Miehet selittävät minulle asioita on ehdottomasti feministisen nykykirjallisuuden klassikko. Tämän paljastavan, fiksun ja helppolukuisen teoksen soisi mahdollisimman monen lukevan.
Teos koostuu yhdeksästä esseestä. Nimikkoessee Miehet selittävät minulle asioita on syntynyt todellisen elämän hetkestä, jossa eräs mies on alkanut selittämään Solnitille tärkeästä, juuri julkaissusta teoksesta, josta mies on lukenut lehtiartikkelin. Miehen mielestä Solnitin pitäisi tutustua tähän teokseen. Kyseisen teoksen on kirjoittanut Solnit itse. Tapausta voisi pitää hauskana, mutta ennen kaikkea se on vain paljastava ja raadollinen. Mistä miehet ammentavat sen kaiken itsevarmuuden, jonka turvin he uskaltavat selittää mistä tahansa aiheesta naisille, kuin olisivat asian asiantuntijoita olematta sitä kuitenkaan? Tällaiset hetket paljastavat valta-asemia ja miesten vähättelevän suhtautumisen naisten tietämykseen. Tilan ottaminen tällä tavalla on myös yksi tapa vaientaa naisia.
Muissa esseissä käsitellään muun muassa naisten kokemaa seksuaalista häirintää, lähisuhdeväkivaltaa ja raiskauskulttuuria. Solnit esittelee tilastoja, joiden kertoma on karu. Esimerkiksi Yhdysvalloissa arvion mukaan tapahtuu uusi raiskaus hiukan yli minuutin välein. Raiskauskulttuurin kuuluu vahvasti se, että vastuu raiskauksista siirretään naisille, vaikka suurin osa raiskauksista on miesten tekemiä. Naisia kehotetaan pysymään iltaisin kotona, ja kielletään kulkemasta yksin kaduilla pimeällä. Tämä on normaalia ja luonnollista. Kaikki naiset ja naiseksi oletetut ovat varmasti kuulleet nämä jutut ja miettineet itsekin, miten voimme itseämme suojella. Sen sijaan tuntuisi ja tuntuu naurettavalta, että entäpä jos ohjeet olisivatkin sellaiset, että miehet pysyisivät iltaisin sisällä, eivätkä saisi kulkea kaduilla enää pimeän tullen? Entä jos sisälle teljetäänkin raiskaavat miehet?
Tilastot järkyttävät myös siinä kohtaa, kun raiskauksista siirrytään väkivaltaan ja naisten tappamiseen. Yhdysvalloissa raskaana olevien naisten yleisin kuolinsyy on puoliso. "Maailmanlaajuisesti 15-44-vuotiaiden naisten kuoleman tai vammautumisen syy on todennäköisemmin miesten väkivalta, kuin syöpä, malaria, sota ja liikenneonnettomuudet yhteensä." Naisia tapetaan säännönmukaisesti ja tasaiseen tahtiin ympäri maailman, aivan koko ajan. Usein tappaja on se kaikista läheisin, eli oma kumppani, puoliso tai entinen puoliso. Naiselle suhde mieheen voi olla hengenvaarallinen paikka.
Teoksen kokonaisuus käsittelee ja nostaa esiin sen, miten naisviha läpileikkaa koko yhteiskunnan, koko maailman ja maailmankatsomuksen. On aivan sama, minkä esseen teoksesta lukee, pohjavire on sama. Solnit avaa esseissään erilaisia tilanteita, tilastoja, tapahtumia, suhteita ja elämän osa-alueita, jotka ovat naisvihan ilmentymiä ja kumpuavat siitä.
Solnitin teoksen lukeminen on kuohuttava kokemus. Vaikka itselleni kirjassa ei sinänsä ollut mitään uutta, niin Solnitin tapa kirjoittaa suorasanaisesti, kaunistelematta ja anteeksipyytelemättä aiheista, joiden keskiössä on se, miten miehet käyttävät valtaansa naisiin, saa veren kiehumaan. Tilastoja lukiessa tekisi mieli huutaa. Miksi tälle asialle ei tehdä mitään? Miksi naisvihaa ei pidetä maailmankaikkeuden traagisimpana asiana ja ongelmana, joka pitää ratkaista?
Solnitin teos on ehdottomasti nykyklassikon maineensa ansainnut. Se valaisee ja avaa suuria yhteiskunnallisia onglemia, ja tarkastelee asioita vahvan feministisestä näkökulmasta. Samaan aikaan, kuten jo totesin aiemmin, teos ei itselleni antanut hirveästi uutta. Toisaalta teoskaan ei ole aivan tuore. Solnit on kirjoittanut nämä esseet useita vuosia sitten. Teoksen vanhin essee on kirjoitettu vuonna 2008 ja tuoreemmat tekstit ovat vuodelta 2014, kahdeksan vuoden takaa. Teos on suomennettu hieman myöhään, vasta vuonna 2019. Mutta mikä tärkeintä, onneksi on!
Teoksessa on muutama ontuva kohta. Esseet käsittelevät sen verran samoja aiheita, että toistoa on esseidenkin välillä. Omalla kohdallani esseet sekoittuivat päässä keskenään, ja esseiden sijaan tarkastelen teosta enemmän yhtenä kokonaisuutena, kuin erillisinä teksteinä. Tekstit painottuvat, ymmärrettävästi, Yhdysvaltoihin, mikä saattaa täältä pohjoismaista katsottuna tuntua hieman kaukaiselta. Solnit puolustelee omaa kotimaataan tavalla, joka myös herätti kysymyksiä. En kuitenkaan tahdo tarkertua siihen enempää.
Suosittelen kirjaa kaikille. Etenkin heille, joille nämä aiheet eivät välttämättä ole täysin tuttuja tai joille feministinen ajattelu on uutta. Teos on todella hyvä feministinen perusteos, joka on helppo lukea ja ymmärtää. Koen teoksen tärkeäksi itselleni ja olen iloinen, että luin sen nyt, vaikka aiheet olivatkin jo tuttuja. Tämä on ylipäänsä tärkeä kirja, ja aina on hyvä herätellä omia tunteitaan näiden aiheiden äärellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
♥ Kiitos kommentistasi!
Kommenttisi tulee näkyviin heti hyväksymisen jälkeen. Kommentien hyväksyntä on käytössä roskapostin estämiseksi. Pyrin vastaamaan kommentteihin mahdollisimman nopeasti.