkinlaiseksi perusromaaniksi, joka antaa pohjaa monelle ja jonka ainakin jokaisen kirjallisuutta harrastavan pitäisi lukea.

Revolutionary Road on kuvaus yhdestä avioliitosta ja monesta keskiluokkaisesta amerikkalaisesta. Keskiössä ovat Frank ja April, joiden nuoruuden haaveet on tylsäksi muodostunut elämä syönyt. Aprilista ei tullut näyttelijää ja Frank istuu päivänstä toimistossa. Heillä on kaksi lasta, kiillotettu julkisivu ja hieman vinoon meneviä kuvitelmia itsestään. Mutta he päättävät toimia, hyvästellä väkinäisen elämänsä ja muuttaa Pariisiin elämään elämää, joka on kaikkea muuta kuin heidän nykyisensä. April voi hankkia elannon, jotta Frank voisi viimein keskittyä itseensä ja ehkä molemmat löytävät vielä oman kultaisen kutsumuksensa, ehkä he vielä voivat aloittaa uuden, oikean aidon elämän ja tehdä asiat toisin.

Haaveensa edessä he ovat innostuneempia, kiinnostuneempia ja kiinnostavampia. He ovat pariskunta, joka aikoo jättää taaksensa tylsän tavallisen lähiön sekä hyvästellä naapurit, joille he kertovat suunnitelmistaan drinkkilasit käsissään. Suuret suunnitelmat ja haaveet ajavat heidät kuitenkin lopulta pettämisen kierteeseen, jossa he pettävät sekä toisiaan että itseään.

Revolutionary Road on synkkä ja ruma - kirjan henkilöt ovat toinen toistaan kamalampia. Se on tarkkanäköinen ja syvällinen, ja paljastaa ihmisistä puolia, joita ei ehkä haluaisi paljastettavan. Se on hauska ja viihdyttävä, ironinen ja ivallinen. Kirja nostaa vienon, hieman kieron hymyn huulille. Se on syvällinen ja analysoitavaa tarjoava, mutta kuitenkin vaivaton ja helppolukuinen. Kirja tuikkaa jonnekin syvälle ja sitä voi tulkita eri tavoin.

Pidin kirjan moniulotteisuudesta, tarkkanäköisyydestä ja rakenteesta. Pidin kirjan melankolisesta, jopa masentavaksi taittavasta tarinasta, joka oli kuitenkin näennäisesti kevyttä luettavaa. Kirja on synkkä, ja toisaalta ei ollenkaan. Ennen kaikkea se on ironinen.

Kirja olisi melkein täysien viiden pisteen kirja, mutta puolikas jää pois, sillä vaikka kirja on hyvä ja sitä luki helposti, niin kirjan imu ei ollut niin vahva, etteikö tätä olisi voinut roikuttaa keskeneräisenä pitkiä aikoja. Ihme kyllä se ei tehnyt kirjalle hallaa - ajan kanssa kirja kasvoi vielä suuremmaksi. Siitä huolimatta täysien pisteiden kirjalta vaadin sen, ettei kirjaa voi pitää yöpöydällä kuukausia lukematta. 

♥½

Muissa blogeissa: Kannesta kanteen, Leena Lumi, Lukuisa, Taas yksi kirjablogi, Ullan luetut

10 kommenttia:

  1. Revolutionary Roadissa on kyllä sitä jotakin. Tuo vinon hymyn tai virneen nouseminen on hyvin kuvattu.
    Muistan, että omaan lukukokemukseeni vaikutti erään tuttavani samanaikaiset parisuhdekiemurat ja luin kirjaa aika vahvasti sen läpi.
    Muistaakseni tästä tehty elokuvakaan ei ole hassumpi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä on kyllä älyttömän hyvin kuvattu kauhea parisuhde, jossa on kuitenkin varmasti jotain monelle tuttuakin. Hieno kirja.

      Elokuvan haluaisin nähdä. Itseasiassa olen pantannut elokuvan katsomista, sillä halusin lukea kirjan ensin. Seuraavaksi siis elokuvan pariin :)

      Poista
  2. Itse en ole lukenut tätä enkä edes katsonut elokuvaa, voisi lisätä tämän lukulistalle! Kuulostaa kiintoisalta kirjalta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen. Minusta tämä on hyvin sellainen perusromaani, joka kannattaa lukea :)

      Poista
  3. Sarkasmin olin jo unohtanut, minun muistoissani kirja on pohjattoman surumielinen. Luin sitä toisaalta kauhean turhautuneena siitä, että henkilöt hukkasivat elämänsä kaikkeen turhanpäiväiseen, toisaalta ymmärtäen ja tunnistaen. Välillä taisin vihatakin koko opusta, lähinnä varmaan siksi, kuinka väistämättömästi siinä kuljettiin kohti tuhoa. Mutta kun pääsin viimeiselle sivulle, muistan ajatelleeni että olipas hienosti kerrottu ja vaikuttava tarina.

    Tulee taas sellainen olo, että voisi lukea uudestaan. Silloin tällöin suosittelen kirjaa töissä, se tuntuu olevan aina hyllyssä. Jotenikin se on kuitenkin sellainen, että en ole koskaan tyrkyttänyt sitä kenellekään, ja yleensä kun kertoo vähän mistä on kysymys, ei asiakkaat kiinnostu. Pitäisi varmaan muuttaa taktiikkaa ja aloittaa esittely siitä, kuinka hienoa ja oivaltavaa kerrontaa siinä on, ja kertoa sitten vasta aihe :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirja on surumielinen, mutta myös piikikkään terävä ja nerokas. Mutta minullakin otti aikaa lukea tämä, ehkä juuri siksi, että tämä on hyvin toivoton. Vaikka sitten toisaalta luin kirjaa mielelläni, kun vain sain tartuttua siihen. Vaikea teos, joka herättää monelaisia tunteita. Tätä ei ole kiva lukea tarinan kannalta, mutta kerronna kannalta kyllä!

      Suosittelemisen arvoinen kirja, joskin minäkin lähestyisin tämän kanssa vähän varoen ja tunnustellen, sillä ei ehkä ole nappivalinta sille, joka ei jo valmiiksi lue paljon tai ainakin enemmän kuin pari kirjaa vuodessa. Ehkä?

      Minä voisin hyvin ajatella joskus palaavani tämän ääreen. No, ainakin elokuvan puitteissa ;)

      Poista
  4. Tämä on yksiä parhaimpia ikävimpiä ja surullisimpia kirjoja, joita olen lukenut. Taidokasta kerrontaa!

    Elokuvaa kehun myös, tykkäsin etenkin Kate Winsletistä roolissaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinun suositukseksi oli yksi iso syy, että tähän tartuin. Kiitos siis sinulle! <3

      Ja voi hitsit, elokuvaakin kehunut sen verran moni, että aion kyllä ehdottomasti katsoa. Vielä vähän aikaa sitten se taisi olla Netflixissä, mutta on varmaan poistettu, kun ei ole toviin osunut silmiin. Täytyy tarkistaa asia ja lainata sitten vaikka kirjastosta :)

      Poista
  5. Enpä ymmärrä, miksi en ole tätä lukenut, vaikka monesti käsissä pyöritellytkin. Sinun tekstisi jälkeen olen jokseenkin varma, että tämä olisi aivan täysin minun(kin) kirja. Kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kokeile ihmeessä. Minusta tämä oli tosi hyvä!

      Poista

♥ Kiitos kommentistasi!

Kommenttisi tulee näkyviin heti hyväksymisen jälkeen. Kommentien hyväksyntä on käytössäni roskapostin estämiseksi. Pyrin vastaamaan kommentteihin mahdollisimman nopeasti.