lauantai 12. marraskuuta 2016

Emma Puikkonen: Eurooppalaiset unet



Emma Puikkonen: Eurooppalaiset unet, Wsoy 2016
Sivut: 179
Graafinen suunnittelu: Anna Makkonen
Finlandia-palkintoehdokas
Kirjastosta

Olin lukenut Eurooppalaisia unia 30 sivua, kun oli pakko kirjoittaa muistiin: vau. Kirjan luettuani oli fiilis sama ja muistiinpanotkin: vau, vau ja vau

Eurooppalaiset unet on episodiromaani, joka kuljettaa lukijaa pitkin Eurooppaa aina 1980-luvulta vuoteen 2027. Lyhyissä episodeissa välähtelee eri ihmiset Euroopan historiassa tai kuvitellussa tulevaisuudessa. On Berliinin muuri, lakkoja, mielenosoituksia ja yksittäisten ihmisten kohtaloita. Romaanissa ihmisten tarinat risteävät ja kietoutuvat yhteen. Kevyt maaginen realismi - vai reaalifantasia? - värittää tarinoita. Episodeissa ei pureuduta vain siihen, mitä on tapahtunut, vaan ennemminkin siihen mitä olisi voinut tapahtua tai mitä voisi tapahtua. 

Eurooppalaiset unet on todella hieno, fiksu, kantaaottava ja koskettava teos. En muista koska viimeksi olisin lukenut yhtä vahvaa episodiromaania tai romaania ylipäänsä. Vaikka kirja on ohut vain 179 sivullaan, niin teos on kokoaan suurempi. Kirjan lukeminen ei käynyt hetkessä, vaan se vaati aikaa ja kirjan lukeminen tuntui välillä jopa hengästyttävältä. 

Hengästyttävyys viittaa siihen, että kirjan lukeminen oli paikoin raskasta. Kirjassa käsitellään suuria asioita, eikä niitä voi lukea pysähtymättä ajattelemaan. Välillä kirjaan tarttuminen tuntuikin vaikealta, koska tiesi, ettei luvassa ole mikään kevyt välipala vaan kunnon tuhti annos. Harvoin näin tärkeistä asioista saa aikaiseksi kovin leppoista luettavaa. Mutta jos pitäisi antaa kirjalle jostain miinus, niin se olisi yksi episodi, joka omaan makuuni tuntui hieman irralliselta ja väkinäiseltä, vaikka perustellusti se  mukana kokonaisuudessa olikin. Episodi tuntui hieman horjuttavan muuten halittua kokonaisuutta, mutta toisaalta en tiedä onko se huono asia vai kaivattu särö, jota ilman kirja ei olisi mitä se nyt on.

Olen hehkuttanut tänä vuonna varmasti kyllästymiseen asti kotimaisia uutuuksia ja olen tainnut useamman kohdalla mainita, että teos on yksi vuoden parhaimpia kotimaisia. Jälleen täytyy todeta sama. Eurooppalaiset unet on ehdottomasti yksi vuoden parhaimpia kotimaisia enkä lainkaan ihmettele saati ole pahoilla siitä, että kirja on Finlandia-palkintoehdokkaana.  

Ehdokkuuden vuoksi kirja on varmasti tällä hetkellä monen lukulistalla ja hyvä niin. Mutta omalle lukulistalleni kirja päätyi kirjabloggaajaystävien vinkistä. Iteasiassa kirja oli lainassa, kun ehdokkaat julkistettiin ja vaikka samantien yritin ehtiä uusimaan lainani (vielä kerran...) niin varausjonossa oli jo useita kymmeniä. Lukemista ei voinut enää lykätä, vaan kirjaan oli tartuttava heti, jos sen laina-ajan puitteissa halusi lukea. Se miksi kirjan lukemista lykkäsin johtui siitä, että historiani Puikkosen kanssa ei ole mutkaton. Luin vuosia sitten hänen esikoisensa Turkulainen näytelmä, jolle en syttynyt. Nyt hävettää lukea oma arvio kirjasta, sillä siitä paistaa, etten ole tainnut ymmärtää kirjasta mitään. Muistiini oli kuitenkin jäänyt nihkeä lukukokemus, joka ei varsinaisesti tuuppinut tarttumaan Puikkosen uutuuteen. Onneksi kuitenkin tartuin. Nyt tekisi kovasti mieli lukea Turkulainen näytelmä uudelleen, josko se vaikka näin reilu viisi vuotta myöhemmin avautuisi paremmin.


Finalndia-palkintoehdokas tai ei, tuleva voittaja tai ei, niin lukekaa tämä. Ostakaa sitten ystävälle lahjaksi. Tämä on hienoa kotimaista kaunokirjallisuutta, jonka tärkeän aiheen pitäisi koskettaa meistä jokaista.

 

17 kommenttia:

  1. Oijoi, tämä on niin hyvä. Toivon kirjalle kaiken mahdollisen menestyksen, toivon sen pokkaavan Finlandian. Ja ennen kaikkea mahdollisimman monen lukevan sen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on, todella hyvä. Ei minuakaan harmittaisi, jos tämä veisi Finlandian - toisaalta sama pätee Lopottiin, jonka olen lukenut. Nyt kesken Viikilän kirja, saas nähdä mitä siitä pidän.

      Poista
  2. Kyllä, tämä on todella hieno. Minäkin toivon, että Puikkonen voittaisi Finlandian. Olen kehunut tätä kaikille, jotka vaan on jaksanu mun vaahtoamista kuunnella. 😂

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hieno on ja ei minuakaan harmittaisi, jos tämä Finlandian vie. Ehdottomasti aion suositella tätä jos ja aina KUN tilaisuus tulee ;)

      Poista
  3. Eurooppalaiset unet on kyllä ihan ainutlaatuinen kirja. Puikkonen on kirjoittanut rakenteellisesti vaativan ja sellaisena toimivan episodiromaanin - ja taidolla onkin.

    Olen lukenut Finlandia-ehdokkaista kolme enkä tiedä, mikä niistä on paras. Kaikki ovat niin erilaisia. Nyt on ollut harvinaisen hyvä vuosi kotimaisen kirjallisuuden osalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On, ainutlaatuinen ja taidokas. En yleensä syty episodiromaaneille, mutta tämä oli aivan omaa luokkaansa.

      Minä olen lukenut kaksi ja puoli nyt. Sen perusteella ei hirveän paljon voi sanoa, mutta en harmittelisi, jos tämä tai Lopotti voittaisi.

      Poista
  4. Tämä on mennyt minulta kokonaan ohi, ensimmäistä kertaa kuulin kirjasta, kun se sai ehdokkuuden. En ole siitä aiemmin juuri kiinnostunut, mutta nyt tosiaan alkoi kiinnostaa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielestäni tästä on ollut aika vähän juttua, kirjablogeissa jonkin verran, mutta ei muuten. Tai ainakin minulta mennyt ohi. Ehdottomasti suosittelen tätä.

      Poista
  5. Tämä jäi kiinnostamaan jo aiemmin tänä vuonna kun jostain kirjablogista bongasin, mutta tajusin tietenkin varata kirjastosta vasta kun huomasin Finlandia-ehdokkuuden. Onneksi olin nopeahko, olen "vain" sijalla 40, takanani noin 500 muuta varausta pk-seudun kirjastoissa. :D Mutta odotan kyllä tämän lukuvuoroon pääsyä, varsin vakuuttavia postauksia siitä on blogeissa saanut lukea, tämä mukaan lukien. :>

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Auts. Minullakaan tämä ei ollut lukujonon kärjessä, mutta sattumalta olin kuitenkin kirjastosta jo lainannut. Siellä on kyllä hurjemmat varausjonot kuin täällä! Muistelisin, että tällä oli noin 80 varausta! Alle sadan kuitenkin.

      Tämä on hyvä. Hauska kuulla mitä pidät, kun luettavaksi saat! :)

      Poista
  6. Oho, meille on käynyt ihan samoin. Minäkin kiinnostuin kirjasta blogiarvioiden myötä ja teos oli lainassa lukemattomana monia viikkoja, kunnes f-ehdokkuus julkistettiin eikä varausmahdollisuutta enää ollut. Puikkosen kirja kiinnosti, mutta yöpöydällä oli niin monta muutakin kirjaa, että se joutui odottamaan hetkeen, kunnes oli pakko lukea. Ja huh, miten teos veikään mukanaan ensisivuilta lähtien! Ihan älyttömän hyvä kirja. Juuri niin: vau ja vielä kerran vau!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, ei vitsit, no meillä on kyllä käynyt sattumalta tosi hyvä tuuri! Ja tämä on hyvä, niiiin hyvä. Mulla sattui olemaan lainassa myös Akvarelleja Engelin kaupungista, joten tahkoan sitä parhaillani :D

      Poista
    2. Aijai, toivottavasti pidät siitä(kin)! Itse pidin hurrrjasti. :-)

      Poista
  7. Tämä oli niin hieno! Ehdottomasti toivon kirjalle Finlandia-voittoa. Se olisi jotenkin hurjan piristävää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hieno on. Ja kuten jo yllä mainitsin pariin otteeseen, niin tämä voisi kyllä voiton napata. Toisaalta Kinnusen Lopotti oli myös omaan makuuni niin hyvä ja vahva, että ei harmita, vaikka sekin voiton veisi. Jännityksellä odotan!

      Poista
  8. Tämä kirja on mennyt minulta ohi, mutta tämä postaus kyllä sai kiinnostumaan siitä :) Nyt on vaan niin täysi lukemattomien hylly muutenkin, että en ainakaan ihan heti sitä listalle ota.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, ymmärrän. Mutta lämpimästi suosittelen - tämä on niin hyvä!

      Poista

♥ Kiitos kommentistasi!

Kommenttisi tulee näkyviin heti hyväksymisen jälkeen. Kommentien hyväksyntä on käytössäni roskapostin estämiseksi. Pyrin vastaamaan kommentteihin mahdollisimman nopeasti.