tiistai 10. heinäkuuta 2018

Kesä, jolloin lähdin useammin kuin jäin

IMG_3712

Kesä on tuntunut pitkältä, kuumalta ja ihanalta. Salaa mietin syksyä. Vahingossa ostin uuden takin syksyksi, kuin se alkaisi jo ensi viikolla, vaikka on vasta heinäkuu. Sisäinen kalenterini on mennyt nurin, olenhan nauttinut kesästä ja lomasta toukokuusta lähtien. Kun loma alkoi, sanoin kirjoittavani opparini ja eläväni parhaimman kesän ikinä. Olen tehnyt kummatkin. Oppari on viimeistä silausta vailla valmis. Kesä on ollut mielettömän upea.

Kesä, jolloin lähdin useammin kuin jäin. Kuin olisin elänyt kaksi kesää yhden sijasta.

Lähdin uimaan toukokuussa, vaikka ajattelin, että sellaiseen ei kyllä ikinä kykenisi. Järvessä vesi oli lämmintä. Lähdin uimaan kesäkuussa ja heinäkuussakin. Vielä heinäkuussakin merivesi on tuntunut hyiseltä.

Lähdin viikoksi maaseudulle. Päädyin pystyttämään rakenteita isäni puuliiteriin. Puin naularepun päälle, kannoin ja kannattelin lautoja, naulasin ja kiipesin muutaman metrin korkeuteen, kunnes kattopalkeet olivat paikallaan. Oli hauskaa, mutta aika loppui kesken, koska täytyi lähteä.

Lähdin Ahvenanmaalle neljäksi päiväksi. En ollut aiemmin käynyt. Pyöräilin laivaan autojen seassa ja pian pyöräilin ympäri Ahvenanmaata. Lähdin polkemaan 46 kilometrin matkaa, pyöräilin 50 kilometriä, koska aina täytyy ajaa harhaan. Ahvenanmaa oli ihana. Suosikkini Nåtön luonnonsuojelualue. Ehdin nähdä ja tehdä paljon. Matka oli minun ja ystäväni ensimmäinen yhteinen.

IMG_3842

Lähdin Ruissalon kasvitieteellisen puutarhaan perheeni kanssa, kun isä saapui pariksi päiväksi Turkuun. Olin siellä ensimmäistä kertaa. En tiedä, miksen ole käynyt aiemmin!

Lähdin viikonlopuksi Helsinkiin ja Helsinki Prideen, jossa en ole aiemmin ollut. Helsingissä kierrettiin sisaren kanssa muutamat näyttelyt, lempikahvilat ja  ruokapaikat, kirpparit ja pari vaatekauppaa. Oltiin mukana Suomen historian suurimmassa mielenosoituksessa, 100 000 ihmisen kulkuueessa. Oltiin yötä tuttavan luona, ensimmäistä kertaa. Sitten lähdettiin takaisin kotiin, Turkuun.

Lähdin ystävän kanssa kahville Qwenseliin, ensimmäistä kertaa sielläkin. Sitten lähdin sinne toisen ystävän kanssa. Kolmannen ystävän kanssa lähdin lounaalle ja kahville, mutta muualle. No, koskapa en olisi lähtenyt jonkun kanssa kahville?

Lähdin ystävän kanssa mökille vain parin tunnin varoajalla, oltiin yksi yö. Isuttiin saunassa, grillattiin, uitiin jäätävän kylmässä meressä useamman kerran ja luettiin kirjoja. Oli ihanaa.

Seuraavana päivänä lähdin Ruisrockiin kymmenen vuoden tauon jälkeen. Tarina menee niin, että oli kevät ja sisareni valitti, ettei hänellä ole seuraa festareille. Huokaisin no-kai-mä-ehkä-voisin-tulla-seuraksi ja puoli minuuttia myöhemmin sisareni huudahti ostaneensa meille liput. Oli siis mentävä. Onneksi mentiin. Ihmismassasta, vessajonoista ja toivottomalta tuntuneesta kotimatkasta huolimatta oli hauskaa.

IMG_4333

Lähdin pyöräretkille useina iltoina. Näköalapaikalle iltakahvit mukana, meren rannalle limupullo repussa. Välillä piipahdin, välillä olin pitkään. Välillä yksin, välillä seurassa. Lähdin kävelylle, tai istumaan jokirantaan. Lähdin puistoon, aamukahvin, kirjan tai ystävän kanssa.

Lähdin elokuviin seurassa (A Moment in the Reeds) ja ensimmäistä kertaa ikinä yksin (Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville).

Lähdin luontopolulle. Lähdin seuraksi mattopyykille. Lähdin baariin. Lähdin lähikauppaan kaatosateessa. Lähdin ja lähdin ja lähdin.

Olen lähtenyt kun on pyydetty. Olen lähtenyt yksin. Olen lähtenyt, vaikka ensin olin ajatellut jäädä kotiin.

Olen myös jäänyt. Jäänyt kirjoittamaan opparia, jotta saan sen valmiiksi ja jäänyt lepäämään, jotta jaksan taas lähteä. Mutta harvassa ovat päivät, jolloin en ole lähtenyt.

Kertaakaan en ole vielä katunut, että lähdin ja tein ja koin ja näin. Ja monta juttua tein ensimmäistä kertaa ikinä. Se on ollut jännittävää ja hauskaa.

Tämä kesä on opettanut, että joskus paras loma on se, jolloin on enemmän menossa kuin levossa. Vaikka lomalla pitää ehdottomasti levätä ja palautua, niin joskus se tapahtuu parhaiten, kun lähtee, menee, tekee ja kokee. En muista koska olisin viimeksi pyyhkinyt yhtä tehokkaasti kaikki työ- ja opiskeluasiat mielestäni, kuin tämän kesän aikana. Samalla tämä on se kesä, kun kirjoitin opparini valmiiksi.

Huomenna alkaa työt. Tällaisen loman jälkeen ei harmita yhtään. Ehkä töiden ohessa voi nauttia enemmän siitä hitaammasta kesästä, jolloin istutaan puistossa kirja kädessä. Käydään jokirannassa syömässä sushia ja toteamassa, että se on aina vähän hasardia. Tehdään iltalenkki uimarantaan. Ehkä täytyy punoa juoni tai kaksi myös tulevia vapaita päiviä varten.

Nyt tuntuu myös hyvältä palata jälleen blogin pariin ja muutaman kirjallisen jutun olen kirjoitellut luonnoksiin. Julkaisen ne pian.

Ihanaa heinäkuuta kaikille!

4 kommenttia:

  1. Olipa jotenkin ihana hyvänmielen postaus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiva kuulla! Lomasta on helpohkoa kirjoittaa hyvällä mielellä :)

      Poista
  2. Samat sanat kuin edellisesstä kommentissa! Ihana postaus ja kiva kuulla pitkästä aikaa kuulumisia (kiitos myös uudemmasta kirjapostauksesta) :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos itsellesi kommentistasi! :)

      Poista

♥ Kiitos kommentistasi!

Kommenttisi tulee näkyviin heti hyväksymisen jälkeen. Kommentien hyväksyntä on käytössä roskapostin estämiseksi. Pyrin vastaamaan kommentteihin mahdollisimman nopeasti.