tiistai 31. tammikuuta 2017

Tammikuu


It has been shitty month.

Tammikuu, sinua ei totisesti tule ikävä. Kuukausi on ollut niin surkea, ettei vastaavaa ole nähty lyhyeen naismuistiini. Synkkä, julma, armoton. Olisi liioittelua väittää käyneensä pohjalla, mutta sanottaisiinko, että sen verran syvällä kuitenkin, että vilaus pohjasta on nähty. Tuntuu, kuin lävitseni olisi kulkenut mahdollisimman monta ikävää tunnetta ja fiilis on ollut sen mukainen. Enkä varmasti ole ainoa, tuntuu kuin koko maailma rämpisi suossa juuri nyt. Niin se taitaa tehdäkin.

Tammikuussa sain muistutuksen siitä, että joskus on pysähdyttävä. On ollut pakko raivata aikaa puhtaalle ei-millekään, upota syvälle sohvannurkkaan ja hengitellä. Tietenkään omaa elämäänsä ei voi pysäyttää, välillä tekemistä on tahtonut olla enemmän kuin jaksamista, mutta oikeasti aika pysähdyksissä on oltu. Mutta kuten aiemmassa postauksessani uhosin nousevani vaikka kahvikuppi ja kirja kerrallaan, niin noustu on ja näkisin suunnan olevan vain ylöspäin. Ehkä se on tämä tammikuun loppu, mutta olo on, no, ei nyt varsinaisesti kuin uudesti syntyneellä tai supernaisella, mutta hyvä. Parempi.

Tammikuun aallokossakin luin kirjoja. Luin neljä viime vuonna julkaistua teosta ja yhden muutaman vuoden vanhemman. Kaksi englanniksi ja kolme suomeksi. Kaksi kotimaista ja kolme ulkomaista. Kolme tosi hyvää ja kaksi ihan hyvää. 
  
Jessica Schiefauer: Ester & Isak
Hanna Weselius: Alma! 
Pajtim Statovci: Tiranan sydän
  Rainbow Rowell: Fangirl
Meik Wiking: The Little Book of Hygge - The Danish Way to Live Well (Arvio tulossa)

Kuukauden parhaat olivat Alma!, Tiranan sydän ja Fangirl. Viimeinen näistä oli kuukauden pelastaja, lohtukirja, joka valoi vähän uskoa ja toivoa huomiseen. Alma! ja Tiranan sydän olivat huikeita, vaan eivät kevyimmästä päästä. Ester & Isak oli kuukauden ensimmäinen kirja, jonka sain luettua loppuun. Moni muu jäi kesken. The Little Book of Hygge oli suloinen ja piristävä, täynnä tärkeitä pointteja, mutta hieman heppoinen. Kirjoittelen siitä oman postauksensa myöhemmin.

Tammikuussa listasin 10 oman hyllyn himotuinta ja osallistuin Blogistanian äänestykseen viime vuoden parhaista kirjoista. Tammikuun alusta blogillani on ollut oma tili Instagramissa, löytyy täältä.

Sen verran vielä palatakseni kirjoista hetkeksi muuhun elämään, niin olen ajatellut, että jos ei ole mitään kivaa sanottavaa, ehkä on parempi olla hiljaa. Aika monessa tilanteessa tuo on ohjenuora, jota toivoisin monen muunkin noudattavan. Riippuen toki aina asiasta, mutta noin yleisesti. Mutta joskus kun elämä on just tätä, niin siitäkin pitää voida sanoa. Olisi valheellista yrittää vääntää tammikuun koosteesta kovin positiivista, kun kuukausi on ollut harvinaisen miserable

Vaikka on niitä kivojakin juttuja ollut. On ollut kirjoja ja kahvia, hyviä tv-sarjoja kuten Skam, Pintandwefallin keikka ja hetken soitetuin biisi osuvalla nimellään Come to Rest. Ystävät, opiskelukaverit ja työkaverit - kaikki aina yhtä kivoja. Ai niin ja hei, juhlan paikka: taisin tänään keksiä opinnäytetyölleni aiheen! Tästä lisää myöhemmin, sillä liittyyhän opinnäytetyöni kirjastoon.

Just nyt tuntuu siltä, että seison jonkin uuden edessä. Toivon totisesti, että se jokin uusi on hyvä juttu. Tai ainakin vähän parempi.

Parempaa helmikuuta ihmiset! Muistakaa levätä, ja taistella surkeutta vastaan, olipa kyse omista murheista tai maailman murheista.

12 kommenttia:

  1. Tsemppiä hirmuisesti uuteen alkavaan kuukauteen<3! Toivottavasti se tuo mukanaan iloa ja valoa meille kaikille.. Ehkä tosiaan koko maailma kaipaa niitä hyviäkin asioita.

    Ps. Pakko ottaa tosta Skamista selvää.. Kaikki hehkuttaa?!:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Toivotaan, että kuukausi on koko maailmalle vähän valoisampi <3

      MITÄ?! Etkö sä ole vielä katsonut Skamia?!?! :O 3. kausi on paras!

      Poista
  2. Tammikuu tosiaan oli aika tahmea. Näitä surkeita kuukausia osuu itse kullekin, marraskuu oli silloin sitä meikäläiselle. Tästä helmikuusta on kyllä tosi hyvä fiilis, paljon kaikkea uutta ja jännää nyt tiedossa :)
    Iloa helmikuuhun! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tammikuu tuntuu olevan usealle vaikea, mutta itselläni sattui nyt normaalin surkeuden lisäksi vähän sitä sun tätä. Elämää siis. Ja niinhän se on, että joskus näitäkin vaan on.

      Toivotaan, että helmikuu on parempi! Ihanaa helmikuuta sinulle <3

      Poista
  3. Toivottavasti helmikuu on rutkasti parempi <3 yleensä minulla tämä ihan vuoden alku on aina hyvää aikaa, mutta keväämmällä mennään sitten enemmän pohjalla. Tosin nyt kun sen tiedostaa jo näin alussa, ehkä siitä tulee helpompaa :D Selasin muuten juuri kaupassa tuota Hyggen suomennosta, vaikutti hauskalta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti! Minäkin kärsin kevätväsymyksestä, mutta kun sen tiedostaa, niin se usein auttaa siihen suhtautumista. Ainakin minulla. Hygge on ihan hauska, kivan kevyt, kun sellaista kaipaa.

      Poista
  4. Toivottavasti helmikuu on parempi. Vähän alavireistä täälläkin, ei kuitenkaan pahasti. Tsemppiä<3

    Aijaijai Skam ♥ Me katottiin toissa viikonloppuna kaikki kolme kautta. Samaa mieltä, kolmos kausi oli ihan paras. Isak ♥ /Tiia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti ja voi kiitos, tsemppejä sinnekin!

      Skam on ihana ja Isak ihan lemppari <3

      Poista
  5. Se on oikeastaan aika lohdullistakin kuulla, että muillakaan ei ole ollut ihan se helpoin kuukausi, viikko tai hetki. Ei sillä että se nyt mukavaa olisi, mutta ei saa itseään tuntemaan niin vajonneelta kun tietää että sitä käy muillekin. Onneksi on kirjat, itsellä se niiden sekaan sukeltaminen pelastaa monelta pohjakosketukselta, pitää edes himpun enemmän pinnalla. Ja Tiranan sydän, ah. En vain voi lakata rakastamasta. <3

    Ihanampaa helmikuuta sinulle Katri, kevättä kohti! :-*

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, se on samaan aikaan ikävää, että myös jotenkin helpottava tietää, ettei ole surkeutensa kanssa ainoa. Ei se välttämättä paljon auta, mutta kuitenkin. Kirjat ovat oiva pakokeino, ja siksi oli aika kauhea tilanne tammikuun alussa, kun niin moni kirja jäi kesken, kun levottomuudelta ei saanut luettua. Vähän se sama fiilis on edelleen päällä, mutta eiköhän se tästä. Tiranan sydän on kyllä upea kirja!

      Kiitos, sinulle myös!

      Poista
  6. Toivottavasti tammikuun epätoivo on pian muisto vaan ja helmikuussa helpottaa:)

    VastaaPoista

♥ Kiitos kommentistasi!

Kommenttisi tulee näkyviin heti hyväksymisen jälkeen. Kommentien hyväksyntä on käytössäni roskapostin estämiseksi. Pyrin vastaamaan kommentteihin mahdollisimman nopeasti.