lauantai 25. helmikuuta 2017

Juan Tomás Ávila Laurelin: Yössä vuori roihuaa



Juan Tomás Ávila Laurel: Yössä vuori roihuaa, Fabriikki Kustannus 2017
Suomentanut: Laura Vesanto 
Sivut: 213
Kannet: Outi Vihlman
Alkuteos: Arde el monte de noche, 2008
Omasta hyllystä

Yössä vuori roihuaa on ensimmäinen Fabriikki Kustannuksen julkaisema teos tänä vuonna. Teoksia julkaistaan vuoden aikana neljä. Sain joululahjaksi vuoden kirjat tilattuna ennakkoon ja olen aika innoissani siitä, että tulen saamaan ne kaikki tuoreeltaan kotiin. Vielä kolme teosta tupsahtaa postiluukusta vuoden kuluessa - miten ihanaa!

Yössä vuori roihuaa on kertomus pienestä Atlantin Annobónin saaresta, jossa elää paljon naisia ja lapsia, mutta miehet ovat lähteneet laivoilla. Saarella eletään tiukasti uskomusten mukaisesti ja perinteitä noudattaen. Elämä on kovaa, työntäyteistä ja julmaa. Kaikesta vaatteista ruokaan on pulaa, samassa sängyssä nukkuu niin monta kuin mahtuu ja patjat ovat yökasteluista puhki palaneita. Yökastulet kertokoon oman tarinansa ihmisten hyvinvoinnista. Suuri tulipalo tekee saarella tuhojaan ja kolerapidemia niittää ihmisiä. Saaren lääkärillä ei ole parannuskeinoja edes tavallisimpiin tauteihin, saati mihinkään vakavaan. Kyseessä ei tosiaan ole vuosikymmenen iloisin tarina, mutta tarina, joka on enemmän tai vähemmän totta.

Fabriikki Kustannuksen sivuilla mainitaan tämän vuoden teeman olevan kokeellinen kerronta ja se näkyy teoksessa, jonka takakannessa mainitaan kerronnan ammentavan suullisen kerronan perinteestä. Ja juuri siltä kirja kuulostaa. Kuin joku olisi puhunut tarinansa ja joku toinen kirjoittanut sen samaa tahtia ylös. Kirjassa kertoja muistelee lapsuuttaan saarella ja näin tarina avautuu lapsen silmin - asioita tapahtuu, koska sellaista elämä on, mutta ilmaan jää paljon hämmennystä ja kysymyksiä, sillä lapsella ei ole ollut asioille selitystä. Vaan miksei aikuisella lapsuutaan muistelevalla henkilölläkään ole vastauksia?

Kerronta on mielestäni taitavaa, kiinnostavaa ja mukavan erilaista. Mutta länsimaalaiseen kirjallisuuteen tottuneena kerronta tuntui myös vieraalta ja paikoin haastavalta, mikä oli samaan aikaan todella kiinnostavaa, että tarinasta etäännyttävää. Tarinassa hypittiin aiheesta toiseen, mikä teki lukemisesta työlästä. Kokonaiskuva jäi tästä syystä myös melko pirstaleiseksi. Tuntuu siltä, etten osannut lukea tätä tarinaa kuten se pitäisi lukea. En kuitenkaan koe sitä huonona asiana, että kirja tarjosi tällaisen haasteen, mutta harmittaa, että kunnon ote kirjaan jäi uupumaan.

Kirjan tarina ei ole juonivetoinen ja kliimaksia ei kannata odottaa. Mutta ne eivät ole mielestäni puutteita, sillä kun tarkoitus on kertoa elämästä, niin harvoin siitä kovin juonellista tarinaa aikaiseksi saa. Harmitusta aiheutti kuitenkin se, että tarina jätti niin paljon kysymyksiä jälkeensä. Vaikka jotain rivien välistä tajusi, niin liian paljon jäi tajuamatta. Aihe oli nimittäin sen verran kiinnostava, että kysymyksiin olisi halunnut saada vastauksia. Kirjan lukemisen jälkeen google on sauhunnut, mutta edelleen nippu kysymyksiä on jäljellä.

ssä vuori roihuaa on sellainen kirja, joka ei ihan täysin tunnu omalta, mutta joka kiinnostaa ja joka jää hyvällä tavalla vaivaamaan mieltä. Ei tämä tule olemaan vuoden kirja, mutta ehdottomasti se, jota suositella, kun joku haluaa lukea jotain erilaista ja totutusta poikkeavaa. Tarina on myös tärkeä.

Aivan mahtavaa, että Fabriikki Kustannus kustantaa näin erilaisia kirjoja ja tarjoaa mahdollisuuden laajentaa omaa kirjallisuuden tuntemusta, lukutottumuksia ja ehkä myös kirjamakua. Tämäkin on ensimmäinen suomennettu teos Päiväntasaajan Guineasta. En malta odottaa seuravaa postiluukusta tipahtavaa ylläriä!


6 kommenttia:

  1. Lupaavalta kuulostaa, täytyy ottaa pian lukuun :)

    Fabriikilla on tänä vuonna kieltämättä huippu teema!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oo, lue ihmeessä, olisi hauska kuulla sun mietteitä tästä. Ja niin on!

      Poista
  2. Oi, tämä kiinnostaa! Olen samaa mieltä kanssasi, Fabriikki julkaisee todella kiinnostavia kirjoja - on todellinen ilo että meillä Suomessa on tällainen kustantamo. Kiitos muistutuksesta, lisään tämän lukulistalleni <3

    VastaaPoista
  3. Mahtavan joululahjan olet saanut. Fabriikki on virkistävän erilainen kotimaisten pienkustantamoiden joukossa.

    Kuvaat hyvin haastavan kirjan lukukokemusta. Usein on tosiaan hankala suoranaisesti ihastua kirjaan, joka jättää niin paljon kysymyksiä, mutta silti jokin kaihertava jälki siitä yleensä jää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joululahja on kiva ja kiva, että joku otti vinkistäni vaarin ;) Fabriikki vaikuttaa aivan mahtavalta ainakin nyt näin kolmen luetun teoksen perusteella!

      Kun kirjan lukeminen on haaste, niin tarina jää usein vähän etäiseksi. Niin kävi nytkin. Mutta hyvä kirja on!

      Poista

♥ Kiitos kommentistasi!

Kommenttisi tulee näkyviin heti hyväksymisen jälkeen. Kommentien hyväksyntä on käytössäni roskapostin estämiseksi. Pyrin vastaamaan kommentteihin mahdollisimman nopeasti.