tiistai 27. syyskuuta 2016

Emma Cline: Tytöt



Emma Cline: Tytöt, Otava 2016
Suomentanut: Kaijamari Sivill
Sivut: 298
Kannen suunnittelu / kuva: Suzanne Dean / Neil Krug
Alkuteos: The Girls 2016
Kirjastosta

Emma Clinen esikoisromaani Tytöt on varmasti yksi tämän vuoden kohutuimpia teoksia. Kirjasta kohistiin jo ennen julkaisua - siitä käytiin hurja tarjouskilpailu, joka päättyi kahden miljoonan dollarin sopimukseen. Teoksen käännösoikeudet on myyty 34 maahan. Eikä kirja ole pelkkä kohukirja, vaan kehuttu ja kiitelty sellainen.

Kun käsissä on tällainen kirja, siihen ei ole mahdollista asennoitua neutraalisti. Odotukset ovat väkisinkin korkeat ja vaikka valmistautuisi pettymään, värittää sekin lukukokemusta. En tiennytkään kuinka suhtautuisin kirjaan ja niinhän siinä kävi, että alku oli pettymys.

Mutta annoin kirjalle aikaa kasvaa suureksi. Luin kirjaa hitaasti, useampana päivänä. Samalla unohdin kirjaan kohdistuvan hypen ja annoin kirjan olla vain kirja. Ja niin kirja voitti minut puolelleen. Kirja ei täyttänyt odotuksiani, ja kukapa niin mahdottomaan tehtävään olisikaan pystynyt, mutta sain kirjan hienoudesta kiinni. Lopulta pidin kirjasta paljon.

Kirja on kiihkä ja armoton kuvaus tytöistä ja tyttöydestä. Kirjan odottava tunnelma kutkuttaa, riipii ja pakahduttaa. Kirja on rohkea ja voimakas, yllättäväkin. Vaikka ensin tuntui, etten saa otetta, ettei tässä ole mitään hienoa, niin yhtäkkiä huomasin, että olisin vain halunnut puhua lakkaamatta kirjan naiskuvasta, tapahtumista, syistä ja seurauksista. Samalla kirja salakavalasti koskettaa sisintä, jättää pienen jäljen ja herättää ajattelemaan.

Mistä Tytöt kertoo? No, tytöistä. Taustalla Kalifornia ja 1969-luvun kuuma kesä. Evie on neljätoista ja tylsistynyt. Sitten hän kohtaa Suzannen, tummatukkaisen hippitytön, johon ihastuu. Saadakseen olla Suzannen kanssa hän päätyy mukaan kommuuniin, jonka keskushahmo, tai pikemminkin Jumala, on Russel. Palvottu Russel, jonka vaikutuspiirii koskettaa myös Evietä. Siellä hän pysyy, ehkä pakottavasta halusta kuulua jonnekin. Nuoren tytön kasvutarina saakin aivan uudenlaisia käänteitä. Etenkin kun karu totuus viimein pilkistää ihastuksen ja ihanteen takaa. 

Mutta olisiko tarina voinut mennä toisin? Mikä lopulta on totuus?

Kirjan fiktiivisten tapahtumien pohjana on tositarina Charles Mansonin johtamasta kultista ja murhista, jotka ravistelivat aikanaan vieden ihmisiltä turvallisuuden tunteen ja saaden heidät lukitsemaan kotinsa ovet.

Vaikka Tytöt taitaa olla tämän vuoden kirja, minulle se ei yllä aivan siihen. Kirja on kuitenkin vaikuttava ja vahva esikoisteos, johon on hypen takia vaikea olla pettymättä. Siitä huolimatta kirjalle kannattaa antaa mahdollisuus, ei hypekirjana, vaan ihan vain kirjana. Ehkä Tytöt valloittaa sydämesi. Emma Cline valloitti omani.



11 kommenttia:

  1. Tämä kirja kiinnostaa kovin, enkä tiennytkään, että se on ollut tällainen kohukirja. Nyt kiinnostaa vielä enemmän, mutta tuon hypen takia en nyt jää odottamaan sisällöltä ihmeitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haa, oikeasti mietin, että onkohan joku voinut välttyä tältä hypeltä! Näköjään ;)

      Kirja kannattaa lukea. Minusta kirja on hyvä, vaikka kohu sille tekeekin hallaa.

      Poista
  2. Kuulostaa kaikesta huolimatta hyvältä! En ole vielä päässyt tähän tarttumaan, mutta listalla se töllöttää.
    Joskus tuntuu hankalalta kirjoittaa kirjasta, jonka "kaikki" ovat jo lukeneet. Itselle tulee joskus tunne, että haluaa pitää kirjasta yhtä paljon kuin kaikki muutkin, mutta ainahan niin ei käy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta tällaiset kirjat on sekä vaikea lukea (kun odotukset ja todellisuus eivät kohtaa, ja omaa suhdetta kirjaan joutuu hakemaan) että niistä voi olla haastavaa kirjoittaa.

      En itse mietiä sitä, että haluaisin pitää kirjasta tai etten voisi kirjoittaa, vaikka en pitäisikään. Nyt tuntui siltä, että haluan sekä tuoda sen esiin, ettei kirja vastannut kohun aiheuttamia odotuksia, mutta on kuitenkin ihan hyvä kirja. Ei mullista maata, mutta on ehdottomasti luettava.

      Esikoisena tämä on vahva!

      Poista
  3. Hyvin sanottu: tälle kannattaa antaa mahdollisuus nimenomaan kirjana. Tytöt ei ole mikään erityisen vaikuttava romaani, mutta se on hyvin kirjoitettu ja hurjan kiinnostava. Cline tavoittaa paljon nuoruudesta ja teksti ja suomennos ovat kertakaikkisen sujuvat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kohukirjaksi tämä on aika laimea, mutta kirjana ihan hyvä. Kyllä tästä paljon sai irti ja ajattelemisen aihetta. Ja kyllä, teksti ja suomennos olivat oikein hyviä!

      Poista
  4. Tämä oli niin selkeä lapsen hyväksikäyttökirja, että huh huh. Rakkauden ja hyväksymisen puute voi ajaa nuoren mihin vain, ikäviinkin tekoihin. Hieno kirja itsensä etsimisestä, kehityksestä ja rakkauden kaipuusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, tässä on sekin puoli. Hyväksymisen puute ja sen kaipuu, jonnekin kuulumisen tarve voi saada liittymään sellaiseenkin, joka ei ehkä olisi niin toivottua.

      Kirjasta kyllä riittäisi puhuttavaa!

      Poista
  5. Vitsit jos tässä olisi paneuduttu paremmin tyttöyteen, tyttöjen väliseen suhteeseen ja vallankäyttöön, niin olisin pitänyt tästä enemmän ja ehkä voinut antaa anteeksi vahvan yhteyden Charles Mansonin kulttiin! No, kiinnostava esikoiskirja kuitenkin, laitan Clinen seurantaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, kuten sinulle kommentoinkin, niin minua yhteys kulttiin ei häirinnyt, vaan päinvastoin kiinnosti. Luin hetki sitten hyvän jutun tästä kirjasta - enkä nyt tietenkään saa päähäni, että mistä! - ja siinä pohdittiin sitä, miten päähenkilöä kuvattiin lapsena ja sitten taas aikuisena, millaista oli tyttöyden ja toisaalta naiseuden kuvaus. Minä kyllä pidin. Ei kirja lemppariksi noussut, eikä ole maailmaa mullistavin, mutta esikoisena ihan hyvä. Minäkin haluan nähdä mitä Cline kirjoittaa seuraavaksi!

      Poista
  6. Olen lukenut tästä erilaisia esittelyjä, osa nihkeitä, osa hypeä. Itse sivuutin kultin, sitä vatvottiin joskus 1970-luvulla liikaa. Luin tämän tyttöjen kautta ja voi minä viiihdyin tarinassa. Luin aiemmin keväällä Rainbow Rowellin Eleanor & Parkin, siinä oli nuoren tytön kasvua, jollain tavalla samaa. Sekin kosketti minua.

    VastaaPoista

♥ Kiitos kommentistasi!

Kommenttisi tulee näkyviin heti hyväksymisen jälkeen. Kommentien hyväksyntä on käytössäni roskapostin estämiseksi. Pyrin vastaamaan kommentteihin mahdollisimman nopeasti.