lauantai 23. huhtikuuta 2016

Selja Ahava: Taivaalta tippuvat asiat



Selja Ahava: Taivaalta tippuvat asiat, Gummerus 2015
Sivut: 222
Kansi: Jenni Noponen 

Mitä jos taivaalta tippuu jäälohkare ja jää sen alle? Tai mitä jos voittaa lotossa kahdesti jättipotin? Entä jos salama iskee viidesti? Näin tapahtuu Selja Ahavan romaanissa Taivaalta tippuvat asiat ja juuri näiden herkullisten aiheiden vuoksi kirja on niin houkutteleva.

Mutta ei se pelkästään siihen jää. Tarina on kiinnostava, hauska ja yllättävän syvällinen. Tarinasta löytyy kauneutta, kaihoa, surua ja elämän mielettömyyttä. Ahava kirjoittaa taitavasti ja varmoin ottein sujuvaa tekstiä, jota on nautinto lukea. Lukukokemus oli niin hyvä ja intensiivinen, että kirja oli pakko lukea lähes yhdeltä istumalta. 

Kirja on ylistävät bloggauksensa ja hypensä ansainnut, ja yhdyn mielelläni tuohon kuoroon.

Pienen soraäänen kera vain. 

Kun olin lukenut kirjasta ensimmäiset 30 sivua, meinasin jättää kirjan kesken. En siksi, että se olisi huono, vaan siksi, että se tuntui niin tylsän varmalta. En tahtonut saada otetta kirjan siloitellun kauniista kuoresta. Annoin kirjalle kuitenkin vielä toisen mahdollisuuden ja luinkin lopun kerralla. Tarina ei tuntunut enää liian siloitellulta tai liian varmalta. Lukiessani mietin, että tämä saattaa kivuta vuoden kymmenen parhaan joukkoon. 

Lukemisen jälkeen lukuhetken into laantui kuitenkin nopeasti. Vaikka kirjan lukeminen oli nautinto, tuntui, että jotain jäi uupumaan. Kirja ei jättänyt jälkeensä kovin vahvaa jälkeä. Harmi.

Yleensä kirjoitan kirjoista (niin) nopeasti blogiin (kuin kiireiltäni ehdin), mutta nyt on mennyt 10 päivää, joiden aikana olen muun muassa ajatellut, että mitä jos en kirjoittaisi tästä lainkaan (vaan kun olen päättänyt, että kirjoitan jokaisesta lukemastani, niin siitä pidän kiinni). Ei siksi, etteikö kirja ihan aidon oikeasti olisi hyvä, mutta minulla ei vain oikein ole mitään sanottavaa siitä.

Kirja on hyvä. Se kannattaa lukea. Mutta ei tästä tullut minulle lempikirjaa tai edes tämän vuoden kirjaa. Kirja tarjosi todella hyvän lukukokemuksen, se riittää minulle, mutta siitä on pirun vaikea kirjoittaa. Ehkä kirja on tämän vuoden 10 parhaan joukossa, mutta hyvin todennäköisesti se ei ole.

Siitä viis. Lukekaa itse tai jos olette jo lukeneet, kertokaa omia fiiliksiänne kirjasta!

Taivaalta tippuvat asiat on ollut Finlandia-palkintoehdokkaana sekä voittanut EU:n kirjallisuuspalkinnon.


7 kommenttia:

  1. Minulla taas oli niin päin, että alku putosi kuin kevätsade, mutta innostukseni hiipui kirjan edetessä. Luin tätä romaanina ja olisi ollut ehkä parempi tapa lukea tätä toisiinsa liittyvinä kertomuksina tms.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, hassua! Vaikka näinhän me luemme kirjoja eri tavoin. Minä jotenkin osasin odottaa, että tässä on eri kertomuksia, joten minulla ei ollut sen suhteen mitään ongelmaa.

      Poista
  2. Minä pidin tästä paljon. Alku kiehtoi, keskivaiheilla ehkä hieman herpaannuin lukijana, mutta lopussa taika palasi. Pitäisi lukea se Ahavan edellinenkin romaani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minuakin kiinnostaa Ahavan aiempi romaani, kyllä tämä sen verran vaikutti kuitenkin :)

      Poista
  3. Minuun tämä teki vaikutuksen. Kirja oli hienosti kirjoitettu ja jotenkin toiveikas.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin tämä oli hyvä, vaikka vähän laimean jäljen jättikin.

      Poista
  4. Mulle kävi alun kanssa ihan samoin: se tuntui tosi varmalta, melkein tylsältä. Mutta sitten, jotenkin, kirja lähti lentoon. Minuun tämä kyllä jätti jäljen. Huomaan mm. pohtivani säännöllisesti erikoisia sattumuksia. Ahavan edellinenkin oli hyvä, mutta se taas ei ilmeisesti jättänyt kovin voimakasta jälkeä: en muista siitä enää oikein mitään.

    VastaaPoista

♥ Kiitos kommentistasi!

Kommenttisi tulee näkyviin heti hyväksymisen jälkeen. Kommentien hyväksyntä on käytössäni roskapostin estämiseksi. Pyrin vastaamaan kommentteihin mahdollisimman nopeasti.